Perustuslain 76 §:n mukaa Evankelis-luterilaisen kirkon ”järjestysmuodosta ja hallinnosta” säädetään kirkkolailla, jonka säätämisjärjestykseen ja sisältöön eduskunta voi tehdä muutoksia vain kirkolliskokouksen ehdotuksesta. Tämä on täysin tarpeeton valtiokirkollinen erioikeus, sillä myös kirkon sääntöjä voitaisiin hallinnoida muiden yhteisöjen tapaan yhdistysrekisterissä.
Toinen valtiokirkollinen etuoikeus Evankelis-luterilaisella kirkolla on sen jäsenmaksun kerääminen valtion verottajan toimesta eli ns. kirkollisverojärjestelmä. Tämä etuoikeus on myös Ortodoksisessa kirkolla. Tämä on kohtuuton etuoikeus, vaikka kirkko voisi kerätä prosenttiperustaisen jäsenmaksunsa esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen tapaan perintäsopimuksilla. Kirkosta jo eronneet joutuvat maksamaan kirkollisveroa koko eroamisvuoden loppuun asti.
Kolmas valtiokirkollinen etuoikeus on uskonnonopetuksen pakollisuus kirkkoon liitetyille lapsille peruskoulussa. Myös lukiossa opiskelunsa alle 18-vuotiaana aloittavan on pakko suorittaa uskonnon pakolliset kurssit saadakseen lukion päästötodistuksen.
Neljäs valtiokirkollinen etuoikeus liittyy hautaustoimeen, joka on säädetty kirkon seurakuntien ylläpitämien hautausmaiden tehtäväksi. Kirkko saa valtion budjetista yli 100 miljoonaa euroa hautaustoimeen, mutta muille hautausmaille ei vastaavaa tukea myönnetä. Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti monet hautausmaat eivät myönnä hautausmaan kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin ennen arkkuhautausta tai vainajan tuhkaamista krematoriossa.
Viides valtiokirkollinen etuoikeus on kirkon jäseneksi kastettujen lasten uskonnollinen rekisteröinti valtion väestötietojärjestelmässä sekä kirkon etuoikeus päästä tekemään liittämismerkintöjä väestörekisteriin.
Toinen valtiokirkollinen etuoikeus Evankelis-luterilaisella kirkolla on sen jäsenmaksun kerääminen valtion verottajan toimesta eli ns. kirkollisverojärjestelmä. Tämä etuoikeus on myös Ortodoksisessa kirkolla. Tämä on kohtuuton etuoikeus, vaikka kirkko voisi kerätä prosenttiperustaisen jäsenmaksunsa esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen tapaan perintäsopimuksilla. Kirkosta jo eronneet joutuvat maksamaan kirkollisveroa koko eroamisvuoden loppuun asti.
Kolmas valtiokirkollinen etuoikeus on uskonnonopetuksen pakollisuus kirkkoon liitetyille lapsille peruskoulussa. Myös lukiossa opiskelunsa alle 18-vuotiaana aloittavan on pakko suorittaa uskonnon pakolliset kurssit saadakseen lukion päästötodistuksen.
Neljäs valtiokirkollinen etuoikeus liittyy hautaustoimeen, joka on säädetty kirkon seurakuntien ylläpitämien hautausmaiden tehtäväksi. Kirkko saa valtion budjetista yli 100 miljoonaa euroa hautaustoimeen, mutta muille hautausmaille ei vastaavaa tukea myönnetä. Kirkkohallituksen suosituksen mukaisesti monet hautausmaat eivät myönnä hautausmaan kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin ennen arkkuhautausta tai vainajan tuhkaamista krematoriossa.
Viides valtiokirkollinen etuoikeus on kirkon jäseneksi kastettujen lasten uskonnollinen rekisteröinti valtion väestötietojärjestelmässä sekä kirkon etuoikeus päästä tekemään liittämismerkintöjä väestörekisteriin.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Lain lähtökohtana on, että yhdenvertaisuus ei ole vielä käytännössä toteutunut, koska laki edellyttää yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämistä oppilaitosten ja työpaikkojen erityisillä suunnitelmilla ja asian arvioinnilla. Erityisen julkisen vallan toimintaan kohdistuu uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän neutraliteettiperiaatteen kunnioittaminen. Tämä koskee myös julkisia palveluja, kuten päivähoitoa ja koulua.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen kuuluu elimellisenä osana paitsi oikeus liittyä ja kuulua, harjoittaa ja julistaa uskontoa myös oikeus olla kuulumatta, oikeus erota ja oikeus olla harjoittamatta uskontoa. Jokaisella on oikeus ilmaista vakaumus samoin kuin oikeus olla tuomatta julki uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan, mikä on todettu myös Suomea sitovissa YK:n ihmisoikeuskomitean kannanotoissa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa.
Tältä osin uskonnon ja katsomuksen vapauden sekä yhdenvertaisuuden ongelmat ovat Suomessa enemmän käytännöllisiä kuin lainsäädännöllisiä.
On kuitenkin myös joitakin lakeja, jotka asettavat ihmiset epäyhdenvertaiseen asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Tärkein niistä on perustuslaki, jonka 76 § antaa Evankelis-luterilaiselle kirkolle valtiokirkollisen julkisoikeudellisen erityisaseman, vaikka Euroopan neuvoston yleiskokouksen suosituksen mukaan Euroopan yhteisiä arvoja on valtion ja kirkon erottaminen toisistaan.
Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj.
euroa vuonna 2016, tämän lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennetaan noin 6 milj. eurolla.
Korvauksesta 2 milj. euroa jää jakamatta ja tämä osuus käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön.
Korvauksesta 5 milj. euroa käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja
irtaimiston ylläpitoon.
Kirkon keskusrahasto jakaa automaattisesti kuukausittain korvausta seurakunnille
(107 milj. euroa/v, 8,9 milj. euroa/kk). Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2016 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen 31.12.2014 perusteella.
Eli viime vuonna olis ainakin pitänyt mennä 107 miljoonaa hautausoimeen. Ihan hyvän diilin on tämä hörhöjen huuhaalahko tehnyt, kun joka ikinen kuukausi paukahtaa valtiolta tilille 8,9 miljoonaa, josta kirkon keskusrahasto tilittää sen seurakunnille.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/79950751B28344CDC2257DE3003E896F/$FILE/2015-11.pdf
Hyviä täsmennyksiä.
Uskontokuntiin kuulumattomat siis maksavat tämän huuhaaklubin jäsenkirjan ylläpidosta sekä kiinteistöjen ja irtaimiston huollosta.
Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden haasteita Suomessa
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/04/18/uskonnonvapauden-ja-yhdenvertaisuuden-haasteita-suomessa/
Lisätty seuraavaa:
Elämänkatsomustieto (et) peruskoulussa ja lukiossa on nyt ensi sijassa uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu katsomusaine, mutta oppilaiden ja opiskelijoiden pääsy oikeuksiinsa ei kaikissa kouluissa toteudu tai se toteutuu huonosti. Kun monissa alakouluissa tai niiden lähikouluissa ei ole ollut et:n opetusryhmää tai opetusta on tarjolla vain matkan päässä toisessa koulussa, ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden huoltajille näissä ”nollakouluissa” tarjotaan kohtuullisten mukautusten ja tilanteen parantamisen sijaan uskonnonopetuksen valitsemista lapsen katsomusaineeksi. Lisäksi näissä olosuhteissa syntyneiden valintojen ”pysyvyyttä” koko peruskoulun ajaksi suositellaan, vaikka edellytykset oppilaan siirtymiseen et-opetukseen olisivatkin ylemmillä luokilla parantuneet.
Tällainen uskonnottomia syrjivä et-oppiaineen heikko, puutteellinen tarjonta Suomen koululaitoksessa ilmenee sen vajaakäytössä, sillä ainetta opiskelee vain hieman yli viisi prosenttia oppilaista, vaikka kouluikäisistä siihen oikeutettuja on noin 15 prosenttia. Ihmisoikeusnäkökulmasta kuitenkin jo 5 – 10 prosentin joukko ikäluokasta on suuri määrä lapsia ja nuoria. Ihmisoikeuksissa kyse on yksilön pääsystä oikeuksiinsa. Elämänkatsomustiedon opetuksen toteutumista tulee edistää käyttäen yhdenvertaisuuden perustalta tarvittaessa myös kohtuullisia mukautuksia opetuksen järjestämisessä. Tässä työssä tulee ottaa huomioon, että elämänkatsomustietoon oikeutettujen oppilaiden määrä on koko ajan kasvussa, kun lapsia on yhä vähemmän kastettu kirkon jäseniksi.
Miten tästä eteenpäin?
Sitä pitäisi hahmottaa mm. Vapaa-ajattelijain liiton strategiassa.
Semmoinen hyväksytään liittokokouksessa kesäkuussa Oulussa.
Kyse on kirkon "julkisoikeudellisesta asemasta". Stopit sille.
Vapareita tarvitaan tilanteen muuttamiseksi.
Kirkon jäseniä voi haastaa. Haluatko tukeaa syrjintää?
Tätä varten tarvitaan vapaa-ajatteljoiden yhteistoimintaa!
Vpaa-ajattelijain ja muiden sekulaarijärjestöjeen yhteistoimintaa.
Kaikkein "neutraalein" termi on kirkon "julkisoikeudellinen asema".
Siihen ei saa kajota!
Vapaa-ajattelu-foorumi on ollut pitkään vapaa-ajattelijoiden vastaisen häirinnän kohteena. Vaparivastaista kampanjaa harjoittava kotitrolli tai parikin nostaa yleensä useita kertoja vuorokaudessa vanhoja otsikoitaan etusivulle. Näin on ollut jo viikkoja, kuukausia, vuosia.
Vapaa-ajattelijathan tekevät vapaaehtoistyötä ja viestittää pääasiassa ihan muilla foorumeilla, ks. www.vapaa-ajattelijat.fi Vapaa-ajattelijoilla on myös fb-ryhmä ja myös keskustelu at vapaa-ajattelijat sp-lista.
Toki tällä foorumilla on monia hyviä vapaa-ajattelua ja uskonnottomien ihmisoikeuksien ja sekulaarin kulttuurin edistämistä käsitteleviä viestejä ja keskusteluketjuja. Niitä löytyy selaamalla useammalta sivulta. Kannattaa katsoa paitsi kakkos-, kolmossivuja myös monia sivuja eteenpäinkin. Samalla toki tulee esiin vapaa-ajattelijain vastaisen trollauksen laajamittaisuus.
Miten minusta tuntuu, että olen lukenut tuon saman tekstin täällä ennenkin?
Aihellinen kommentti toistoihin.
Kirkko ja valtio erotettava!
Keksitpä taas ihan uuden jutun.
Perusoikeudet kunniaan!
Ei unohdeta perusasiaa.
Elämänkatsomustietoa+(et)+opiskelee+vielä+hieman+vähänlaisesti+oppilaita,+koko+maassa+keskimäärin+vain+noin+kuusi+prosenttia+(6+%)+peruskoululaisista,+mutta+se+osuus+on+nyt+kuitenkin+suurempi+kuin+ruotsinkielisten+osuus+peruskoulussa+tai+lukiossa.+Et:oa+on+kaikesta+päätellen+syrjitty+koululaitoksessa+.+Eräänlainen+valtiokirkollinen+etuooikeus+uskonnopetukselle+sekin!?
Yv-laki.
Kirkollisille kiusalla ylös.
Käsitelläänkö noita yhdenvertaisuusongelmia ja niiden muutossvaatimuksia yhtään Protu-leireillä?
Onhan sielllä esillä yhdenvertaisuusasiat!
Yhdenvertaisesti!?
Ainakin yhdenvertaisuuslain käsittely viittaisi syrjinnän eri muotojen ja syrjinnän estämisen tasavertaiseen käsittelyyn. Uskonnon ja katsomuksen vapaus on siinä yksi olennainen osa.
Julkisen vallan neutraalisuuden puolesta. Kirkon julkisoikeudellinen erityisasema lakkautettava.
No siks!
Lukiota aloittavan kannattaa erota kirkosta nyt, ennen opiskelun aloittamista, jotta hän saa oikeuden valita, suorittaako katsomusaineesta uskonnon vai elämänkatsomustiedon.
Kirkon jäsenenä pysyttäytyvä ei voi vaihtaa, jos on aloittanut uskonnon opinnot, vaikka eroaisi kirkosta myöhemmin.
Vain aikuislukiossa voisi vaihtaa katsomusainetta, vuoden opiskelutauon jälkeen, 18 vuotta täyttäneenä..
Kaikki katsomukset samalle viivalle valtion puolesta.
Julkisen vallan neutraliteettiperiaate!
Eiiihh!
Kun piispan mukaan kirkko ja valtio erotttiin jo 1800-luvulla, valtiokirkolliset etuoikeudet 2017 lienee helppo poistaa. Sopetusmisaika ainakin riittävä.
Tiedon ja tiedostukseen. Kirkon jäsenyyteen liittyvä kysymys. Tukeeko etuoikeuksia?
Kertarysäys vai kohtakohdalta näpräystä?
Epäonnistunut kirjoitus.
Tällaiselle "myönteiselle erityiskohtelulle" kirkkoa kohtaan ei ole perusoikeudellisia perusteita. Kirkolla on vahva asema, joten julkisen vallan ei pidä erityiskohdella sitä, vaan pikemminkin uskonnottomien tapakulttuurin tukemista ja elämänkatsomustiedon opetusta kouluissa.
Kauhavan Persut vaativat koulun "ruokarukouksia" takaisin.