Nostaako asiantuntija yrityksen vielä?

Osa artikkelista.

http://www.talouselama.fi/tyoelama/heli-arantola-vaihtaa-fazerin-herkut-hkscanin-lihapatoihin-vaikka-yritys-kutistuu-ja-tekee-huonoa-tulosta-se-lahti-s

"Kauppatieteiden tohtori Arantola on viimeiset kuusi vuotta johtanut Fazer-konsernissa uuden liiketoiminnan kehittämistä ja myllybisnestä.

Viime vuonna HKScanin liikevaihto oli 1,9 miljardia euroa, ja sillä mittarilla lihakonserni on hiukan suurempi kuin Fazer. Muilla, etenkin brändiarvoon liittyvillä tunnusluvuilla Fazer vetää reilusti pidemmän korren.

HKScanin asiat ovat pahasti sekaisin, sillä yritys kutistuu ja tekee huonoa tulosta (Talouselämä 5/2017). Arantolan valinta yhtiön kategorioista ja konsepteista vastaavaksi johtajaksi on täsmärekrytointi, jolla toimitusjohtaja Jari Latvanen hakee uutta puhtia tuotekehitykseen ja brändäykseen.

Mutta mitä hohtoa Arantola itse näki pörssisurkimuksiin kuuluvassa lihatalossa? Miksi hän siirtyy korkealle arvostetusta Fazerista maineeltaan kehnompaan HKScaniin?

”Se lähti siitä, kun puhelin soi. Vaakakupissa painoi kiinnostava tehtävä ja se, että HKScanilla pitää saada kasvua aikaan. Fazerilla olin saanut molemmat tonttini sellaiseen vaiheeseen, että oli sopiva hetki lähteä hakemaan jotain uutta.”

Kuka Heli Arantola, 47?
Työ HKScanin kategorioista vas-
taava johtaja toukokuusta alkaen
Ura Fazer, Vectia, Sonera
Koulutus Kauppatieteiden 
tohtori
päättäjänaiset -listalla 
sijalla 37.

Arantolan suurimmat saavutukset Fazerilla liittyivät kauraan.

”Fazerin täysin uusi kauraliiketoiminta rakennettiin minun aikanani merkittäväksi vientibisnekseksi. Vuonna 2013 perustimme Lahteen kauramyllyn, ja tänä talvena myllyn kapasiteetti kaksinkertaistettiin. Toiminta laajeni vielä Ruotsiin, kun ostimme sieltä yhden kauramyllyn.”

Viidentoista miljoonan euron kauramyllyinvestoinnit ovat luoneet Arantolan mukaan Lahteen noin 40 uutta työpaikkaa. Iso onnistuminen Fazerilta oli myös Alku-puuroperheen lanseeraus.

”Yhtäkkiä koko Suomen puuronkulutus kääntyi kasvuun, ja samalla saimme raivatuksi Fazerin puuroille hyvänkokoisen tilan kauppojen hyllyiltä.”

Suomen pelloilla kasvaa laatukauraa, josta myllyteollisuus on jalostanut perinteisten kaurahiutaleiden rinnalle lisäarvotuotteita. Yksi esimerkki monista arvokkaista kauratuotteista on kolesterolin imeytymistä elimistöön vähentävä beetaglukaani. Samalla kauratuotteiden vienti on laajentunut yli 30 maahan.

”Kauran arvokkaita ainesosia käytetään aamiaistuotteissa, välipaloissa, vauvanruoissa ja kosmetiikassa. Lisäarvotuotteita myydään pusseittain ja pulloittain – siinä missä kaurahiutaletta myydään kerralla rekkalasti”, Arantola kuvailee.

HKScanissa Arantola saa vastuulleen innovaatiot, tavaramerkit ja kuluttajien ymmärtämisen.

”Talossa on keittiömestareita ja markkinointiosaajia, joiden kanssa lähden rakentamaan konsepteja. Myös konsernin brändisalkku on mielenkiintoinen, ja sen sisältöä aion katsoa yhteistyössä eri toimintamaiden kanssa.”

Lähes puolet HKScanin liikevaihdosta tulee nykyisin Ruotsista. Toimiminen siellä on Arantolalle tuttua, sillä hän istuu ruotsalaisen teknologiayhtiön Tobii AB:n hallituksessa.

”Suomen ja Ruotsin välillä on kuluttajakäyttäytymisessä eroja, mutta myös paljon synergioita. On täysin mahdollista innovoida näiden kahden maan kuluttajille sopivia asioita, ja voimme lisätä myös tuotevaihtoa maiden kesken.”

Kuluttajan rooliin Arantola eläytyy shoppailemalla.

”Ruoka on siitä ihanaa, että sitä voi tarkkailla joka paikassa – toisin kuin vaikka konepajassa kilpailijan tuotteita. Aina kun syön ravintolassa tai käyn ruokakaupassa, sisäinen antropologini hiipii mukaan. Lomamatkoillakin tulee käytyä ruokakaupoissa.”

”Kun katselee lauantaisin menoa Prismassa ja Citymarketissa, oma ymmärrys kasvaa pakosta. Tässä työssä pitää ymmärtää, kenelle on tekemässä konsepteja ja tuotteita, eikä silloin voi kehittää asioita vain itselle.”

Fazerin aikana Arantolan suosikkikohde oli Englanti, koska siellä on tarpeeksi isot markkinat pienillekin tuotesegmenteille. Lontoossa käydessään hän on aina saanut hyviä vinkkejä siitä, mihin trendit ovat menossa ja mistä asioista voi tulla suuria.

Tosin nykymaailmassa tuotekehittäjän etulyöntiasema on lähes hävinnyt, sillä tavallinen kuluttajakin matkustaa metropoleissa. Moni harrastaa ruokaa ja seuraa laajasti ruokamaailman ilmiöitä. Näin trenditieto saavuttaa ruokafriikit salamannopeasti.

Uransa alussa Heli Arantola ansaitsi leipänsä liikkeenjohdon konsulttina. Hänen ydinosaamistaan olivat yritysten kanta-asiakasohjelmat, joista hän oli tehnyt lisensiaatintyönsä ja väitöskirjansa.

Arantola muistaa, miten 1990-luvun lopulla asiantuntijat povasivat pikaista loppua kanta-asiakasjärjestelmille.

Toisin kävi. Suomalaiset rakastavat yhä ostosten keskittämisestä palkitsevia järjestelmiä. Samalla asiakastiedon hyödyntäminen on edistynyt valtavasti, koska sitä tekevät Google, Facebook ja Apple."

Jospa se uusi johtaja älyää puhtaan alkuperän ruoan arvon paremmin kuin muut ja nostaa antibioottivapaaan lihan arvostuksen oikealle paikalle . (Ja älyäähän se varmaan koska Fazerillakin hoiti ns. homman kotiin ) Kohta Suomesta loppuu sianlihan tuotantokin jos tuottajille ei aleta maksaa parempaa tuottajahintaa. Ruotsissahan siihen jo herättiin aiemmin. Antibioottivapaata lihaa ei voi kasvattaa enää kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Sillä on arvoa kuluttajille nykyään entistäkin enemmän.