Kehottaako Raamattu meitä tällaiseen sisällissotaan? Neuvooko se meitä kaivelemaan roskaa toisen silmästä, vaikka omassa silmässämme on hirsi? Eikö Raamattu pikemminkin ilmoita kaikille oikeassa olemisen hybriksessä puuhasteleville, että tietoamme ja profetoimistamme myöten kaikki on tässä ajassa vajavaista (1.Kor.13.9)?
Toisenlaisia ohjeita me saamme Raamatusta eri tavallauskoaan todeksi elävien ja hengellistä vaellustaan rakentavien veljien ja sisarten kohtaamiseen:
Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra. Mark.2:27-28)
"Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa." (Room.14.5-6)
"Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis." (Kol.2:16-17)
"Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta." - Heprealaiskirje 6:1-2
".. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niin kuin tietää tulee; mutta joka rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee." - 1. Korintolaiskirje 8:1-3
Toisin kuin vanha liitto, niin uusi liitto ei perustu säädöksiin ja oppeihin, vaan sydämen muutokseen ja Jeesuksen sovitustyöhön. Toinen näkee kasteen yhdellä tavalla ja toinen toisella tavalla. Toiset näkee, että lapset ovat jo uskossa, toiset että vasta aikuinen voi tulla uskoon. Minusta kristittyjä yhdistää se, että meidät ON KASTETTU eikä se mitenkä se on tehty, ja että uskomme samaan Herra Jeesukseen.
Ote: http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/hengelliset_besserwisserit_muuttavat_hyvan_maan_kallioksi_ja_ohdakkeiksi/
Toisenlaisia ohjeita me saamme Raamatusta eri tavallauskoaan todeksi elävien ja hengellistä vaellustaan rakentavien veljien ja sisarten kohtaamiseen:
Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra. Mark.2:27-28)
"Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi, ja joka syö, syö Herran kunniaksi, sillä hän kiittää Jumalaa. Joka taas ei syö, on Herran kunniaksi syömättä, ja hänkin kiittää Jumalaa." (Room.14.5-6)
"Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis." (Kol.2:16-17)
"Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta." - Heprealaiskirje 6:1-2
".. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niin kuin tietää tulee; mutta joka rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee." - 1. Korintolaiskirje 8:1-3
Toisin kuin vanha liitto, niin uusi liitto ei perustu säädöksiin ja oppeihin, vaan sydämen muutokseen ja Jeesuksen sovitustyöhön. Toinen näkee kasteen yhdellä tavalla ja toinen toisella tavalla. Toiset näkee, että lapset ovat jo uskossa, toiset että vasta aikuinen voi tulla uskoon. Minusta kristittyjä yhdistää se, että meidät ON KASTETTU eikä se mitenkä se on tehty, ja että uskomme samaan Herra Jeesukseen.
Ote: http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/hengelliset_besserwisserit_muuttavat_hyvan_maan_kallioksi_ja_ohdakkeiksi/
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lukekaapa teksti linkistä.
Pitäkää uudet liittonne. Kristuksen mukaan laista ei katoa pieninkään piirto. Jumala ei ole pelkkää anteeksiantoa, vaan myös oikeudenmukaisuutta.
Oikeudenmukaisuuden huipennus on tuomita ihminen ikuiseen kidutukseen, jos hän ei millään pysty uskomaan Jeesuksen jumaluuteen ja hänen verensä voimaan.
Miksi et uskoisi, vai eikö usko ole saanut avautua?
Raamattu on kielikuva - jolla Jumala puhuu ihmiselle.
Kun Repe ja minä, sekä moni muu elämässä teemme tekoja, jotka vahingoittavat elämän perusajatusta, että kaikki on sangen hyvää, oikeudenmukaisuutta, sekä rakkautta, niin uskommeko siihen, että tekomme on rakkautta rikkovaa?
Minä uskon. Tiedän, että sydämessäni ei asu sitä hyvää, ja jos siinä ei asu hyvää, niin eteeni asetetaan kuvastin, eli peili, jotta näkisimme itsemme - itse teossa.
ja tämä kuvastin on juuri tuo Golgata. Getsemanesta - Golgatalle.
Sinä, minä ja me rakensimme tuon ristin. Se on meidän työ, jonka osaamme.
Tavalla tahi toisella veistetään teoillamme tuon ja sitten ne naulat.
Se tekojemme oikeus ja pysyvyys on tarkoitushakuista, että saisimme pitää tämän elämänlaatumme - jolla pahatamme. Ymmärtänet kertomuksen. Se on tuo kuvastin, millä katsomme itseämme tässä elämässä.
Ja se tekee maailmasta sen, mikä se on, tässä ja nyt. Me ja tekomme.
Tuo ristillä - siis Herra - joka halusi osoittaa taivaallisen rakkauden. Sillä Jumalan lain päämäärä on rakkaus, sen tähän aikaan.
Lain, mikä pitäisi luodulla olla sydämessä ja päämäärätietoisena tienä elämässä.
tästähän on raamatullisen opetuksen sisältö ja kuvastin. Pitää käsittää sanoma, ettei se ole Kiinankielistä hebreaa. Sitten todetaan, ettei usko, kun ei ymmärrä.
Jos ei käsitä miksi tuo uhri on ja oli - siinä painaa kruunun piikkikruunun Hänen päähänsä ja julistaa, että hän oli vain juutalaisten kuningas ja sillä sipuli.
Orjantappuroista sen tehtiin kruunu ja orjuutamme kruunuilla lähimmäiset ja siksi tämä maailma on se, mikä se on. ... on ymmärrettävä.
Minä puolestani entisenä ateistina olen saanut avata silmäni ja minulle juuri tuo Golgata avaa peilin näkemään ihmisen. Peilin, joka kertoo, että naulaan rakkauden Herran - Siis Herra on sitä, mitä seurataan.
Teenkö edelleen niin, vai teenkö parannuksen.
Eli tuo Raamatuntuoma viesti on kieli - käännetty tekojen kautta ymmärrykseen, että valitaan tie. Siksi ristin Herran sanatkin on kertomuksessa, Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Siis kannattaa pysähtyä miettimään, että mitä minun pitää tietää, että mitä minä teen.
Olen vanhan- aatamin kautta julma - sydämetön, rakkaudeton jne. Sitähän se kuvastin kertoo, kun näyttää minut luonnollisessa kuvassa ja kanssamatkaajani - sinutkin.
Siis kehen sitten uskoo. Kätten tekoihinko - meidän ja maailma on mitä on.
Vai saako tuo Veren kieli ja merkki sitä silmävoidetta, että ymmärrys avautuisi ja saisi aikaiseksi syyn meissä mielenmuutokseen, eli parannukseen.
Minä muutin mieleni. Tein parannuksen, siksi tuolla verellä Golgatalla on voima. En halua enää kumartaa tämän maailman alkeisvoimia, koska sydämeni on kelvoton.
Haluan olla Uuden Adamin, eli Kristuksen siemenen jälkeläinen.
Siis raamattu kuvakielenä meitä ymmärryksen tasolla ja siksi tämä luomakuntakin on luotu näin, että me käsittäisimme asioita.
Ja siksi on myös kertomuksissa elämänpuu - sekä hyvä ja pahantiedonpuu.
Hedelmä. Hyvä ja pahantiedonpuu on se puu - jonka valta - on vain Jumalallisella Herralla käytössä. Hän osaa olla oikeamielinen tuomari.
Me jaamme mitä sattuu ja luullaan hedelmien olevan hyvää, jopa niin hyvää, käsissämme, että emme huomaa vääryyttä.
Elämänpuu on taas se, josta meidän pitäisi syödä ja tämä kertoo taas tähän Kristukseen. Silmävoiteeseemme ja juuri siksi on tämä sijaisuhri oppimääräkäsite edessä. Synnin palkka on kuolema. Siis meidän tekomme.
Synti oli tämä Jumalan tahdon rikkominen. Lain rikkominen raamatun mukaan.
Lain päämäärä on rakkaus. Se ei pysty pelastamaan.
Se on tietoinen viitta elämään, joka viitoitta tietä. Osoittaa virheet.
Elämänpuu on tämä sovitus, kun sitä katsellaan, näemme sen mikä on vikaisuutemme rakkautta kohti ja tarve tehdä parannusta oikeaan. Siksi Hän on elämänpuu.
Joko raamatullinen kielikuva ja kielikuvallisuus alkaa valjeta. Minulle entiselle ateistille, jota ei ole rippikoulua käytetty, eikä rokotettu, ja piti koulun hammaslääkäristä varastaa raamattu, ateistiseen perheeseemme, sai avattua kielellisesti sen sisältö.
Sain Gideoneilta anteeksi varkauteni, koska tunnustin tekoni. Se oli "kuulema" minua varten siellä. Ja kiitos niin. Se oli ensimmäinen raamattuni elämässä.
Raamattu on minua opettanut, näyttänyt hyvän ja vanhurskaan ja pyhän - eli luomisen tarkoitusperäisen syyn.
Se kirja on näyttänyt juuri ristiltä tämän pahan, eli ihmisen työn ja tämän maailman, miksi se on tällainen ja sen herruuden, minkä hedelmästä se syntyy, eli tottelemattomuuden.
Aloin käsittämään kuuliaisuuden, käsitin Jumalan rakkauden, että se kuuluu olla sydämessä, se on sen Elämänpuun hedelmä. Siksi Golgata on Uusi Adam ja Jumalallinen lähtökohta minulle. Siksi uskon, kun kuvastimesta katsellen katselen elämää.
On hyvä - ja on paha. Sekä on tahto - missä kumarretaan ja ketä kumarretaan.
Sekä suumme, joka tunnustaa sen Herruuden, tai herrauden, mikä mataa sydämessä.
Näin ympärillä on ihmiset- hyvät ja pahat.
Ei, mutta profeettaliike ajaa sisällisotaa.
Rick Joyner kuvaa näyssä näkemäänsä valtavaa sotaa, joka tulee esiintymään kristikunnan sisällä, jonka hän tunnistaa aivan USA:n sisällissodan kaltaiseksi tapahtumaksi menneellä vuosisadalla.
Hän kirjoittaa:
”Silloin minua muistutettiin Abraham Lincolnista. Ainoa tapa, jolla hänestä tuli ”vapauttaja” ja unionin säilyttäjä, oli olla halukas taistelemaan voitosta sisällissodassa. Hän ei ollut ainoastaan pakotettu voittamaan sitä vaan taistelemaan sen asian puolesta, ettei saanut tehdä kompromissia ennen kuin voitto oli täydellinen”.
Kiinnitä erityistä huomiota Joynerin seuraavaan lauseeseen: ”Hänen oli myös pakko saavuttaa armo/suosio taistella voittoon historiamme verisin sota ilman, että ”demonisoi” vihollista propagandalla.”
Tämä lausunto mielessä, kiinnitä huomiota hänen kuvaukseensa tästä ”sisällissodasta”, jossa hän lopuksi demonisoi koko seurakunnan, tietenkin poikkeuksena hän itse ja hänen ystävänsä.
Tässä näyssä, jolle hän antaa otsikon “Helvetin ruhtinaat marssivat”, näkee Joyner itsensä johtajana valtavalle joukolle, jota hän kutsuu “Herran armeijaksi”. Kiinnitä huomiota siihen, että Joyner on edelleen, kaikissa näyissään, keskeinen persoona ja sellainen, jota kaikkien pitäisi muistuttaa.
Suurempi armeija, joka on sodassa Joynerin “Herran armeijan” kanssa on demoniruhtinaiden joukko, joka painostaa kristittyjä. Nämä ovat täydellisesti demonien kontrolloimia, niiden herruuden ja tuhon alaisia. Näitä yhä uudelleen kuvaillaan heiksi, jotka kirjailijan sanoin ”yrittävät ottaa haltuunsa tulevan Jumalan liikkeen, jonka oli tarkoitus lakaista ihmismassoja sisään seurakuntaan.”
On mahdotonta pienessä tilassa kuvata oikealla tavalla sitä kauhistuttavaa tapaa, jolla kirjailija kuvaa uskomattoman demonista vastakkaista armeijaa. Tämä on demonisten ruhtinaiden armeija, jotka painostavat kristittyjä ja pitävät heitä vankeina, demonisilla langoilla. Ne ”oksentavat” tuomioita vankiensa päälle, demoneita, jotka ”virtsaavat ja ulostavat” ylimielisyyden ja itsekkäiden kunnianhimojen limaa kristittyjen vankien päälle, joita he painostavat kuin eläimet. Ja häpeän käärmeitä, jotka sitoivat kristittyjen vankien jalat, kristittyjen, joita ei edes Totuus voinut voittaa. Koko ajan nämä demonisesti sidotut kristityt hyökkäävät toisiaan vastaan ja tappavat toisiaan panetteluin ja syytöksin.
Jatkoa...
Kun arvostelet näiden itse itsensä profeetoiksi nimittäneiden sanomia, he leimaavat sinut ”fariseukseksi”, ”uskonnolliseksi” tai että sinulla on ”Iisebelin henki”. Joynerin mukaan asioita tutkivat ovat ”tuhoisa voima”. Ei ole epätavallista, että raamatullisesti asioita tutkivien ja arvostelevien sanotaan toimivan ”saatanan hengessä”. Eräs tapa koettaa välttää arvostelu on vääristää sitä koskevat raamatunkohdat. Joynerin mukaan on väärin arvostella julkisesti. (Hän viittaa Matt.18:15-17, joka kuitenkin puuttuu eri asiaan. Tämä raamatunpaikka ei puhu menettelystä koskien väärää opetusta. Jos väärä opetus on julkista, niin myös sen arvostelun pitää olla julkista. Menettely on raamatullinen).
Häpeilemättä Joyner tuo esille epärealistisia ja kummallisia ajatuksiaan: “Lähitulevaisuudessa seurakunta ei kadehdi ensimmäisen vuosisadan seurakuntaa, vaan kaikki sanovat, että Hän todella säästi parhaan viinin viimeiseksi. Historian kunniakkaimmat ajat ovat tulleet meidän osaksemme. Sinä, joka olet uneksinut eräänä päivänä voivasi puhua Pietarin, Johanneksen ja Paavalin kanssa, yllätyt, kun havaitset, että he ovat odottaneet tilaisuutta puhua sinun kanssasi! Olet valittu näkemään korjuun, hedelmän heidän kylvämistään siemenistä”.
Joynerin mukaan kansakunnat kääntyvät uusien apostolien kautta, ”(apostolien tekemät) Ihmeet ylittävät jopa eräät mitä suurenmoisemmat raamatulliset ihmeet ja saavat kokonaiset kansat tunnustamaan Jeesuksen… Enkeli-ilmestykset tulevat olemaan niin tavallisia, että niitä ei enää pidetä merkittävinä. Herra itse ilmestyy apostolien ja vanhinten kokouksiin antamaan heille ohjeita”.
Joynerin kaksi pääaluetta ovat “profeetallinen -” ja “apostolinen ennalleen asettaminen” (vrt. Evankelimin palauttaminen). Se tapahtuu, kun uusi julistajien sukupolvi ilmestyy. Näillä on erityinen profeetallinen lahja. Seurakunnan alkuajan apostolinen palvelutehtävä saa täyttymyksen lopun aikana. Herra palauttaa apostolisen auktoriteetin seurakuntaan ja siitä tulee merkittävä. Nämä ovat koko seurakunnan johdossa. Raamattu ei tue Joynerin ajatusta. Efesolaiskirjeessä 2:19 kerrotaan, että seurakunta perustuu apostolien ja profeettain perustukselle. Miksi Jumala tekisi uuden perustuksen? Aina Paavalin ajoista seurakunta on ollut ”Jumalan rakennus” (1.Kor.3:9-10). Ei tarvita muuta perustusta. Joyner ei annakaan yhtään raamatunpaikkaa tukemaan mielikuvitustaan.
Viisainta on pystellä erossa noista porukoista kokonaan. Jokaisesta.
Kuulostaa hyvin viisaalta, vaikka en olekaan uskonnollinen henkilö, niin periaatteessa koko kristinuskon sisältö on yksinkertaisesti kultaisessa säännössä.
Minun mielestäni kristinuskon koko sisältö on yksinkertaisesti siinä, että jos miesten tapellessa häviölle joutuneen vaimo tarttuu toista äijää sukuelimistä, naisen kädet pitää leikata irti.
On se hauskaa tulkita uskontoa tukeutuen lyhyisiin katkelmiin pyhiksi katsotuista kirjoituksista.
Voitolla olevan vaimo taas saa tarttua alakynteen jäänyttä palleista, eikä hän näin tehdessään syyllisty minkäänlaiseen rikokseen Jumalan ikuista lakia vastaan.
Reilu peli on sekin raamatun ydinsanomaa.
Näistä juhlapäivistä haluaisin sinulle kertoa.
Ajelin kerran Helsingin keskustassa pääsiäispäivänä ja minulle tuli
mieleen helvetin esikartano koko kaupunki.
Toiseksi yritän sanoa, että jos lailla ja rangaistuksen uhalla pitää
juhlia ja viettää juhlapäivää, niin onko se juhlapäivä ?
Juhla on tarkoitettu Kristityille ja jotta loistaisimme ja olisimme
iloisia Jeesuksesta , niin pakko ei oikein hymyilytä.
Tarkoitan, että poliisit valvoivat, että pääsiäisenä ei pidetä
kauppaa auki eikä soiteta musiikkia. Kristittynä oleminen
on kuitenkin sydämmen ja hengellinen asia.
Saatana haluaa myös joulunvietolla kertoa, että Jeesus syntyi
ja Pääsiäisenä kertoa, että hän kuoli eikä elä enään.
Jeesuksesta on unohdettu kertoa, että hän oli jo maailman luomisen
aikaan. Ylösnousemuksella antoi meille myös uskon elämään,
siis ikuiseen elämään. Sen kärsimyksen pelkällä ristillä jättäisin vähemmälle
hänen elämässään, sillä Jeesus uhrasi koko elämänsä osan maan päällä
meidän hyväksi ilman palkkaa ja kotia.
Valtion kirkko ei luonnollisestikkaan halua muistaa Jeesuksen koko elämää.
Joulua ei saisi viettää raamatun mukaan.. ja syntymäpäivä on keksitty.
Jos aloittaja olisi elänyt uskonpuhdistuksen aikaa, palvoisimme Mariaa nyt.
En tiedä, mutta minua ei ainakaan armoliitot kiinnosta. Hammasta purren vain eteenpäin päivä kerrallaan ja suuria haaveillen mahdollisuuksiin tarttuen!
Ihan hyvä aloitus ja erikoisesti tuo linkin sisältö. Moni ihminen ei taida edes huomioida todellisuutta, miten ihminen niittää sitä mitä on kylvänyt. Eli savoksi sanottuna miten asennoidut muihin ihmisiin, niin nämä asenteet / mielikuvat vaikluttavat ihmisen mielentilaan / olotilaan. Väitämpä, miten ihminen voi olla stressiin partaalla puoluestaessaan lihalisuudellaan JUMALAN lakia / JUMALAN aivoituksia. Tuossa linkissä oli hyvin kuvattu, miten ihminen voi piehtaroida / viettää aikaansa orjantappuroissa, ei hyvässä maassa.
Elämän ja mielen laatuun liittyen suosittelen erioisesti tätä;
4. Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!
5. Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
6. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Tällaisen löysin:
"Vikoileva arvostelu uskovien keskuudessa kohdistuu tänä aikana paljolti karismaattisiin ilmiöihin.
Mutta Raamattu opettaa arvostelijoille, että Jumala täyttää janoavat sielut edelleen Pyhällä Hengellä ja tulella. Apt. 19:1-6. Henkikasteen merkki on kielilläpuhuminen. Apt. 10:44-48. 1 Kor. 12-14 luvut. Armolahjat alkavat toimia.
Sairaat parantuvat uskonrukouksen kautta. Jaak. 5:14. Moninaiset voimavaikutukset, ihmeet ja merkit seuraavat uskoon tulleita ja kasteella käyneitä. Mk. 16:15,16.
Apt. 4:29-31 tulee olla esimerkkirukouksemme.
Kehotus SINULLE: Rukoile paljon kielilläpuhuen. 1 Kor. 14:18.
Siunausta meille siellä ja täällä. Jeesus on Herra."
Tuo on superia, Jumalan voimaa.
No eikös tämä kirjoittaja juuri kaivele sitä roskaa toisten silmistä? Jos noudattaisi omia ohjeitaan, olisi jättänyt tämän kirjoittamatta. Nykyään on niin paljon valheuskovia ja harhaoppeja, että kyllä nämä pitää tuoda esille.
Tuomitsen sen, joka ei noudata Matt.7:1 "Älä tuomitse..."... Surkuhupaisa esimerkki näistä oli hiljattain videoitu ns. "profetia", jossa saarnamies sormea osoittaen meuhkasi :"lopettakaa se sormella osoittelu." :D