Helsingin Sanomissa oli noin 10 vuotta sitten uutinen, jonka mukaan yksilöllisiin lisäeläkkeisiin ja varhennettuihin eläkkeisiin maksetut työnantajamaksut eivät riitä kattamaan näitä eläkkeitä, ja että puuttuvat rahat otetaan yleisistä eläkerahoista.
Onko tilanne yhä sama ? Paljonko joudutaa vuodessa käyttämään yleisiä¨eläkevaroja näiden lisäetuuksien maksamiseen ?
Onko tilanne yhä sama ? Paljonko joudutaa vuodessa käyttämään yleisiä¨eläkevaroja näiden lisäetuuksien maksamiseen ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Työeläketietäjä selvittää asiaa ja palaa asiaan mahdollisimman pian.
Alla oleva vastaukseni koskee TEL-lisäeläkevakuutusta, koska oletan, että kysymyksesi liittyy siihen. Muut työnantajan ottamat vapaaehtoiset ryhmäeläkevakuutukset ovat toimineet eri tavalla eikä niillä ei ole rahoituksellista yhteyttä lakisääteiseen peruseläkejärjestelmään.
Rekisteröidyn TEL-lisäeläkkeen vakuuttaminen päättyi 31.12.2016. Pieni osa työnantajista oli järjestänyt vapaaehtoisesti työntekijöilleen niin sanotun rekisteröidyn TEL-lisäeläkkeen. TEL-lisäeläkkeen vakuuttamisen piiriin ei ole voinut enää liittyä eikä uusia vakuutuksia ottaa vuoden 2000 jälkeen. Vuoden 2016 lopussa oli noin 56 800 henkilöä, joille oli kertynyt TEL-lisäeläkettä, mutta jotka eivät vielä olleet eläkkeellä.
Yksityisten alojen lakisääteisen työeläkejärjestelmän alkuvaiheessa peruseläkkeen tavoitetaso jäi useista syistä matalaksi. Ennen lakisääteisen työeläkejärjestelmän voimaantuloa otetuissa vapaaehtoisissa järjestelyissä tavoitetaso oli usein korkeampi. Tämän vuoksi yksityisten alojen lakisääteiseen eläkejärjestelmään sisällytettiin mahdollisuus järjestää peruseläketurvaa parempi eläketurva vapaaehtoisella rekisteröidyllä lisäeläkejärjestelmällä.
Jälkeenpäin tarkasteltuna on osoittautunut, että rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksun tasausosan suuruus on ollut 2000-luvun alkuun saakka ainakin ajoittain alimitoitettu. Tämä johtui siitä, että 1970- ja 1980-luvuilla indeksikehityksen vaihtelu oli suurta ja enimmillään indeksikorotukset olivat niin suuria, ettei sitä osattu ennakoida 1960- ja 1970-luvuilla vakuutusmaksua määrättäessä. Rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuutuskannan pienentyessä myös maksupohja on pienentynyt. Vuoden 2000 alusta tasausmaksuosuuden tasoa korotettiin kuitenkin huomattavasti. Siitä alkaen laskuperusteiden mukaista lisäeläketurvaa koskevan vakuutusmaksun tasoa on pidetty riittävänä.
Koska TEL-lisäeläketurvan vakuutusmaksun taso oli aikoinaan liian alhainen, tästä on jäänyt vielä vuosikymmeniä jatkuva TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisen tasausjärjestelmän kustannusrasite. Vuonna 2017 peruseläketurvan kustannusosuus TEL:n lisäturvasta on arvion mukaan noin 130 miljoonaa euroa TEL-lisäkkeiden koko eläkemenon ollessa arvion mukaan noin 210 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 toteutunut TyEL-maksutulo oli yhteensä noin 12 700 miljoonaa euroa. Peruseläkejärjestelmän euromääräinen kustannusosuus TEL-lisäeläketurvasta alkaa lähivuosina pienentyä TEL-lisäeläkkeiden eläkemenonkin pienentyessä.
Rekisteröidyn lisäeläketurvan alkuaikoina 1960—1970-luvuilla rekisteröidyn lisäeläketurvan varoja siirtyi vastaavasti peruseläkejärjestelmälle.
Lisätietoa työnantajan järjestämistä lisäeläkkeistä yleensä:
http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeensaajien-kokonaistulot/lisaelaketurva/tyonantajien-jarjestama/
Lisätietoa rekisteröidystä lisäeläketurvasta:
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=309202&navigation_history=200877
Lisätietoa rekisteröidyn lisäeläketurvan historiasta:
https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=304071&navigation_history=200001&scroll=1064
Kiitos vastauksesta.
Uusia lisäeläkkeitä ei siis enää tämän järjestelmän kautta ole voinut järjestää vuoden 2000 jälkeen, jos oikein ymmärsin. Mikä mahtaa olla lisäeläkkeen saajien määrä nykyisin?
Vuoden 2016 lopussa rekisteröityä lisäeläketurvaa sisältyi 113 700 eläkkeeseen.