Moi.
Palstaa kun ahkerasti seurailee, niin ei voi olla huomaamatta, että kuinka moni muu on kokenut/kokemassa samaa helvettiä, jota itse läpi käyn päivä päivältä..
Sinisilmäisyyttäni ja typeryyttäni velkaannuin muutamia vuosia sitten reilusti, tätä ennen hoidin aina, AINA talouteni ja raha-asiani mallikkaasti. Velkaa ei ollut tippaakaan ja rahaa jäi joka tilistä hieman sukan varteenkin. Oli hyvä parisuhde ja yhteinen asunto, työpaikka kivenheiton päässä, kaikki hyvin siis. Vuonna 2011 alkoikin sitten jatkuva epäonnisuus, vastoinkäymisiä vastoinkäymisten perään; ero, parin läheisen kuolema, omien vanhempien ero, toisen vanhemman pienoinen alko-ongelma, toisen vanhemman peliongelma..jne. Koville otti jaksaminen ja huoli lähimmäisistä oli suuri, vaikka heille en sitä myöntänyt, olin vahva tai ainakin esitin olevani.
Tuli pakko hommata oma asunto, mahdollisimman nopeasti erontieltä, sen tein ja elämä jatkui, löytyi uusi parisuhde ja elämä alkoi vähitellen hymyillä, vaan ei kauaa.. uusi parisuhde selvisi nopeasti petolliseksi, pettämistä, selkäänpuukottamista ja hyväksikäyttöä..no, viimeinen täysin omaa syytäni, koska annoin sen tapahtua vaikka tiedostin osittain asian. Yritin elättää kaksi ihmistä kohtalaisen pienellä palkallani ja samalla pitää toisen osapuolen tyytyväisenä, hän työttömänä ja minä töissä. Hiljokseen rahat loppuivat, mutta kulissit jatkui, oli pidettävä puoliso tyytyväisenä hinnalla millä hyvänsä ja kuvaan astui lainaraha. Velkaannuin pahasti ja parisuhde yllätys yllätys kariutui...
Tästä on nyt siis kuusivuotta aikaa, kuusi pitkää vuotta. 2013 korttitalo kaatui kokonaan ja velkoja valui ulosottoon saakka, kun en niistä enää ominavuin selvinnyt, enkä totta puhuen jaksanut sillä hetkellä välittääkkään. Luottotiedot meni ja toden totta elämä vaikeutui sillä sekunnilla vielä hieman lisää. Velat paisui nopeasti kulujen ja korkojen myötä. Kaiken kaikkiaan velkaa oli tuolloin yhteensä n. 140000euroa, aivan uskomaton summa siis. Paljon on tuon jälkeen tapahtunut, mm työttömyys ja vaikea masennus. Tällä hetkellä, eli siis tätä kirjoittaessa veloista on maksettuna 61000 euroa ja risat päälle, eli jäljellä on vielä hyväisesti ja pitkään sinnitellään yrittäen selvitä päivä päivältä. 1500e palkasta vouti nappaa joka kuukausi leijonan osan.. tiedän, varmasti joitain kummastuttaa kuinka paljon olen onnistunut maksamaan, vaikka tulot noin pienet, se on yhden suuremman kertasuorituksen ansiota, mutta siitä en sen enempää tähän tarinoi. Joka päivä on taistelua ja tälläkin hetkellä tilin saldo näyttää 2,83e, auto rikki, pari laskua vielä maksamatta tältä kuulta, lääkkeet hakematta ja seuraavaan palkkaan on vielä tovi aikaa.. silti kertaakaan, kertaakaan ei ole käynyt mielessäkään, että luovuttaisi tyystin ja tekisi itselleen jotain peruuttamatonta.. koettelemuksien kautta siis masennuin, tästä selvisin, mutta monen vuoden jatkuva stressi on tehnyt tehtävänsä ja aiheuttanut tuon jälkeen fyysisen sairauden. Työelämässä olen edelleen, pienellä palkalla ja vyötä kiristäen, mutta periksi ei anneta, ei ikinä ja tähän on tietenkin syy..
Muksu joka on uskomaton voimavara.. ainoa asia maailmassa joka on syynä jaksamiseen. Lastani rakastan todella paljon, vaikka en pystykkään antamaan hänelle kaikkea mitä haluaisin ja mitä hän tarvitsisi, en taloudellista turvaa, en ehjää kotia. Itselläni oli köyhä lapsuus ja nuoruus, toki tuossa oli etunsa..opin tekemään työtä jo nuorena ja ansaitsemaan itse rahani.
Jotenkin sitä vain toivoo, ettei oman jälkikasvunsa tarvitsisi yhtä vaikeaa tietä kulkea, että olisi vanhempana varaa laittaa säästöön rahaa jälkipolvelle pienen pesämunan verrana aikuisuuden kynnykselle.. nyt näin ei ole ja siitä syyttävän sormi osoittaa peilistä.
En oikein osaa sanoa, että miksi kirjoitin edes tämän tänne, kai se on toivo, että voisi edes jonkun ajatuksia saada heräilemään, ennen kuin on liian myöhäistä. Kaikille velkaongelmiensa kanssa painiville voisin sanoa yleisesti, että älkää luovuttako, älkää maksako velkaa velalla, poislukien järjestelylainat, mikäli sellaisesta oikeasti on tilanteeseenne apua, tällöinkin ottakaa päälle vapaaehtoinen luottokielto, ettette pysty velkaantumaan lisää järjestelyn aikana. Pyytäkää ajoissa apua ja olkaa rehellisiä tilanteestanne. Salailemalla ja peittelemällä ahdinko syvenee ja ongelmat suurenee. Netin palstoilta ette tule koskaan rahallista apua saamaan, kukaan ei ole niin hullu, että antaa, taikka lainaa tuntemattomalle rahaa pelkkää takaisin maksun vannottelua silmälläpitäen.
Jos jollakin on tarpeen saada jutella asioistansa ja haluaa kertoa taakastaan, taikka kysyä neuvoa nimettömänä, niin minulle voi lähettää s.postia osoitteeseen: [email protected]
Rahallisesti en kykene auttamaan edes itseäni, mutta vuosien saatossa kokemusta, sekä tietoa mm. velka-asioista, ulosotosta ja mahdollisuuksista selvitä on kertynyt runsaasti ja mielelläni autan ja neuvon, mikäli tuntuu että sitä tarvitset.
Velkataakka on asia, jota ei toivoisi kenellekkään.
Palstaa kun ahkerasti seurailee, niin ei voi olla huomaamatta, että kuinka moni muu on kokenut/kokemassa samaa helvettiä, jota itse läpi käyn päivä päivältä..
Sinisilmäisyyttäni ja typeryyttäni velkaannuin muutamia vuosia sitten reilusti, tätä ennen hoidin aina, AINA talouteni ja raha-asiani mallikkaasti. Velkaa ei ollut tippaakaan ja rahaa jäi joka tilistä hieman sukan varteenkin. Oli hyvä parisuhde ja yhteinen asunto, työpaikka kivenheiton päässä, kaikki hyvin siis. Vuonna 2011 alkoikin sitten jatkuva epäonnisuus, vastoinkäymisiä vastoinkäymisten perään; ero, parin läheisen kuolema, omien vanhempien ero, toisen vanhemman pienoinen alko-ongelma, toisen vanhemman peliongelma..jne. Koville otti jaksaminen ja huoli lähimmäisistä oli suuri, vaikka heille en sitä myöntänyt, olin vahva tai ainakin esitin olevani.
Tuli pakko hommata oma asunto, mahdollisimman nopeasti erontieltä, sen tein ja elämä jatkui, löytyi uusi parisuhde ja elämä alkoi vähitellen hymyillä, vaan ei kauaa.. uusi parisuhde selvisi nopeasti petolliseksi, pettämistä, selkäänpuukottamista ja hyväksikäyttöä..no, viimeinen täysin omaa syytäni, koska annoin sen tapahtua vaikka tiedostin osittain asian. Yritin elättää kaksi ihmistä kohtalaisen pienellä palkallani ja samalla pitää toisen osapuolen tyytyväisenä, hän työttömänä ja minä töissä. Hiljokseen rahat loppuivat, mutta kulissit jatkui, oli pidettävä puoliso tyytyväisenä hinnalla millä hyvänsä ja kuvaan astui lainaraha. Velkaannuin pahasti ja parisuhde yllätys yllätys kariutui...
Tästä on nyt siis kuusivuotta aikaa, kuusi pitkää vuotta. 2013 korttitalo kaatui kokonaan ja velkoja valui ulosottoon saakka, kun en niistä enää ominavuin selvinnyt, enkä totta puhuen jaksanut sillä hetkellä välittääkkään. Luottotiedot meni ja toden totta elämä vaikeutui sillä sekunnilla vielä hieman lisää. Velat paisui nopeasti kulujen ja korkojen myötä. Kaiken kaikkiaan velkaa oli tuolloin yhteensä n. 140000euroa, aivan uskomaton summa siis. Paljon on tuon jälkeen tapahtunut, mm työttömyys ja vaikea masennus. Tällä hetkellä, eli siis tätä kirjoittaessa veloista on maksettuna 61000 euroa ja risat päälle, eli jäljellä on vielä hyväisesti ja pitkään sinnitellään yrittäen selvitä päivä päivältä. 1500e palkasta vouti nappaa joka kuukausi leijonan osan.. tiedän, varmasti joitain kummastuttaa kuinka paljon olen onnistunut maksamaan, vaikka tulot noin pienet, se on yhden suuremman kertasuorituksen ansiota, mutta siitä en sen enempää tähän tarinoi. Joka päivä on taistelua ja tälläkin hetkellä tilin saldo näyttää 2,83e, auto rikki, pari laskua vielä maksamatta tältä kuulta, lääkkeet hakematta ja seuraavaan palkkaan on vielä tovi aikaa.. silti kertaakaan, kertaakaan ei ole käynyt mielessäkään, että luovuttaisi tyystin ja tekisi itselleen jotain peruuttamatonta.. koettelemuksien kautta siis masennuin, tästä selvisin, mutta monen vuoden jatkuva stressi on tehnyt tehtävänsä ja aiheuttanut tuon jälkeen fyysisen sairauden. Työelämässä olen edelleen, pienellä palkalla ja vyötä kiristäen, mutta periksi ei anneta, ei ikinä ja tähän on tietenkin syy..
Muksu joka on uskomaton voimavara.. ainoa asia maailmassa joka on syynä jaksamiseen. Lastani rakastan todella paljon, vaikka en pystykkään antamaan hänelle kaikkea mitä haluaisin ja mitä hän tarvitsisi, en taloudellista turvaa, en ehjää kotia. Itselläni oli köyhä lapsuus ja nuoruus, toki tuossa oli etunsa..opin tekemään työtä jo nuorena ja ansaitsemaan itse rahani.
Jotenkin sitä vain toivoo, ettei oman jälkikasvunsa tarvitsisi yhtä vaikeaa tietä kulkea, että olisi vanhempana varaa laittaa säästöön rahaa jälkipolvelle pienen pesämunan verrana aikuisuuden kynnykselle.. nyt näin ei ole ja siitä syyttävän sormi osoittaa peilistä.
En oikein osaa sanoa, että miksi kirjoitin edes tämän tänne, kai se on toivo, että voisi edes jonkun ajatuksia saada heräilemään, ennen kuin on liian myöhäistä. Kaikille velkaongelmiensa kanssa painiville voisin sanoa yleisesti, että älkää luovuttako, älkää maksako velkaa velalla, poislukien järjestelylainat, mikäli sellaisesta oikeasti on tilanteeseenne apua, tällöinkin ottakaa päälle vapaaehtoinen luottokielto, ettette pysty velkaantumaan lisää järjestelyn aikana. Pyytäkää ajoissa apua ja olkaa rehellisiä tilanteestanne. Salailemalla ja peittelemällä ahdinko syvenee ja ongelmat suurenee. Netin palstoilta ette tule koskaan rahallista apua saamaan, kukaan ei ole niin hullu, että antaa, taikka lainaa tuntemattomalle rahaa pelkkää takaisin maksun vannottelua silmälläpitäen.
Jos jollakin on tarpeen saada jutella asioistansa ja haluaa kertoa taakastaan, taikka kysyä neuvoa nimettömänä, niin minulle voi lähettää s.postia osoitteeseen: [email protected]
Rahallisesti en kykene auttamaan edes itseäni, mutta vuosien saatossa kokemusta, sekä tietoa mm. velka-asioista, ulosotosta ja mahdollisuuksista selvitä on kertynyt runsaasti ja mielelläni autan ja neuvon, mikäli tuntuu että sitä tarvitset.
Velkataakka on asia, jota ei toivoisi kenellekkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.