Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että keskustan kokema tappio kuntavaaleissa oli historiallistakin historiallisempi. Huonompaa tulosta on haettava aina vuoden 1953 kuntavaaleista asti. Silloin keskustan edeltäjän maalaisliiton kannatus oli 16,0 prosenttia. Nyt siis tuli 17,5 prosenttia.
Vertailu vuoteen 1953 ei tosin ole täysin oikeudenmukainen. Vielä 50-luvulla kuntapolitiikka oli vähemmän puoluepolitisoitunutta. Edustajat valtuustoihin valittiin usein valitsijamiesyhdistysten listoilta. Vielä vuoden 1953 vaaleissa valitsijamiesyhdistysten ääniosuus oli 17,5 prosenttia kaikista äänistä. Vuoden 1950 kuntavaaleissa vastaava luku oli 30 prosenttia.
Uusimpina aikoina paras vertailukohta on vuosi 1972. Silloin keskustan kannatus kuntavaaleissa oli 18 prosenttia. Nyt mentiin siis senkin sen alle.
Vain kerran keskusta on ollut Suomen suurin kuntapuolue kannatuksella mitattuna. Keskustan paras kuntavaalitulos on vuodelta 2000, jolloin puolue sai 23,8 %:n kannatuksella 4625 valtuutettua. Puheenjohtajana toimi silloin sijaisjohtaja Anneli Jäätteenmäki. Keskustan kuntavaalivoittoa seurasi keskustan vaalivoitto (24,7 %) vuoden 2003 eduskuntavaaleissa puheenjohtaja Jäätteenmäen johdolla.
Mutta nyt keskustan tappioputki on jatkunut vuodesta 2004. Puolue on hävinnyt neljät kuntavaalit peräkkäin. Kannatusta ovat syöneet kaupungistuminen, kuntaliitokset ja perussuomalaisten (aikaisemmin SMP) ilmaantuminen puoluekartalle kisaamaan samoista äänistä. Rynnäkkö kasvaviin kaupunkeihin ei ole onnistunut. Vaikuttaa siltä, että suuruuden ajat ovat ohi.
Vertailu vuoteen 1953 ei tosin ole täysin oikeudenmukainen. Vielä 50-luvulla kuntapolitiikka oli vähemmän puoluepolitisoitunutta. Edustajat valtuustoihin valittiin usein valitsijamiesyhdistysten listoilta. Vielä vuoden 1953 vaaleissa valitsijamiesyhdistysten ääniosuus oli 17,5 prosenttia kaikista äänistä. Vuoden 1950 kuntavaaleissa vastaava luku oli 30 prosenttia.
Uusimpina aikoina paras vertailukohta on vuosi 1972. Silloin keskustan kannatus kuntavaaleissa oli 18 prosenttia. Nyt mentiin siis senkin sen alle.
Vain kerran keskusta on ollut Suomen suurin kuntapuolue kannatuksella mitattuna. Keskustan paras kuntavaalitulos on vuodelta 2000, jolloin puolue sai 23,8 %:n kannatuksella 4625 valtuutettua. Puheenjohtajana toimi silloin sijaisjohtaja Anneli Jäätteenmäki. Keskustan kuntavaalivoittoa seurasi keskustan vaalivoitto (24,7 %) vuoden 2003 eduskuntavaaleissa puheenjohtaja Jäätteenmäen johdolla.
Mutta nyt keskustan tappioputki on jatkunut vuodesta 2004. Puolue on hävinnyt neljät kuntavaalit peräkkäin. Kannatusta ovat syöneet kaupungistuminen, kuntaliitokset ja perussuomalaisten (aikaisemmin SMP) ilmaantuminen puoluekartalle kisaamaan samoista äänistä. Rynnäkkö kasvaviin kaupunkeihin ei ole onnistunut. Vaikuttaa siltä, että suuruuden ajat ovat ohi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Rötös-Juha syö Kepun kannatusta. Kempelee ketkua ei kannata enää kauaa sietää Kepun puheenjohtajana. Muuten on edessä vielä nykyistäkin pahempi katastrofi.
Nii mutt palsta kepuhöhöje jutui lukies, tulee kyll semmotte käsitykse ett se o ihan temarie tekemiste takii, kepulaise eivät usko sipilä kepulaiste jutui, ja sen takii se o temerie vika, ett kepu puttoo ku kypsä valkekuula puust. Hoh hoh hooooooooo eikä niil sovi eres sama lippakki ku appelsiinill. Heh heh heeee.
Juha Sipilä tunnusti tänään Suomenmaassa vaalitappion ja pyysi anteeksi kepulaisilta.
Avauksesta+puuttui+lähde.+Minä+kerron+sen+ja+lainaan+loputkin+Mika+Koskisen+kolumnista:
Lainaus loppuun asti on perusteltua siksi, että syyt perinteisten suurpuolueiden huononevaan menestykseen ovat pitkälti sama eli se, että puoluekentälle on tullut uusina keskisuurina puolueina vihreät ja perussuomalaiset mutta sieltä on hävinnyt vain yksi vastaava eli SKDL. Lisäksi monissa kunnissa jylläävät erilaiset epäpoliittiset paikalliset ryhmittymät tyyliin Pro Kuntala.
On totta, että puoluekentässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet suuresti SDP:n ja Kepun kannatukseen mutta myös Kokoomuksen kannatukseen. Ilman Vihreitä Kokoomuksenkin kannatus voisi olla nykyisin vielä suurempi, vaikka nykyvihreät profiloituvatkin enemmän vasemmistopuolueeksi. Näin ei ole kuitenkaan ollut koko ajan. Kutsuttiinhan Vihreitä välillä Kokoomuksen puisto-osastoksi.
Vihreiden mukaantulo politiikkaan oli herkkua ennen muuta Kepulle, koska Vihreät eivät syöneet Kepun ääniä. 1990-luvun alussa oikeistosta irtaantui liberaali Nuorsuomalaisten puolue ja sitä tuskin katseltiin Kokoomuksen piirissa hyvillä mielin.
Jossain tämä äänten syöminen toisilta kyllä huomattiin jo varhain ja uskoisin, että sitä käytettiin sittemmin tietoisesti hyväksi myöhemmin. Hyväksikäyttäjänä olivat todennäköisesti juuri kokoomuslaiset ajatushautamot ja liberaalilehti Helsingin Sanomat. Hesari alkoi nimittäin suoltaa yhtäkkiä myönteisiä juttuja maisterisjätkä Timo Soinista. Tässä oli selkeä tavoite nostaa perussuomalaisten kannatusta, jotta vastaavasti demarien ja kepun kannatus heikkenisi. Ja sehän toimikin sitten paremmin kuin osattiin odottaa. Mitää jytkyjä ei siinä vaiheessa kukaan osannut kuvitellakaan. Tavoitteena oli vain se, että hajoitus mahdollistaisi Kokoomuksen nousun suurimmaksi puolueeksi. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että kokkareilla ei ole vertaiskilpailijoita, kun taas kaikilla muilla puolueilla niitä on. Kokoomukselle on riittänyt, että se on siirtynyt hieman vasemmalle eli kosimaan keskiluokan ylempiä kerroksia päästäkseen suurimman puolueen asemaan. Hyvin on toiminut.
Mutta silti kysymys ei ole vain tällaisesta puoluepelistä. Kaiken taustalla on myös yhteiskunnallinen kehitys, joka on nostanut yhä suuremman osan suomalaisista vihreälle oksalle ja heistä on siten tullut Kokoomuksen "luontaisia" kannattajia.
Kokoomuslaisia muistuttavia markkinaliberaaleja on nykyvihreissäkin paljon ja on oletettavaa, että heidän osuutensa on vain kasvamassa päin. Ei pidä antaa nykyisen hallitus-oppositioasetelmasta johtuvien puheenvuorojen hämätä kokonaiskuvaa.
Juha Sipilä jää Kepun puheenjohtajaksi, joka sammutti valot Kepun puoluetoimistosta puolueen loppumisen jälkeen.
Kepun lopullinen auringonlasku on alkanut.
Niinhän tuota on veikattu siis arvattu jo kymmeniä vuosia silti keskusta on Suomen suurin puolue vaikka miten sitä mitataan.
Kokoomus+20,7+%,
No mitäs tuosta keskustellaan ,päätetään, perutaan ja taas selvitellään !
Puolue ajelehtii kuin melaton airoton umpihumalaisia täynnä oleva vene "tulppakin" tuntuu olevan hakusassa. Tuuli käy ja rantaa ei hämärän seasta erota. Mutta jos vielä pari kolme kierrosta keskinäistä kehua ja sitten Yle saadaan kuriin !!!!
Historiallisen heikko tulos miljonääripuheenjohtaja Juha Sipilän johdolla. On peiliin katsomisen paikka nyt.
Nyt lähti vihdoin patistaa tulppa, sanoi Sipilä.
Toisaalta kepulla on epäilemättä historiansa kehnoin puheenjohtajakin.
Lupausten kilpalaulanta tasaa kannatusta. Isoista asioista ei keskustella, kansa ei tykkäisi?
http://yle.fi/uutiset/3-9420972 Verot nousee menneiden vuosien taakan vuoksi. Tosin kuntien oma koulukonttien tuotanto auttaisi. Veronmaksajienkin pitää painostaa kunnanisiä rakennuttamaan kunnollisesti.
Sipilän tulppa oireilee...?
Seppo Kääriäinen sen osuvasti totesi: "Sipilän eväät on nyt syöty!"
Huomenta kepuketkut!
Kepu on auringonlaskun puolue, jolle voi povata nyt tuskallista loppua Sipilän johdolla.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa kepun tulos on vielä kuntavaalejakin heikompi.
Nyt lähti tulppa paatista...
Kepun alamäki jyrkkeni kuntavaaleissa.
Kannatuksen suunta on ollut alaspäin jo ennen kuntavaaleja. Kuntavaaleissa äänestäjät lopullisesti käänsivät selkänsä pettävälle Kepulle.