FM Tuukka Tomperin väitöstilaisuus: Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia lauantaina 22.4. klo 12.00
https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/filosofianopetus-ja-pedagoginen-filosofia
Tutkimus on kaksiosainen, sillä se on muodollisesti artikkeliväitöskirja, mutta myös sen yleinen/koostava osuus julkaistaan aika laajana erillismonografiana:
http://netn.fi/kirjat/filosofianopetus
https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/filosofianopetus-ja-pedagoginen-filosofia
Tutkimus on kaksiosainen, sillä se on muodollisesti artikkeliväitöskirja, mutta myös sen yleinen/koostava osuus julkaistaan aika laajana erillismonografiana:
http://netn.fi/kirjat/filosofianopetus
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pitääpä laittaa onnittelua.
Tomperi on myös osallistunut et-opetuksen edistämiseen. Et-opetus.fi
Joo, ja itse asiassa käynyt vapaa-ajattelijoiden tilaisuudessa jo paljon ennen tuon sivuston perustamista. Pitää katsoa jos pääsee väitökseen.
Samaan aikaan toisaalla on myös väitpösstilaisuus: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/178855/JUMALATTOM.pdf?sequence=1
On jo pe 21.4. ekli innokkaimmat vooisivat ehtiä moleempiin.
iii: "Tutkimus antaa ateistisesta henkisyydestä uutta tietoa sekä tarjoaa teoreettisia näkökulmia käsitellä tätä vähän tutkittua ilmiötä yksityiskohtaisemmin. Se myös mahdollistaa länsimaiselle nykykeskustelulle tyypillisen ateismin ja uskonnon välisen jännitteen purkamista. "
Itse en halua tuon jännitteen purkamista, ainakaan meidän nurkissamme. Haen konfliktia a uskonnollisen puolen mielipiteitten ja käytäntöjen nurkkaan ajamista.
Pehmoilulla pidetään vain yllä status quota.
Hyökkäyksissä kotiläksyt toki pitää olla tehtynä ja vastapuolen vastaiskuihin pitää olla argumentit valmiina.
Kyllä, näkemysten ristiriita on tietysti olemassa ja pysyy. Toisaalta, uskonnollisilla tahoilla on viljelty alkeellisia väitteitä, että ateisteilla ei ole moraalia tms. Näin varsinkin kristillisen ja islamilaisen fundamentalismin piirissä globaalisti ja Suomessa. Sikäli pohjan vieminen turhanaikaisilta kauhukuvilta ateismia kohtaan on ok.
Kummastakin saa tehdä juttua lehteen.
Perjantaina ja lauantaina kiintoisat väitökaet. Helsinki. Htampere.
Huomenna! Kertokaa kuulumisia.
Hyvä että on suomeksi.
Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia
Filosofianopetus kriittisen ajattelun ja demokraattisen keskustelun edistäjänä: väitöskirja johdattaa filosofian oppiaineen tutkimiseen ja kehittämiseen.
Filosofian kasvatuksellinen anti itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun virittäjänä herättää yhä enemmän kiinnostusta 2000-luvulla. Suomessa uusin lukion tuntijako tuplasi filosofian yhteiset kurssit kahteen ja oppiainetta on ehdotettu myös peruskouluun. Lapsille ja nuorille suunnatun pedagogisen filosofoinnin harrastus on vilkastunut monissa muodoissa eri puolilla maailmaa.
– Filosofianopetukseen kohdistuva kiinnostus ei ole yllättävää. Kriittisen ajattelun, tiedollisen tarkkaavaisuuden sekä fiksun keskustelukulttuurin edistäminen ovat perin ajankohtaisia haasteita kouluopetukselle, kuten viime vuosina on hyvin tajuttu, toteaa tutkimuksellaan väittelevä Tuukka Tomperi.
Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia on ensimmäinen filosofian oppiainetta käsittelevä suomalainen kokonaistutkimus. Se myös pyrkii tuomaan pedagogisen filosofoinnin näkökulmia lukio-opetuksesta käytävään keskusteluun. Luodessaan kokonaiskuvaa filosofiasta oppiaineena kirja johdattaa pohtimaan, mitä filosofianopetus on ollut, mitä se voisi olla ja millaisista lähtökohdista se toteuttaisi merkittävät kasvatukselliset mahdollisuutensa.
Kirja sisältää laajan ja monipuolisen katsauksen oppiaineen historiaan suomalaisessa lukiossa. Teos rakentaa niin teoreettista ja käsitteellistä kuin käytännöllistä ja historiallistakin perustaa filosofianopetuksen tutkimukselle ja kehittämiselle.
Tutkimus hahmottelee muun muassa John Deweyn kasvatusfilosofiaan tukeutuvaa näkemystä kriittis-reflektiivisen filosofisen ajattelun merkityksestä kasvatuksessa. Filosofoivan opetuksen käytännössä harjoitellaan valmiuksia, joita tarvitaan demokratian ja sivistyksen kannalta olennaisen tärkeissä yhteiskunnallisissa toimissa koulun ulkopuolella. Ajattelemista ja keskustelemista pyritään edistämään juuri niiden itsensä vuoksi, eikä vain välineenä muihin päämääriin. Filosofinen ajattelu on ennakko-oletusten kyseenalaistamista, perusteiden ja päämäärien pohtimista, oman elämän merkityksellistämistä sekä ajattelemisen ja kokemisen mahdollisuuksien avartamista.
– Filosofisen ajattelun harjoittelu kannattaa sitoa ongelmiin ja kysymyksiin, jotka opiskelijat kokevat merkityksellisiksi. Kriittisen ajattelun anti tunnistetaan, kun se koetaan omakohtaisesti. Koko opetusryhmä on miellettävä ajattelevaksi yhteisöksi, sillä demokraattisen harkinnan arvo välittyy parhaiten, jos kaikki pidetään mukana ja jokaista kunnioitetaan, Tomperi korostaa.
sekä http://netn.fi/kirjat/filosofianopetusja http://netn.fi/kirjat/filosofianopetus-artikkelit