Täällä on useasti ollut puhetta siitä, onko Jumalan kymmenen käskyä voimassa enää uudessa liitossa. Sanotaan, että Uudessa testamentissa ei viitata kymmenen käskyn lakiin.
Kyllä UT:sta löytyy ihan samat asiat kuin VT:stakin.
I
VT: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
UT: ”Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.” Matt. 4: 10.
II
VT: Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
UT: ”Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.” 1 Joh. 5: 21. ”Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.” Ap.t. 17: 29.
III
VT: Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
UT: ”Ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.” 1 Tim. 6: 1.
IV
VT: Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
UT: ”Rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.” Matt. 24: 20. ”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.” Mark. 2: 27, 28. ”Hän on sanonut seitsemännestä päivästä näin: 'Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa.'-- Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo vielä olemassa. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin niinkuin Jumala omistaan.” Hebr. 4: 4, 9, 10, Aapeli Saarisalon käännöksen mukaan. ”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on.” Kol. 1: 16.
V
VT: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
UT: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi - - että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.” Ef. 6: 2, 3.
VI
VT: Älä tapa.
UT: ”Älä tapa.” Room. 13: 9
VII
VT: Älä tee huorin.
UT: ”Älä tee huorin.” Matt. 19: 18
VIII
VT: Älä varasta.
UT: ”Älä varasta.” Matt. 19: 18
IX
VT: 16. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
UT: ”Älä sano väärää todistusta.” Matt. 19: 18
X
VT: Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."
UT: ”Älä himoitse.” Room. 7: 7
Kyllä UT:sta löytyy ihan samat asiat kuin VT:stakin.
I
VT: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
UT: ”Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.” Matt. 4: 10.
II
VT: Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
UT: ”Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.” 1 Joh. 5: 21. ”Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.” Ap.t. 17: 29.
III
VT: Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
UT: ”Ettei Jumalan nimi ja oppi tulisi häväistyksi.” 1 Tim. 6: 1.
IV
VT: Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
UT: ”Rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.” Matt. 24: 20. ”Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra.” Mark. 2: 27, 28. ”Hän on sanonut seitsemännestä päivästä näin: 'Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa.'-- Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo vielä olemassa. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin niinkuin Jumala omistaan.” Hebr. 4: 4, 9, 10, Aapeli Saarisalon käännöksen mukaan. ”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on.” Kol. 1: 16.
V
VT: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
UT: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi - - että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.” Ef. 6: 2, 3.
VI
VT: Älä tapa.
UT: ”Älä tapa.” Room. 13: 9
VII
VT: Älä tee huorin.
UT: ”Älä tee huorin.” Matt. 19: 18
VIII
VT: Älä varasta.
UT: ”Älä varasta.” Matt. 19: 18
IX
VT: 16. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
UT: ”Älä sano väärää todistusta.” Matt. 19: 18
X
VT: Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."
UT: ”Älä himoitse.” Room. 7: 7
Vastaukset 14
Vanhimmat
Luukkaan evankeliumi:
16:16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
Samalla linjalla jatkoi Paavali:
Galatalaiskirjeen 4. luvussa seuraavaa:
"Tarkoitan tätä: niin kauan kuin perillinen on alaikäinen, hän ei mitenkään eroa orjasta vaikka onkin kaiken omistaja. Hän on huoltajien ja holhoojien alainen isänsä asettamaan määräaikaan asti. Samoin on meidän laitamme. Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkeisvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan."
Toisen Korinttolaiskirjeen kolmannessa luvussa Apostoli Paavali nimittää vanhaa liittoa kuolemaa palvelevaksi viraksi:
"Jo kuolemaa palveleva virka, jonka säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin, säteili sellaista kirkkautta, että israelilaiset eivät voineet katsoa Moosesta kasvoihin. Ja kuitenkin hänen kasvojensa kirkkaus oli katoavaa. Kuinka paljon suurempaa kirkkautta säteileekään Hengen palveluvirka!...Koska meillä on tälläinen toivo, esiinnymme aivan avoimesti, toisin kuin Mooses, joka pani kasvoilleen peitteen, jotteivat israelilaiset näkisi katoavaisen loisteen häviämistä."
Kolossalaiskirjeen toisen luvun 14 jakeessa sanotaan:
"...hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan."
Hebrealaiskirjeen 7 luku jatkaa:
"Jos jo Leevin pappisvirka, josta Israelin kansalle on annettu säädökset laissa, olisi johtanut täydellisyyteen, mitä tarvetta olisi ollut sanoa, että vielä tulee uudenlainen pappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta, ei Aaronin?...Näin kumotaan aikaisempi määräys, koska se oli heikko ja hyödytön: eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle me olemme saaneet parempaa: toivon, joka antaa meille uskalluksen lähestyä Jumalaa."
Ja sitten vielä:
Hebrealaiskirje:
8:13 Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.
Puhuessaan, ettei laista katoa yksikään piirto eikä kirjain, Jeesus tarkoitti Jumalan lakia, joka Uudessa Liitossa kirjoitetaan ihmisten sydämiin, eikä kuolleeseen kiveen, kuten Siinailla ns. Mooseksen laki.
Galatalaiskirje:
3:10 Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."
3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -
Galatalaiskirje:
3:24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
3:25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.
Lyhyestä virsi kaunis.
Voin vetää johtopäätöksiä, mutta mitä itse todella haluat tällä sanoa?
Lyhyesti:
Taas menevät lait sekaisin. Jumalan laki ja Mooseksen laki ovat eri asioita. Jumala kirjoitti kymmenen käskyn lain - Jumalan lain - ja sanoi: "...pane ne arkkiin." (5Moos.10:2) Sinne liitonarkin sisälle, armoistuimen alle.
Mooses kirjoitti muita lakeja jotka sisälsivät mm. määräyksiä uhraamisesta ja sen semmoisesta. Tästä laista Jumala sanoi: "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan." (5Moos.31:26)
Näin on Jumalan laki arkissa ja Mooseksen laki arkin sivulla, ulkopuolella. Tästä laista, Mooseksen laista, Jumala sanoi "...olemaan siellä todistajana sinua vastaan." Tämä Mooseksen laki on todistajana sinua vastaan.
Ja sitten tullaan tuohon kolossalaiskirjeen lainaukseen jossa todetaan, "...ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin." (Kol.2:14) Tästä näemme minkä lain Jeesus kumosi. Mikä laki naulittiin ristille ja lakkautettiin. Se joka oli sinua vastaan. Se Mooseksen laki joka oli arkin ulkopuolella - sen kirjoituksen säädöksineen, ... sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Ei suinkaan Jumalan lakia joka on edelleen arkin sisällä ja josta sanotaan, "Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen temppelissään, ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita." (Ilm.11:19) Ja mitä siellä arkissa olikaan? Jumalan laki! joka on voimassa uudessa maassakin. Sitä ei ole kumottu!
Tämä tällä kertaa.
Juuri näin on asia, se on raamatussa selvääkin selvemmin sanottu.
Jumalalla on temppeli taivaassa ja arkissa on laki
mitään muuta johtopäätöstä tästä asiasta ei voi tehdä, eikä asiasta voi muuta päätellä,vaikka kuinka vääntelisi.
Tämän raamatunpaikan kautta se minullekin lopulta valkeni, siis ilm.11:19 ja kannattaa lukea myös viitteet.Joka etsii se löytää.
tukeutuvat ovat kirouksen alaisia..
hebrealaiskirje sanoo uuden liiton uskovia AABRAHAMIN lapsiksi....
AABRAHAM eli uskossa Jumalaan ENNEN Moosesta ja ENNEN lakia....
monta sataa vuotta MYÖHEMMIN tuli laki...joka ei ketään pelasta...oli vain säännöt minkä mukaan toimitaan..
ettehän te enää kivitä ketään jos hän lankeaa..
tai muitakaan hankalia säädöksiä noudata..
uusi testamentti puhuu USKON LAISTA...JOKA ON RAKKAUS...JOKA SAADAAN USKOSTA JEESUKSEEN...
SIIS RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI KUIN ITSEÄSI....TÄSSÄ ON KOKO LAKI SILLOIN ET TEE MITÄÄN PAHAA JA JUMALAA KAIKESTA SYDÄMMESTÄ....
JUMALAA EI VOI RAKASTAA ELLEI HÄN ITSE RAKASTA ENSIN...HÄN RAKASTI JA JEESUS TÄYTTI LAIN JOHON YKSIKÄÄN IHMINEN EI PYSTYNYT...TARVITTIIN AINA UHREJA YM VÄLITYSTAPOJA PYSTYÄKSEEN USKOMAAN JUMALAN HYVYYTEEN..
TIE JUMALAN LUO ON AUKI KUN USKOO JEESUKSEEN..JA JUMALA VOI TODELLISIA LAPSIAAN KÄYTTÄÄ RAKKAUTENSA VÄLITTÄJINÄ..
Kovvaahan sinä huuvvat. Kyl me pienemmälkii kuullaan.
NE JOTKA
LAKIIN 30.1.2005 klo 20.12
Mut mennään vähä kahtoo mitee sie kirjootit, laenaan tuota huuto-ossaasi. SIIS RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI KUIN ITSEÄSI....TÄSSÄ ON KOKO LAKI SILLOIN ET TEE MITÄÄN PAHAA JA JUMALAA KAIKESTA SYDÄMMESTÄ....
No näen. Mistäs tuo on tiiivistelmä. Eiköhän se oo siit Jumalan tahost. Jos tuo Jeesuksen laen täöttö olis syntii, niin ei olliisi ylösnousemustakaa tapahtunt. Mut. Hää meitin Vapahtaja, Hää osoit, että tää Jumalan taht, on aevan kummoomaton ja muuttumaton, niin se takkii me tarvittii se, et sijjaesemme tul, viittotti tien, ja käsk perässään kulukee.
Aabrahammii usko ja el Jumalan tahon mukkaa, tää sijaes ajatus on jo paratiisis lähtössii.
Jumala siel uhras ensiuhri, sijanen kuol, Aatam puettiin Eevan kans. Jumala puki heit. Tämä ajatus oli selvä jo paratiisis, ja Jumalan tahto myös. Aatamin lapsetin uhrasi, kuink kauan uhrasivatkin oikeit uhrei, kunnes Kain alako niitä omia uhrejaan tuoda ikävin seurauksin. Kyl selekee opetus on ollut lähös lähtien. Ei siellä ihminen saanu alttarikivviin koskea omil työkaluil, omat työt on aena ollut poes ihmisen ja Jumalan pelastussuunnitelmist. Tuo pappispalvelukin tuli, temppelit, jne. Mistähän ne mallit oekein saevat? Käsityksein mukkaan Taevaasta malli annettiin. Kaekki viittasi tulevaan, laki osotti synnin, (arkissa), ja säännöt oli uhrien sijaisluonteesta, viittasi sinne Gogataan. Silloen minäki köyhä, olisin tuonut vaekka sen kyyhkysen, laettanut käteni sen päälle, tunnustanut syntini, ja surmannut sen. Kyll, se olisi ollut aena kova opetus siitä, että synnin palakka on kuolema, viaton kuoli minun eestä, minun syntieni tähen. Iliman verenvuotatusta ei ole sovitusta (
>uusi testamentti puhuu USKON LAISTA...JOKA ON RAKKAUS...JOKA SAADAAN USKOSTA JEESUKSEEN... >
Rakkauspa niinkin, rakkaus.
"Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa." 1.Joh.5:3
Psalmi 119 kuvastaa kuinka hengentäyteinen ja Jumalaa lähellä oleva ihminen kokee lait ja säädökset.
Tutkistelee Jumalan asetuksia ja säädöksiä päivin ja öin ja iloitsee niistä.
Rakastaa niitä koska näkee niissä Jumalan sisintä ja olemusta. Kaikki valtiaan täydellisyyttä ja suuruutta !!
Vastaavasti lihallinen ihminen näkee lain vaatimuksena ja on vastahakoinen yhtymään hänen luonteeseen. Sanassa sanotaan "Olkaa pyhät koska Minä olen Pyhä"
Kuten yleisesti tiedetään, edustan sitä kristinoppikantaa, jossa lähdetään siitä, että Jeesus kumosi lain. Olenkin listannut niitä raamatunkohtia, joissa ilmenee tämä lain kumoaminen käytännössä.
Ensiksin: Sapattikäskyssä (10 käskyä 2 Ms 20:8)nimenomaan kielletään tekemästä yhtään mitään sapattina. ( Samoin 2 Ms: 22:12, tässä jopa mainitaan eläimet ja orjat joiden piti saada levätä). Jeesus taas sapattina kehoitti tekemään hyvää ja teki sitä itse.
VT:ssa tuomitaan ihminen aviorikoksesta tavoitettaessa kivitettäväksi. Jeesus vastaavassa tilanteessa käski ensimmäisen synnittömän heittämään naista kivellä. Kukaan ei heittänyt. Kyse oli minusta kuitenkin Jeesuksen kiellosta tappaa vaikka hän sanoikin toista. ( vrt. omatunto Jumalan äänenä jota fariseukset kuulivat, Jeesus varmasti tiesi ennalta ettei henkirikosta tapahtuisi)Ei kai Hän olisi tietoisesti yllyttänyt ihmisiä syntiin. Eli tässä Jeesus kuitenkin asetti fariseukset koetteelle. Naista Jeesus kehoitti joko "menemään miehelään" tai eroamaan miehestä. Ja Raamatussahan ei mielestäni kehoiteta menemään naimisiin vaan liittymään toiseen.
Se että Uusi Liitto poisti temppelilain ym. uhrilait Kristukseen uskovilta on todellakin Jeesuksen sovitustyön ansiota, eli VT velvoitti suorittamaan uhrit, Jeesus taas ei pitänyt niitä tärkeinä. Hän käytti arvovaltaansa ja kävi jopa Temppelissä raivoamassa ja kaatamassa uhri/kaupustelupöydät. Hän nuhteli kansalaisia, kuinka he olivat tehneet Hänen isänsä huoneesta ryövärien luolan. Eli Jeesus kumosi omalla esimerkillään VT:n käskyt uhraamisesta ja jumalanpalveluksen kaupallistamisesta. Mielenkiintoinen näkökulma kuitenkin Jeesuksen opetukseen esivallasta oli se, että verot on maksettava.
Jeesus ei varmastikaan kumonnut yhtään moraalilain sääntöä mikäli pidämme ohjenuorana Mooseksen 10 käskyä ja sen lisäksi Jeesus toteaa Vuorisaarnassaan Mt. 5-7 mielestäni kaiken sen, mikä on Hänen opetuksensa ydin tänäänkin.
Eräs mielenkiintoinen Jeesuksen opetus löytyy Mt, 19: 1-12. Siinä Jeesus vastaa kyselyyn avioerosta ja kertoo kuinka Mooses antoi ihmisten kovuuden takia ihmisille oikeuden erota. "Näin ei kuitenkaan ollut alussa" sanoo Jeesus ja kieltää miehiä hylkäämästä vaimojaan kuin rukkasia.
... miksi piti rukoilla neljä vuosikymmentä, ettei jouduttaisi pakomatkalle sapattina?
Täällä on väittelyä paljon siittä aiheesta että kumosiko Jeesus 10 käskyt.
Miten sovitetaan tämä Jeesuksen vuorisaarna aiheeseen.
ELI vaikuttaa että Jeesus tiukensi 10 käskyn vaatimusta.
Esim. ÄLÄ TEE HUORIN ja Jeesus sanoi joka katsoo himoiten naista on jo tehnyt huorin.
Samoin ÄLÄ TAPA ja Jeesus sanoi joka vihaa veljeään on jo hänet murhaajansa.
Sitä vain usein ihmettelen että miksi monet kysymykset on niin vaikeita. Jumalan ilmoitus ihmiselle pitäs olla yksinkertainen evankeliumi. Tuntuu että noita opillisia käden vääntöjä on turhan paljon.
Kauon uskovana oleena olen huomannut että paljolta säästyy jos ei liikaa perehdy yksityiskohtiin vaan mieltää pääajatukset ja tyytyy niihin.
Autuaita ovat yksinkertaiset!!
Eräässä karismaattisessa kirkossa eräs sisar ei vaivaa päätään liikaa, armon alla kulkee, puhuu kielillä, profetoi, ajaa ulos riivaajia, jne. Vaihtaa vain kirkkoa jos kuumottaa liikaa, ts. saarnattasiin synnistä.
Vei vain ystävältäni rahat, perintörahat, kihlaa uuden, sama jatkuu, uskova henkilö yksi, firma konkurssiin, rahat hävisi. Ah ja kesä tulee, rivitalossa alasti aurinkoa, jos sattuis kolli paikalle, pääsis lypsämään.
Oikein hyppii ylistyskokouksissa, ja kaikki hyvin. Tosin kiertää jos kohdalle tulee, kun tuntee ja tietää ettei kaikilta ole salassa.
Pitäsköhän lakia ja evankeliumia saarnata, vai pelkkää evankeliumia?? Lakia jos saarnaa, niin voi ehkä tulla synnintuntoon. Kyllä kait vanhat Heränneitten saarnat olisi poikaa tämän sukupolven ihmisillekin, vai mentäskö pelkästään ylistyksellä. Tosin katsellessa tämänpäivän nuorien ylistyskokouksia, pipo päässä pussataan Herran huonessa ja koetetaan tytön tissejä. Sitä todella nuorten kohdalla näkee. Ei siihen puutu nykypäivän kirkonmiehet ainakaan Torontolaisuuden piirissä olevat. No ehkäpä sitä päätään liikaa vaivaa näissä. Antaa mennä vaan, muuten on lain alla.
Lepopäiväajatukseen Luterilaiselta papilta.
Arvostan syvästi Pekka Eskelisen tuomaa näkemystä.
Pekka Eskelinen Uskon mitä ja miksi?
Ahaa-elämyksiä katekismuksen äärellä. Omakustanne. Myllypaino 2003. josta varmaan saa kirjan.
s.11 1. 1. 3. Kolmas käsky (2 Moos 20:8-11; 5 Moos 5:12-15)
Tämän käskyn kohdalla sanamuodot mainituissa raamatunkohdissa poikkeavat eniten toisistaan sisällön silti pysyessä samana. Käskyn perustelu on erilainen. 2 Moos perustelee käskynsä sillä, että Jumalakin lepäsi seitsemäntenä päivänä, 5 Moos taas sosiaalisin perustein siten, että Jumala vapautti Israelin Egyptin
orjuudesta, joten sen hyvinvoinnin tulee rakentua työn ja levon vaihteluun kaikkia kansalaispiirejä, jopa kotieläimiä koskien.
Katekismukseen on noukittu vain käskyn alkuosa Lutherin mallin mukaan. Käskysana kohdistuu muistamiseen. Lepopäivä pitää muistaa siinä missä työpäivätkin "tärkeine" asioineen. Niinpä rohkenen tässä hieman arvostella uuden Katekismuksen sanamuotoa "pyhitä lepopäivä", varsinkin kun vielä uudessa raamatunkäännöksessäkin on sanamuoto "muista pyhittää lepopäivä", missä imperatiivi on oikean verbin kohdalla.
Kolmas käsky on syvästi yhteiskunnallinen, sillä se ulottaa työnteon ja levon velvoitteen kaikkia koskevaksi. "Normaaleissa" yhteiskunnissa orjat tekivät työn ahertaen viikot läpeensä - mikäli viikkorytmiä lainkaan esiintyi - ja vapaat lepäsivät nauttien vapauden tuomista eduista. Kolmannen käskyn johdonmukainen noudattaminen hävittää yhteiskunnassa orjuuden ja koko luokkarakenteen, mitä työhön ja pääomaan tulee. Alunperinhän ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, mikä tarkoittaa myös ihmisyyden ehdotonta pyhää arvoa.................... välistä paljon pois................s.12 Juuri lepopäivä ja sen pyhittäminen osoittaa, että ihminen on enemmän kuin hänen työnsä. Ihmisarvo ei rakennu ihmisen saavutuksille , ei edes hänen ominaisuuksilleen, vaan ihmisenä olemiselle sinänsä, Jumalan kuvana olemiselle. Käsky ei kuulu "Muista levätä pyhäpäivänä" vaan "Muista pyhittää lepopäivä". Tämä kertoo siitä, että lepopäivän keskus on Jumala-suhteen hoitamisessa. Tätä seurakunta tekee käytännössä kokoontumalla joka pyhä yhteiseen jumalanpalvelukseen.............. s.13........
Työnteko lepopäivänä on periaatteessa kielletty. Jeesus suhtautui lepopäivään jossain määrin vapaamielisemmin kuin aikansa muut juutalaiset opettajat. Tästä Jeesukseen joskus myös närkästyttiin. Jeesus sanoi kuitenkin olevansa sapatin (lepopäivän) Herra ja sapatin annetun ihmistä varten eikä ihmistä sapattia varten. Näin Jeesus ei suinkaan kumonnut sapattia vaan pyhitti sen uudella tavalla, ihmisyyden näkökulmasta. (Sapatti on lainasana hepreasta ja tarkoittaa suomeksi katkoa).
Lutherin mukaan lepopäivänä on sallittu sellainen työnteko, mitä lähimmäisenrakkaus ja välttämätön tarve vaatii.......... Tässä joutuu jo kyselemään kolmannen käskyn valossa, ovatko arvot heittäneet kuperkeikkaa. Kyselemään, ei välttämättä väittämään. Mutta onko kauppojenkin oltava auki pyhisin? Jos kaupat, miksei samantien kaikki palvelut? Jos palvelut, eikö samantien muutkin työpaikat? Jos näin käy, on koko lepopäiväkulttuuri tuhottu, ja orjuus on astunut ikään kuin takaoven kautta sisään, mammonan orjuus, tuon epäjumalan, joka vangitsee ihmisen ja koko yhteiskunnan oravanpyöräänsä, jonka vauhdille ei ainakaan tähän asti ole löytynyt ylärajaa, ja joka kuluttaa palvojansa loppuun.........s.14........
Viisipäiväiseen työviikkoon aikoinaan siirryttäessä kyseltiin joskus onko tämä nyt Raamatun mukaista, viettää kaksi lepopäivää ja viisi työpäivää. Minusta viisipäiväinen viikko on tervetullut. Silloin jää kokonainen päivä kotitöille, jolloin varsinaisena lepopäivänä voi keskittyä sen varsinaiseen sisältöön.
Adventistien taholta on joskus esitetty jyrkkääkin kritiikkiä kristikunnassa yleistynyttä käytäntöä vastaan viettää lepopäivää sunnuntaina eikä lauantaina, joka on viikon alkuperäinen seitsemäs päivä eli sapatti. (Nykyinen tapa sijoittaa viikon raja sunnuntain ja maanantain väliseen yöhön on uusi, vasta 1900-luvun lopulla omaksuttu, materiaalisen maailmankatsomuksen mukanaan tuoma käytäntö. Asialle on kuvaavaa, että talvi- ja kesäaikaan kyllä siirrytään sunnuntaina, vaikka kalenteriviikko aloitetaankin maanantaista. Sen ei ole niin väliä, jos jotkut aikaansa vähemmän seuraavat tulevat kirkkoon väärään aikaan, kunhan he saapuvat maanantaina töihin oikeaan aikaan!) Sunnuntai vietto juontaa juurensa jo apostolien aikaan. Sitä vietetään sen tähden, että Jeesus nousi varhain sunnuntaiaamuna kuolleista. Sunnuntai on Herran päivä. Jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen, joka muistuttaa, että uskontomme ytimessä eivät ole oppilauseet, niin tärkeitä kuin ne ovatkin, vaan ylösnoussut, elävä Herra Jeesus Kristus ja niin yhteisöllinen kuin omakohtainen suhde häneen. Joh 20. luku mainitsee viikon päivän vietosta, samoin Ilm 1:10. Toki alkukristityt arvostivat myös juutalaista sapattia. Kristinuskon tultua suosituksi Rooman valtakunnassa 300-luvulla, kristillinen viikkorytmi oli vakiintunut 300- luvulla, kristillinen viikkorytmi oli vakiintunut sunnuntai viettoineen. Niinpä juuri sunnuntaista tehtiin yleinen lepopäivä Rooman valtakunnassa. Kirkossa ei ole adventisteja lukuun ottamatta katsottu tämän käytännön olevan ristiriidassa kolmannen käskyn kanssa.
Sitten kysymyspohdinnaksi Pekka Eskelinen asettaa 5) Miten lepopäiväkulttuuria pitäisi kehittää?
Mikä on sinusta ihanteellisin tapa viettää lepopäivää?
Lahtelainen rovasti Pekka Eskelisellä on syviä tähänkin päivään koskettavia ja mietittäväksi asetettuja pohdintoja.
mm. tämä lainaamani teksti. Tutustukaa hänen kirjallisuuteen. vmp. Lahti.
Eskelinen tuo todella esille tuon lepopäivän tärkeyden, myös siinä näkyy perusteet tämän sunnuntai lepopäivän ts. ylösnousemus päivän viettämiseen, ja koska sunnuntain piirtyneen kristillisyyteen. Vaikkakin adventistina sanon kauniiseen ajatukseen amenen, niin totean kuitenkin sen, etteipä sitä näin raamatussa ole kehoitettu viettämään, vaikkakin se kuinka rakkaalta tuntuisi, niin sen peruste ja alkujuuret eivät ole näin. Kun avaamme Raamatun, niin käskyjen jako on ensinnäkin muutettu, minkä myös Eskelinen tuo kirjassaan esille. Lepopäivä on neljäs, ja peruste sen viettämiselle löytyy 2 Moos 20:11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
Tämä sanoo sen yksinkertaisesti ja selvästi ja tämän vuoksi adventistit viettävät lepopäivänsä lauantaina. vmp. Lahti