Hallitus saisi talouden nousuun ja työttömyyden laskuun, kun määräisi asuntolainoille yhden lyhennysvapaan vuoden. Samalla takaisinmaksu pitenisi.
Kansalaiset pistäisivät rahat kulutukseen mikä piristäisi kaikkea kulutusta.
Itä-Suomeen pitäisi saada kalankasvattamoja ja niiden jätevesillä vihannesten viljelyä. Länsi Suomi on huonompi sijainti tomaatin ja kurkun viljelyyn.
Itä-Suomessa on saatavilla makeaa vettä runsaasti. Logistisesti matka Pietarin ja Helsingin markkinoille olisi parempi.
Pakkoruotsin opetus ei edesauta maataloustuotteiden markkinointia ulkomaille.
Kansalaiset pistäisivät rahat kulutukseen mikä piristäisi kaikkea kulutusta.
Itä-Suomeen pitäisi saada kalankasvattamoja ja niiden jätevesillä vihannesten viljelyä. Länsi Suomi on huonompi sijainti tomaatin ja kurkun viljelyyn.
Itä-Suomessa on saatavilla makeaa vettä runsaasti. Logistisesti matka Pietarin ja Helsingin markkinoille olisi parempi.
Pakkoruotsin opetus ei edesauta maataloustuotteiden markkinointia ulkomaille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kannattaa ehdottmasti jatkaa opiskeluja. Hiukan on yksinkertaistettu mallisi ongelmanratkomisesta.
Suomessa on 50-vuotta opiskeltu pakkoruotsia kouluissa. Maataloustuotteiden vienti Pohjoismaihin on ollut aina hyvin heikkoa. Venäjälle vienti oli hyvin vilkasta puutteellisesta kielitaidosta huolimatta. Pakotteet sinne poistuu jollain aikavälillä ja vienti elpyy. Olisiko turhaa kouluttaa kielitaitoisia ihmisiä vientiä hoitamaan? Tietenkin voimme jatkaa pakkoruotsilla ja pojat syrjäytyvät peräkammareihin. Tuskin ne siellä ruotsia puhuvat?
Kansainvälinen kauppa hoidetaan englanniksi, mutta harvemmin sitä pojat hoitavat millään kielellä.
Suomessa osataan erinomaisesti maailmankieli englantia. Opetelkoot venäläisetkin sitä.
Kaikki äidinkielenään ruotsia puhuvat voivat lähteä Norjaan töihin.
Työpaikat avautuvat sitten nuorille työttömille, jotka eivät osaa ruotsia.
Kyllä siellä englanti on kaiketi tavallisin vieras kieli ollutkin 1980-luvulta lähtien. Sitä ennen historiallisista syistä saksa, jonka suomalaisistakin koululaisista noin neljännes pakotettiin ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen vielä 1960-luvulla.
Saksa oli lukiossa paras kieleni. Mutta sitä on tullut vähemmän käytettyä maailmalla. Joten se on vähän ruostunut. En tiedä vieläkö lukion saksan opetuksessa painotetaan kielioppia joka saksan kielessä on melko mielenkiintoinen lausejärjestyksineen.
Yleensäkin kielen kuin kielen opettamisessa tulisi keskittyä sen käytön harjoittelemiseen.
Saksan kielioppi on niin poikkeuksellinen, että epäilen puhujan antavan itsestään hoopon kuvan, jos puhuu sitä muiden kielten "opilla". Ei välttämättä tule ymmärrettyksikään.
Eipä saksaa toisaalta tarvita kaupankäynnissäkään. Saksalaiset ovat oppineet nöyriksi toisin kuin ranskalaiset, tai ainakin ovat heitä fiksumpia, puhuakseen englantia paitsi myydessään, myös ostaessaan. Valitettavasti brexit voi pitkän päälle muuttaa hieman asenteitaan.
Venäläinen business-väki puhuu sitä paremmin kuin suomalaiset, pikku pointtina asiaan.
Hämmästyin kehitystä vuodesta 2000 kun aloitettiin Venäjän vienti, ja asiasta vientiporukan palaverissa siitä juuri pari viikkoa sitten oli juttua.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vm-suomen-talous-kasvaa-tana-vuonna-1-2-prosenttia/38dyWYWX
Ihan sama millä kielellä sitä kauppaa tehdään, kunhan sitä tehdään tuloksekkaasti. Ruotsinkielen merkitys opiskeltavien kielin valikossa valinnaisena olisi toki motivoivampaa niille, jotka katsovat kielen osaamisesta hyötyvän nyt ja tulevaisuudessa.
Ei näytä kasvuluvut edelleenkään ruusuisilta ja mitä yrityksistä on viestitty, ei ole oikein nostetta ollut tuotteiden menekille. Siis mitään hurrattavaa nousua ei ole näköpiirissä, eikä oikein ole palkattukaan ketään lisää. Se mitä arvellaan tapahtuvan tänäkin vuonna ovat lomautukset, jos tämä ei tuntuvasti tästä piristy. Vienti on joillakin aloilla alkuvuodesta ollut kiitettävä, mutta vaihtelua kuukausittain on runsaasti.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 317 300 työtöntä työnhakijaa. Kaikenmaailman tempputyöllistettynä on satoja tuhansia ja työvoiman ulkopuolelle putoaa porukkaa, jo lähes 140 000. Työttömien määrää säätelee myös se, että pitäaikaistyöttömiä ja työttömiä jää eläkkeelle entistä enemmän, Vuonna 2016 työeläkkeelle siirtyi noin 76 000 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, ja toiseksi eniten koko mittaushistorian aikana. Myös vuoden alusta lanseeratulle varhennetulle eläkkeelle 61 vuotiaana (ei tarvitse edes olla töissä) on jäämässä paljon ihmisiä, joiden työura muutoin jatkuisi ainakin parisen vuotta.
Työttömien määrän vähentymiseen on monta syytä, työllisyyden paramenin ei kerro kaikkea.
Asuntolainoille voi jokainen sopia maksuttoman vuoden, pankeista oikein tyrkytetään, joten ongelmahan tämä ei ole, mutta nollakoron aikana voi hyvä päätös olla toisenlainenkin. Kulutus heikkenee joka tapauksessa jonkun verran kuluttajamaksujen ja verojen nousun myötä ja vaikuttaa toki BKT:hen loppuvuonna.
Ainakin sen voimme todeta, että pakkoruotsi ei takaa työllisyyttä. Luultavasti kannattaisi muuttaa suuntaa tuotannossa. Vaatimus ruotsin osaamisesta estää monen huonosti kielen opinnoissa pärjänneen innostumisen työn haussa.
Onko tosiaan niin, että peruskoulu kouluttaa työhön kelpaamattomia?
Toimen kuviin pitää saada muutoksia, pakolaiset eivät osaa ruotsia, miksi savolaisten pitäisi osata?
Savossakin on ruotsinkielisä asiakkaita erilaisiin palveluyrityksiin. Heille pitäisi ilmeisesti pakkoruotsin vastustajien "logiikan" mukaan myydä ei oota tai suorastaan kieltäytyä palvelemasta.
Niinpä luulisi. Olin matkalla ruotsinkielisellä länsirannikolla. Itse puhun sujuvaa riikinruotsia. Minulle ei sitten siellä huoltsikalla vastattukaan mitään kysymykseeni, koska nämä äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät tainneet ymmärtää sitä "oikeaa ruotsinkieltä". No mistä tiesin, että olivat ruotsia puhuvia...murteesta, jota keskenään puhuivat.
On aivan totta, että heikolla kouluruotsilla ei ole kaupallista tarvetta Ruotsissa, jos sitä ei ole täydennetty oikeilla kieliopinnoilla alkuperämaassa tai sitten ihan kauhiasti panostettu oikeasti kielen opiskeluun koko opiskeluhistorian aikana.
Mutta jos menisin savoon, yrittäisin puhua vaikka huonompaa suomea. Siellä sitä kyllä ymmärrettäisi.
Ruotsin kielisiä on niin vähän, että he voivat hyvin opetella suomea. On järjetöntä kouluttaa kaikki suomalaiset puhumaan huonosti ruotsia, jota eivät sitten elämässään koulun jälkeen tule puhumaan. Lakia voisi muuttaa niin, että ruotsin opetus kielletään.