Tuonnempana pohdittiin Ikaalisten nimen etymologiaa ja syntyperää. Yhtenä yhtymäkohtana ehdotettiin sen periytymistä balttilaisten kielten harjua merkitsevästä sanasta.
Latvian ja liettuan vastineet "harjulle" eivät alkuunkaan rimmanneet, mutta "mäkeä" tarkoittavat sanat kyllä.
Mäki on latvian eli lätin kielellä kalns ja liettuaksi kalnas.
Latvian ja liettuan vastineet "harjulle" eivät alkuunkaan rimmanneet, mutta "mäkeä" tarkoittavat sanat kyllä.
Mäki on latvian eli lätin kielellä kalns ja liettuaksi kalnas.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä ikaalisten etymologia liittyy kiinteästi Hoikkalan suvun saagoihin. Ikaalinen tulee sanasta "liukas".
Vajakilla on vajakin jutut
Etymologiaa etsisin lähempää kuin balttilaisista kielistä. Saame voisi olla luonnollisempi lähtökohta.
Hämeenkankaan harjujono on ollut ammoisista ajoista hyvä kulkutie tienoolla, jossa alavat maat olivat ennen nykyistäkin vetisempiä. Saamen sana geaidnu, "tie", voisi piillä Ikaalisenkin taustalla.
Entä tuo alun i-aines? Kuten Iisalmen ja Iin kunnan sekä Iijoen nimissä se voisi liittyä saamelaiseen yötä merkitsevään sanaan idja tai aamua merkitsevään idit-sanaan (pohjoissaamen murteessa). Tämä taas taitaa olla sukua suomenkielen itää eli auringonnousun suuntaa merkitsevälle sanalle.
Hieman taustavahvistusta voi saada Matti Leiviskän lisensiaattityöstä "Siikajokilaakson asutuksen synty" (2011) pohdinnassa Tavastkenkä -nimen saamelaista alkuperää:
"Kylännimi Tavastkenkä voisi selittyä saamen kielen sanojen davás 'pohjoiseen;
länteen' ja geaidnu 'tie, keino' pohjalta, jolloin sen alkuperäinen merkitys olisi
'pohjoiseen t. länteen johtava kulkureitti'. Nykyinen geaidnu ei ole
äänteellisesti täysin yhteensopiva -kengän kanssa, mutta aiemmin tällainen sana on
voinut olla olemassa. Pohjoissaamessa tunnetaan sana geaiggo 'sojottava, suora, oiko-' ja gæ'gâ '(suora) rautalevy tai muu esine joka laitetaan hakaan ennen lukon
ripustamista'. Gæ'gâ on voinut alkujaan merkitä laajemminkin suoraa esinettä tai
asiaa, ehkä myös suoraa harjujonoa tai kulkutietä. Selitys sopisi sikäli hyvin, että
Tavastkenkä on alkujaan tarkoittanut pitkää pohjois-etelä-suuntaista harjujonoa, joka alkaa Pohjois-Savosta Vieremältä ja jatkuu Pyhännän ja Kestilän kautta Pohjanlahden
rannikolle saakka. Se on varmasti ollut keskeinen metsäpeurojen kulkureitti ja siksi
tärkeä myös alueen saamelaisväestölle."
Ii - geaidnu - Ikaalinen - voisi siis tarkoittaa auringonnousun suuntaan johtavaa harjutietä?
Voi perkele kun on juttus hyvä vitsi!!!
Samoin jos Ikaalisten taustalla todella edelleen nähtäisiin nimenomaan harjuun viittaava sana, voisi se pohjautua kannas/kallas -sanaan.
Jotain yhteyttä voisi nähdä myös Kallin talon nimessä ja Ikaalisen etymologiassa. Kalli-tyyppisiä nimiä, ruotsin Karl-nimestä juontuneita, löytyy Satakunnan toiselta laidalta Tyrvään Vihattulasta ja Kokemäen Kakkulaisista. Tosin Ikaalisten Kallin talo ilmaantuu kirjoihin vasta 1709 oltuaan aiemmin Kärpän talon nimellä. Ilmeinen omistajanvaihdos lienee tapahtunut 1696-7 nälänhädän tehtyä tuhojaan juuri Satakunnan näillä seuduilla.
Wikipediankin toistama perimätieto, että Ikaalisista olisi ammoin käyty Karkussa kirkkomatkalla, on mielestäni epäuskottava. Ikaalinen sai oman kirkkonsa 1641 oltuaan sitä ennen ainakin sata vuotta Hämeenkyrön kappelikunta. Kirkkomatkat suuntautuivat siis Hämeenkyröön, eivät Karkkuun. Jotta Karkun kirkolla olisi merkitystä, pitäisi peruuttaa ainakin 1400-luvulle. Sen sijaan muistuma Karkusta saattaa liittyä siltä seudulta 1709 Ikaalisiin siirtyneen Kallin talon isäntäväen sukutarinaan.
Kannatetaan "liukas" -teoriaa, se on kaunis!