käyttikö ME 163 syövyttävää polttonainetta koska olen kuullut huhuja että eräs koelentäjä suli kirjaimellisesti kuin kynttilä
aika epärealistiselta kuullostaa vai voiko ihminen
"sulaa"
aika epärealistiselta kuullostaa vai voiko ihminen
"sulaa"
ME 163:en polttoaine
syövyttävää(kö)
2452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
polttoaine oli samaa vetyperoksidia (3% vetyperoksidia, loput vettä ja hieman fenasetiinia), mitä saa apteekista, sillä erotuksella, että ME 163:n polttoaine oli fosfaatilla terästettyä 80 prosenttista vetyperoksidia (vettä 20%). Kyllä siinä haavat puhdistuu, mutta samalla mies sulaa...
al
Käytössä oli itse asiassa 2-polttoainejärjestelmä. Ns. ”C-stoff” sisälsi tehoaineina metanolia ja hydratsiinihydraattia. Sitä mahtui tankkeihin n. 470 kg. Vetyperoksidipohjaista ”T-Stoffia” säiliöihin mahtui enemmän, 1.690 kg.
Ideana ainevalinnoissa oli se, että polttoaine tai polttoaineseos sisältää palamiseen tarvittavaa happea räjähdysaineiden tapaan, mutta palaminen kuitenkin oli hallitumpaa kuin niissä. Hydratsiini on voimakas pelkistin, joka reagoi kiivaasti hapettavien aineiden (mm. vetyperoksidin) kanssa. Ihoystävällistä tavaraa ei kumpikaan ole edes yksinään.
En ole kemisti, joku viisaampi saa selittää tarkemmin.
”The 163B was propelled by fuels coded T-Stoff and C-Stoff. C-Stoff was a mixture of 57% methyl alcohol, 30% hydrazine hydrate and 13% water. T-Stoff was 80% concentrated hydrogen peroxide, to which some additional stabilizers were added.”
”Total fuel capacity was 3,717 lb. of T-Stoff and 1,032 lb. of C-Stoff. ”
http://www.flightjournal.com/articles/me163/me163_3.asp
Hydratsiinihydraatista/hydratsiinista tietoa vaikkapa täällä:
http://www.ttl.fi/internet/kemkort/kk/nfin0281.htm
Syövyttävää tavaraa siis sekin.
Vetyperoksidin käytöstä mm. nopeiden sukellusveneiden polttoaineena löytyy juttua täältäkin (mukana myös viittaus ME 163:een):
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Waffen/UTyp17-R.htm