Olemmeko sokeita sille mitä Suomessa tapahtuu

Kokeimman oikeuden mukaan pm Juha Sipilä todella rajoitti taannoin Yleisradion sananvapautta. Tästä lähtikin liikkeelle aikomoinen vyyhti ja irtisanoutumisen aalto. Suomessa sananvapauden rajoittamisesta puhuminen on tabu, kiellettyä. Nimby-ilmiö laukkaa ja ihmiset hokevat - eihän tälläistä Suomessa tapahdu, korkeintaan Pohjois-Koreassa jos sielläkään. Sellaisesta ei saisi puhua sillä sanan- ja mielipiteenvapaus ovat itsestään selviä arvoja. Pääministeri Sipilällä kuitenkin putosi parit pultit ja mutterit, kun Yle meni ja arvosteli pääministerin että hänen sukulaisten toimia. Sipilä kun ajattelee että Suomen valtiota johdetaan kuin suuryritystä, jos on supistettavaa on supistettava, jos on investoitavaa on investoitava, jos on neuvoteltava on on neuvoteltava, jos on lomautettava on lomautettava ja jos on irtisanottava on irtisanottava. Sipilän hallinto yrittää monin tavoin pähkäillä kuinka saataisiin aikaan yt-neuvottelut joiden lopputulos olisi pääministerin haluamien tavotteiden kaltainen. Muitta kuinka irtisanoa tai lomautat kansaa valtiosta? Jätetäänkö osa kansaa raa'asti yhteikunnan ja tukien ulkopuolelle ja vala, saadaan säästöjä? Miten tulisi suhtautua tyytymättömyyteen, vihaan, vihapuheisiin ja vaihtoehtoisiinfaktoihin? Tervetuloa 2010-luvun todellisuuteen, markkinaliberalistiseen Suomeen. Täällä olet vain arvoton ja mitätön koneen osa, pelinappula joka on vain numeroita ja valuuttaa. Ihmisarvot ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan sillä ne ovat niitä saavutettuja etuja joista voidaan, tulee ja pitää joustaa yhteiskunnan edun ja talouskasvun nimistä. Maailma ja ihmiset ovat suoraansanottuna sekaisin ja sairaita.