Apollo vasara vs höyhen

Voiman ja taidon näyte on siinäkin, kun polviltaan nousee seisaalleen - ilman, että muuttaa painopistettä nojautumalla taaksepäin.

Tässä söpöt kuu- ukkelit vasaroivat että pauke kuului Maahan saakka, kuuntele vaikka:
https://www.youtube.com/watch?v=ij5fdMgj36A
Kuussa on siis ilmakehä vaikka muuta väittävät. Ei ääni tyhjiössä kulje.

Tässä vasara pudotetaan. Kuinka niille tulikaan mieleen moinen korkeateknologinen tuote sinne viedä; tuohan on suomeksi leka joka on moukarin ja vasaran välimuoto.
Laskekaa itse putoamisaika; kai NASA on osannut filmiä edes hieman hidastaa:
https://www.youtube.com/watch?v=XQhTGRdg0II

Voihan vittu miten härskijä kusetusta, en mutta ossaa sannoo.

Videolta Putoamisaika 0,93 sek. Teki putous korkeus 0,7m.
Laskettu : Putoamisaika = neliöjuuri ( 2 * 0,7 / 1,62 ) = 0,93 sek.
Jos lasketaan : putoamisaika = neliöjuuri ( 2* 1,2m / 1,62 ) = 1,21 sek.

Hei te kaikki ihanat pikku höppänät jotka uskotte maaPallo maahan ja ihanaan pikku gravitaatio pikku-ukkoon jota ei nää ei haista eikä maista mutta tämä gravitaatio pikku-ukko heittää sinut takaisin maahan kun sinä ponnistat jaloilla kohti taivasta! Kyllä! Tämä gravitaatio pikku-ukko palauttaa sinunkin todellisuuden maantasalle.
Terveisin: Nasan kuukävelijät ry aka teatteri pimpelipom, hupsista heijjakkaa ry

Pienet lapset tietävät ettei se pieni ukko pysty seisomaan missään pää alaspäin ja että jos vesilasin kääntää ylössuin niin vesi kaatuu lattialle.
Lapset ovatkin viisaita ja järkeviä.

Hoh-hoijaa: yksi pölhö trolli kirjoittaa tänne eri nimimerkeillä kehuen omia juttujaan ja loppuajan trollailee tiede ja avaruuspalstalle. Ei jaksa enää väittää vastaan, kun koko flättäri-idea on niin syvältä. Ei satelliitejä ja avaruus on musta (ja silti joka ilta näkyy tähtiä). Tähän seuraavaksi Polarizen "fiksu" vastaus: Elämme jännittäviä aikoja, ystävä hyvä (Eikun toi olikin Aku Ankasta, sorry)

Onko avaruus musta ja näkyykö siellä tähtiä?
Tässä astronautit kertovat siitä aivan itse ja ovat liikuttavan yksimielisiä:
https://www.youtube.com/watch?v=OmcwW-8CC6E

Siksi on vaikeaa uskoa esim. Hubbleen.......

Kyllä juuri noita klassiseen fysiikkaan ja Newtonin teaorian aksioomiin perustuvia gravitaatiolaskuja laskettiin noin 35 vuotta sitten (pitkä matematiikka ja fysiikka ja kemia valinnaisina aineena. Tuohon aikaan oli oltava jompikumpi kyssa tai kemia, mutta mulla molemmat)). Vaikeampiakin, kun kappale putoaa planeetan pinnalle todella korkealta ja silloin sen gravitaatio ei ole g=9,8^m/s. Kuun g= 1,16 eli gravitaatio on noin 12% maan gravitatiosta

Kappaleet putoavat tyhjiössä samalla vauhdilla riippumatta niiden massasta. Muistan todella hyvän fyssan open yhden antamistaan kotitehtävistä (silloin siihen aikaan alkeellinen funktiolaskin oli ainoa apuväline ja edes plasmanäyttöjä niissä ei ollut vaan valonäyttö ja akkua sai ladata jatkuvasti ... oi niitä aikoja, oi niitä aikoja. Tietokoneiden olemassaolo jossakin tiedettiin, mutta ei muuta) hämärästi , että jos kappale putoaa 1000 metrin korkeudelta maahan tyhjiössä, niin sen loppunopeus törmätessään maahan oli jotakin päälle 500 km/h, joka tuntuisi melko järkevältä nopeudelta kilometristä. Eri muotoiset raskaahkot kappaleet ilmanvastus huomioiden jämähtävät välille 200-220 km/h. Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliöön ja vedessä vastus kasvaa nopeuden kuutioon eli kolmanteen potenssiin. Toisaalta, jos ilmavastus otetaan huomioon, niin silloin kappaleen putoamisnopeuteen vaikuttaa kappaleen massa ja muoto. Joten paras kappale voisi olla jonkinlainen sukkulamainen pienen ohuen raketin kaltainen mahdollisimman painava kappale. Esimerkiksi platinan tiheys on 21,5 g/kuutiosenttimetri. Litran maitotölkki painaa siis 21,5 kg. Jos platinasta tehtäisiin mahdollisimman aerodynaaminen kappale tiedemiesvoimin, voi olla, että se voisi lähennellä loppunopeudeltaan ilmakehässä maahan kilometrin korkeudelta pudotettuna jopa kolmea sataa kilometriä tunnissa. Tiedemiehet laskekoot. Laskuvarjohyppääjä voi varioida putoamisnopeutta ainakin 40-50 km/h joko sukeltamalla tiukassa pakettiasennossa kädet kyljissä kiinni noin 210-220 km(h ja "evät levällään" ehkä 180-200 km/h.

Tuo, kuinka kauan tuo pudotus tyhjiössä maassa ja kuussa kestää, on lasketta melko helposti, mutta kaavat olen unohtanut. Sen takia etsin aloittajalle helppomuotoiset kaavat vikipediasta , joita käytimme tosi pätevän opettajan perehdyttäessä meidät klassiseen fysiikkaan (kitkalaskut, energialaskut, liike-energialaskut, liikemäärälaskut P=mv, jossa P on liikemäärä kgm/s, ei liike-energia kgm/s, m=massa ja v=nopeus, inertiamomenttilaskut ym. ym. ym.) ja jätän ne sen nyt puolestani aloittajalle tehtäväksi laskea, kuinka kauan kestää pajalekan ja höyhenen matka kuussa ja maassa planeettojen pintaan 1,5 km korkeudelta pudotettuna. Oletuksena on, että maahan on rakennettu teoreettinen 1500 m korkuinen tilava tyhjiöputki. Kuussa tyhjiö on jo luonnostaan. Astronautit ovat heittäneet siellä lapiota kuulemma yli 400 metriä, joten hieman humoristisesti sen voidaan sanoa olevan tähän saakka ihmiskunnan keihäänheiton tai mourarinheiton aurinkokunnan ennätys riippuen heittotyylistä! Heh!

Olen jo laskenut tuon putoamiseen liittyvän ajan, mutta nyt keljuilen fyssan opettajan tavoin siten, että minulta ei sitten kysytä, onko vastaus oikein vai väärin, vaan ITSE on todistettava vastauksensa oikeaksi, jolloin opettajan ei tarvitse sanoa mitään. Tällainen oli vähäeleinen, mutta viimeiseisen päälle tiukka ja pätevä fyssan opettaja Pekka (fysiikasta peräti tohtorin tutkinto ja matematiikasta normaali ylempi yliopistossa suoritettava maisterin tutkinto).

Pekan suuresta ansiosta ylioppilaskirjoituksissa pitkän matematiikan luokan arvosanat olivat varsinkin matematiikassa poikkeuksellisen korkeat Suomen keskitasoon nähden ja reaaliaineidenkin arvosanat keskitasoa korkeampia. Siihen aikaan kirjoitettiin reaaliaineet, joihin kuului osana fysiikan kysymykset. Vastasin niissä kaikkiin mahdollisiin fyssan kysymyksiin ja laudaturhan siitäkin tuli matematiikan lisäksi. Itseäni ja Pekkaa kun nyt tuli tarve kehua niin matematiikassa oli silloin 60 pistettä laudaturin maksimi ja minä kirjoitin sen 60. Pekka lähetti erään tehtävän ylioppilaslautakunnalle vahingossa uudeen pisteytettäväksi, kun olin erään geometriaan kuuluvan tehtävän ratkaissut käyttäen välillisesti integraalilaskentaa, joka oli kurssiin kuulumatonta aluettaYlioppilaskirjoituksista nykypäivänä 35 vuoden jälkeen en tiedä paljoakaan. YO-lautakunta totesi, että hänellä on jo maksimi, enempää ei voi antaa.

Matematiikasta ja fysiikasta oli todella hyötyä erään tiedekunnan pääsykokeissa, johon pääsin sisälle hyvin pistein ja työelämään noin 5½ vuoden opiskelun jälkeen.

Kaavat ovat täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamisliike

Kiitän hra fyssaa hauskasta kirjoituksesta joka oli varmasti viisaskin. En ole matikkamiehiä mutta laskuvarjohyppääjä olen.
Vapaapudotuksen ns. stabiiliasennossa nopeus on todellakin tuo 180- 200 km/h. Vartalon muoto, asento ja pukeutuminen selittää tuon hajonnan. Nopeutta saa nostettua ns. syöksyasennossa jossa nopeus nousee lähelle tai jopa yli kolmensadan. Asennosta on jarrutettava ennen varjon avaamista ettei siitä tule liian rajua.

Eihän tämä nyt tuohon vasarakysymykseen kuulu, kunhan nyt tässä paukuttelen.
En muutoin usko lainkaan että Kuussa oltaisiin käyty.