"Parempi aloittaa vastahyökkäys Viipurista kuin Torniosta", sanoi Risto Ryti talvisodan päätyttyä.
Nyt tulee tärkeä kysymys: miten Risto Ryti ajatteli Suomen hyökkäyksen Neuvostoliittoon tehtävän?
1. Olisiko Suomi yksin hyökännyt joskus 1940-luvulla Neuvostoliittoon ja valloittanut takaisin Karjalan kannaksen? No, ei varmastikaan tämä ollut realistinen vaihtoehto.
2. Olisiko Suomi länsivaltojen (Iso-Britannia ja Ranska) avustamana hyökännyt Neuvostoliittoon?
Tämä olisi mahdollista, jos Ranska olisi ensin kukistanut 1940 Saksan ja sen jälkeen yhdessä Iso-Britannian kanssa lähetenyt sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Tämäkin vaihtoehto kuulostaa mahdottomalta, koska maaliskuussa 1940, kun Suomi teki välirauhan Neuvostoliiton kanssa, länsivallat olivat käyneet sotaa Saksan kanssa jo yli 6 kk, mutta mitään tuloksia ei ollut saavutettu. Sota niiden välillä oli ollut "kukkaissotaa", kuten aikalaiset siitä lausuivat.
Edelliset vaihtoehdot ovat mahdottomia. Mutta mitä ihmettä Ryti sitten tarkoitti sanoessaan Suomen voivan käydä sotaa Neuvostoliittoa vastaan saadakseen valloitetut alueet takaisin?
On vain yksi vaihtoehto ja se on tietenkin Saksan kanssa käytävä sota Neuvostoliittoa vastaan. Tästä mahdollisuudesta Hermann Göring oli 22.2.1940 ilmoittanut Suomen johtohenkilöille.
Rytin lausahdus on paljastanut sen, mitä Suomen hallituksen keskeiset päättäjät ajattelivat Suomen tehdessä hyvin poikkeuksellisen rauhan Neuvostoliiton kanssa 12.3.1940. (Tulitauko tuli voimaan 13.3.)
Rauha oli sikäli poikkeuksellinen, että sodan hävinnyt luovutti viholliselle sellaisia laajoja alueita, joita se ei ollut lainkaan valloittanut sotatoimien päättyessä. Rintamalinja kulki 13.3.-40 Vuoksea pitkin karjalan kannaksella ja pisimmälle päässeet puna-armeijan joukot olivat taistelussa Viipurin länsipuolella maihinnousseita Viipurinlahden ylittäneitä ryhmittymiä. Viipuria ei ollut valloitettu. Laatokan koillispuolella hyökkääjä oli saarroksissa ja suomalaisten joukkojen armoilla.
Suomi noudatti järkevää politiikkaa ja teki välirauhan aloittaakseen uuden sodan Neuvostoliittoa vastaan saadakseen valloitetut alueet korkojen kanssa takaisin. Yhteistyö Saksan kanssa varmistettiin jättämällä avunpyyntö länsivalloille tekemättä. Sillä avunpyyntö olisi vienyt Suomen väärälle puolelle rintamaa suursodassa.
Nyt tulee tärkeä kysymys: miten Risto Ryti ajatteli Suomen hyökkäyksen Neuvostoliittoon tehtävän?
1. Olisiko Suomi yksin hyökännyt joskus 1940-luvulla Neuvostoliittoon ja valloittanut takaisin Karjalan kannaksen? No, ei varmastikaan tämä ollut realistinen vaihtoehto.
2. Olisiko Suomi länsivaltojen (Iso-Britannia ja Ranska) avustamana hyökännyt Neuvostoliittoon?
Tämä olisi mahdollista, jos Ranska olisi ensin kukistanut 1940 Saksan ja sen jälkeen yhdessä Iso-Britannian kanssa lähetenyt sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Tämäkin vaihtoehto kuulostaa mahdottomalta, koska maaliskuussa 1940, kun Suomi teki välirauhan Neuvostoliiton kanssa, länsivallat olivat käyneet sotaa Saksan kanssa jo yli 6 kk, mutta mitään tuloksia ei ollut saavutettu. Sota niiden välillä oli ollut "kukkaissotaa", kuten aikalaiset siitä lausuivat.
Edelliset vaihtoehdot ovat mahdottomia. Mutta mitä ihmettä Ryti sitten tarkoitti sanoessaan Suomen voivan käydä sotaa Neuvostoliittoa vastaan saadakseen valloitetut alueet takaisin?
On vain yksi vaihtoehto ja se on tietenkin Saksan kanssa käytävä sota Neuvostoliittoa vastaan. Tästä mahdollisuudesta Hermann Göring oli 22.2.1940 ilmoittanut Suomen johtohenkilöille.
Rytin lausahdus on paljastanut sen, mitä Suomen hallituksen keskeiset päättäjät ajattelivat Suomen tehdessä hyvin poikkeuksellisen rauhan Neuvostoliiton kanssa 12.3.1940. (Tulitauko tuli voimaan 13.3.)
Rauha oli sikäli poikkeuksellinen, että sodan hävinnyt luovutti viholliselle sellaisia laajoja alueita, joita se ei ollut lainkaan valloittanut sotatoimien päättyessä. Rintamalinja kulki 13.3.-40 Vuoksea pitkin karjalan kannaksella ja pisimmälle päässeet puna-armeijan joukot olivat taistelussa Viipurin länsipuolella maihinnousseita Viipurinlahden ylittäneitä ryhmittymiä. Viipuria ei ollut valloitettu. Laatokan koillispuolella hyökkääjä oli saarroksissa ja suomalaisten joukkojen armoilla.
Suomi noudatti järkevää politiikkaa ja teki välirauhan aloittaakseen uuden sodan Neuvostoliittoa vastaan saadakseen valloitetut alueet korkojen kanssa takaisin. Yhteistyö Saksan kanssa varmistettiin jättämällä avunpyyntö länsivalloille tekemättä. Sillä avunpyyntö olisi vienyt Suomen väärälle puolelle rintamaa suursodassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.