Kalmanhajua ja adventismia E.Whiten perheessä

100%+OIKEA+PROFETIA"Ja+perkele,+heidän+villitsijänsä,+heitetään+tuli-ja+tulikivijärveen,+jossa+myös+peto+ja+VÄÄRÄ+PROFEETTA+ovat,+ja+heitä+vaivataan+yöt+päivät,+aina+ja+iankaikkisesti.+Ja+minä+näin+suuren,+valkean+valtaistuimen+ja+sillä+istuvaisen,+jonka+kasvoja+maa+ja+taivas+pakenivat,+eikä+niille+sijaa+löytynyt."

1.) ___ > Oletko lukenut Jobin kirjaa? Lue Jobin kirja ja viisastu Jumalan palvelijaa koskevasta Jobin kirjasta. Minun isoisäni äidiltä kuoli kolme lasta kymmenestä lapsenam -isosiäni sisaruksia 1800 luvulla. -Ettäkö vain kaksi lasta kuoli? Se oli vähän. Hyvä kun muut lapset jäivät eloon ettei kaikki kuolleet.



2.) ___ > Lainaus Ellen G Whiten kirjoituksesta:
”Miltei kaikki vanhan ajan taikuuden ja noituuden muodot perustuvat siihen uskomukseen että oli mahdollista päästä kosketukseen vainajahenkien kanssa. Kuolleiden esiin manaamista harjoittaneet väittivät olleensa yhteydessä vainajahenkiin ja saaneensa niiltä tietoa tulevista tapahtumista;" (Jes 8:19.)” (Ellen G White:Patriarkat ja profeetat:sivu 670.)

”Seurustelu vainajahenkien kanssa oli julistettu kauhistukseksi Herran edessä ja oli juhlallisesti kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. (3 Moos 19:31, 20:27) Spiritismi jonka kannattajia on satoja tuhansia jopa miljoonia ei ole mitään muuta kuin muinaisajan noituutta joka on herätetty uuten eloon uuteen valepukuun verhottuna. Tämä suunnattoman suuri petos on raivannut itselleen tien tieteellisiin piireihin ja tunkeutunut kikkokuntiin.” (Lähde: Ellen G White: Suuri Taistelu: Sivut 544-545)

Ellen G White osoitti selvästi mitä mieltä hän henkilökohtaisesti oli spiritismistä. Ellen G White ennusti spiritismin uudesta noususta ja varoitti spiritismistä vakavasti. Hän lainasi teksteissään olevia Raamatun jakeita kirjoituksissaan: Jes 8:19, 3 Moos 19:31, 20:27)

Vainajahenkiä ei ole olemassakaan. Ihmistä pettämässä on itse saatana muiden langenneiden enkeleiden kanssa. Kuolleet eivät mitään puhu eivätkä ole tietoisessa tilassa vaan odottavat ylösnousemusta. (Ilm 20)

t. jarinhotelli






'

Lisäys;

- Niin kuin mainitsin lapsikuolleisuus oli tavallista 1800 luvulla.
Isoisäni s.1889 sisaruksia kuoli kolme vuoden sisällä kymmenestä lapsesta.

Tässä yksi kantaisistäni kirkonkijoissa yhdestoista sukupolvi yhden isovanhempani kautta;

Katso minkälaista lapsionnea heillä oli vaikka kuinka maksoi rahaa kirkon kassaan;

TAULU 96
XI Iisakki Tuomaanpoika Krekola (2191),
Isäntä 1682-1713, s. 1663 Kurikka, konfirmoitu
1700-05, k. 1739 Kurikka. Iisakki
Tuomaanpoika sai vaimonsa Maria
Paavalintyttären kanssa kokea monet kovat,
suuret nälkävuodet(1694-97), suuren Pohjan
sodan kaikkine rasituksineen. Suurin suru
Iisakki Tuomaanpojalle ja hänen vaimollaan oli
kuitenkin se, että heillä ei ollut, vaikka olikin
monta lasta, poikaonnea. Kaikki poikalapset
kuolivat aina kehtoonsa. Suuren sodan ensi
vuonna 1700 joulukuussa syntyi ensimmäinen
poika, jokakuoli jo seuraavassa tammikuussa.
Maria-emäntä kävi kappelikirkolle
lahjoittamassa kolmekymmentä hopeaäyriä,
mutta vuoden 1704 alussa syntynyt poika kuoli
jo neljän kuukauden kuluttua. Isäntä Iisakki kävi
nyt itse viemässä kirkkoon uhrilahjana
kolmekymmentä hopeaäyriä, mutta saman
vuoden syyskuussa syntynyt poika kuoli jälleen
vuoden 1705 tammikuussa. Tyttäriä oli Iisakilla
kuusi Maria, Valpuri,Anna, Susanna, Liisa ja
Margareetta.
Monet vuodet sodan raskaita rasituksia
kestettyään Iisakki Tuomaanpoika kuoli vuoden
1713 lopulla.
Vanhemmat taulusta 97 Tuomas Yrjönpoika
Krekola, s. Abt 1640 Kurikka, k. 14.3.1697
Kurikka ja Liisa Antintytär, s. 1630 Ilmajoki, k.
1686.
Puoliso: 1684 Kurikka Maria Paavalintytär
Iso-Tuisku (2192), Taulusta 86, s. < 1665
Ilmajoki, k. 20.4.1744 Kurikka. Iso-Tuiskusta.
Vanhemmat taulusta 99 Paavo Matinpoika
Iso-Tuisku e. Säntti, s. 1639 Kurikka ja Kaarina
Matintytär, k. 1699 Kurikka, Tuiskula.
Lapset:
Maria Krekola, s. 6.6.1689 Kurikka.
Tauluun 86.
Jaakko Krekola, s. 1692 Kurikka, Krekola, k.
11.4.1697 Kurikka, Krekola
Valborg Krekola, s. 20.3.1694 Kurikka,
Krekola, k. 1697 Kurikka, Krekola
Johan Krekola, s. 20.7.1696 Kurikka,
Krekola, k. 20.1.1698 Kurikka, Krekola
Susanna Krekola, s. 3.1.1701 Kurikka
Elisabeth Krekola, s. 14.7.1702 Kurikka
Anna Krekola, s. 7.1.1704 Kurikka, Krekola,
k. 1.5.1704 Kurikka, Krekola
Margareta Krekola, s. 1705 Kurikka,
Krekola, k. 17.12.1705 Kurikka, Krekola

t. jarinhotelli

Lisäys;

Joo o, Tuo on minun sukutauluistani yksi kantaisä joka on XI järjestyksessä minusta lähtöhenkilönä. On todellinen kirjoitus kirkonkirjoissa;

XI = yksitoista sukupolvi minusta lähtöhenkilönä;

TAULU 96
XI: Iisakki Tuomaanpoika Krekola (2191),
Isäntä 1682-1713, s. 1663 Kurikka, konfirmoitu
1700-05, k. 1739 Kurikka. Iisakki
Tuomaanpoika sai vaimonsa Maria..................

Kaikki pojat kuolivat. Se oli pariskunnan ainoa suru ankeinakin aikoina.

t. jarinhotelli

Kantaisäni XIV = 14 sukupolvessa menetti veronmaksukykynsä;
Kirkonkirjoissa lukee veronmaksukyvystä näin;

XIV: Tapani Tuomaanpoika Hirvelä
(28024), Isäntä 1592-1614, k. 1614 Kurikka.
Hirvelä menetti osan veromaksukyvystään
varsin poikkeuksellista ja traagisesta
syystä:talon isäntä Tapani Tuomaanpoika joutui
todennäköisesti vuoden 1614 lopulla
käsikähmään karhun kanssa. Peto repi hänet ja
hänen lapsensa hengiltä.
Vanhemmat taulusta 92 Tuomas Matinpoika
Hirvelä e. Hirvi ja -.

t. jarinhotelli

Tämä on minun kantaisä neljästoista sukupolvi minusta laskettuna yhdestä isovanhemmastani;

XIV: Markus Juhonpoika Vähä-Kurikka e.
Iso-Kurikka (2204), Isäntä 1606-1653, s. noin
1580 Kurikka, k. 1672 Kurikka. Tuomas ja
veljensä Juho riitelivät alituiseen pelloistaan.
Ongelmien poistamiseksi pidettiin talojen mailla
kihlakunnansyyni vuonna 1629. Sen suoritti
lainlukija Gabriel Ljungonpoika 12 miehen
lautakunnan kanssa. Talojen vainiot jaettiin
kahtia ja merkittiin raja, joka kulki "suuren ojan
pohjoispuolella olevalla kivellä sijaitsevasta
vanhasta kannosta" peltoaitauksessa olevaan
mäntyyn. Tämä oli ensimmäinen geometrinen
jako jossa kahden talon yhteiset vainiot jaettiin
kahtia.
Markus joutui laittamaan 1644 puolestaan
poikansa Jaakon ruotuun.
Markus oli oikeuden edessä 20. ja 21.
maaliskuuta 1651. Hän tuli ensimmäisenä
päivänä tuomarin ja lautakunnan eteen täydessä
humalatilassa, myssy päässään ja oikeudelle
uhitellen, minkä vuoksi hänet pantiin
jalkapuuhun selviämään. Tilanne ei ollut
seuraavana päivänä sen kummempi , sillä hän
toikkaroi jälleen oikeuden eteen juopuneena ja
myssy päässä. Kun voudin apulainen otti
myssyn eli kerpuksen Markukselta , tämä
raivostui. Hän puristi kouransa nyrkkiin, löi
nyrkkinsä pöytään ja sanoi : "Sellaista ei pitänyt
tekemän voudin eikä kenenkään muunkaan,
vaan piru hänet perikööt, hänellä oli ollut myssy
päässään kuninkaiden ja ruhtinaiden edessä joko
sitten nyt!" Paljon muutakin tapahtui joko
sellaista, mitä kirjuri ei ehtinyt pöytäkirjoihin
merkitä, tai sellaista, jota ajan "kirjakieli" ei
suvainnut merkittäväksi muistiin. Istuessaan
ensimmäisenä päivänä jalkapuussa Markus oli
lähetellyt voudille ja tuomarille kasapäin
herjoja, joita kappalainen Eskil ja autiovouti
Heikki Simonpoika auliisti antoivat oikeuden
tietoon. Vouti ja tuomari olivat Markuksen
mielestä " kelmejä ja varkaita".
Kihlakunnanoikeus ei ottanut juttua
päättääkseen, vaan siirsi sen suoraan
hovioikeuden käsiteltäväksi. Mikä sitten
lieneekään saattanut Markus Kurikan
käyttäytymään siten kuin käräjäpöytäkirjat
kertovat, niin ärtymys tuskin johtui hänen
juopumustilastaan sinänsä, vaan kenties jostakin
kokemastaan vääryydestä. "Kuninkaat ja
ruhtinaat", joihin Markus viittasi saattoivat
tarkoittaa Kustaa II Aadolfia ja hänen
seuruettaan, joka oli käynyt hänen talossaan
neljännesvuosisata aikaisemmin.
Lakin pitäminen päässä "herrojen edessä" ei
ollut varmaankaan epätavallinen ilmiö, vaan se
lienee ollut paikallinen tapa, josta ei uhallakaan
tingitty.
Kirkkoväärti Salomon Vähä-kurikka, joka oli
Markus Kurikan jälkeläinen 9. polvessa, ei
suostunut ottamaan1900-luvun alussa pidetyssä
tiesyynissä lakkia päästään nimismies
Krokforssin edessä huolimatta tämän käskystä.
Salomonin kerrotaan sanoneen:" En minä ota
sitä ennen ku sakaastis ens pyhänä.".
Vanhemmat taulusta 70 Juho Mikonpoika
Iso-Kurikka e. Kurikka, s. 1548 Ilmajoki
Iso-Kurikka, k. 1597 Ilmajoki, Iso-Kurikka ja -.
1. puoliso: Kerttu Krekontytär Krekola
(2205), Taulusta 138, s. 1582 Kurikka, k. 1646
Kurikka.
Vanhemmat taulusta 40 Kreko Matinpoika
Krekola e. Hirvi, s. 1540 Kurikka, k. 1608
Kurikka ja N.N., s. 1540 Kurikka, k. 1590.


t. jarinhotelli

Tässä vielä yksi, kun nyt avasin sukutauluni;

Minun kantaisä XVI = kuudestoista sukupolvessa;

XVI: Juho Tapaninpoika Kylmäjyrä, Isäntä 1563-1622. Rangaistu sakoilla 11 kertaa. Nimetty Vuosisadan tappelupukariksi 1500 luvun lopulla. Juho ajoi 1611 hevosensa metsään ettei olisi tarvinnut lähteä kyytimieheksi. Lehmän hinta 1500 luvun lopulla oli 12 mk. Vanhemmat taulusta 20 Tapani ja -. Puoliso: - (46770), Taulusta 18,.

t. jarinhotelli

Aloittaja on henkisesti häiriintynyt.