Äänestys: Kuka huonoin pääministeri?

Huomenta MunaKarvaVeljeni! Viime aikojen kaksi surkeinta ovat Stubb ja Katainen, surkeusjärjestyksessä.
Sinä itse olet saitin surkein sotilasammatissa työskennellyt.

Sipilä tohoisin!!

Ehdottomasti Juha Sipilä. Omien ja sukulaistensa etujen ajamiseen keskittynyt munapää.

Vaikea valita Esko Ahon ja Sipilän välillä. Sanotaan nyt kuitenkin 90-luvun laman kokeneena että a) Esko Aho on kautta aikain surkein pääministeri. Hän ja hänen johtamansa hallitus teki nimittäin aivan kaikki virheet mitä vain pystyi tekemään.

Paavo Lipponen. Perustelu toimi koko ajan vieraiden valtioiden vakoilijana.

Kisa on kova. Esko Aho oli nuori mies todella kovassa paikassa. Jäätteenmäki ja Kiviniemi kävivät niin nopeasti kääntymässä pääministerin paikalla, että he eivät ehtineet paljon pahaa saada aikaan.

Kisa on siis tasaväkinen Vanhasen ja Sipilän kesken. Jos Sipilä jatkaa loppuvaalikauden ja jatkaa samaan tahtiin niin voitto lankeaa Sipilälle. Jos hallitus kaatuu syksyllä persujen paniikkiin, niin sanoisin, että tasuriksi jää.

Kannattaa muistaa, että kumpikaan ei ole kavaltanut tavallisten ihmisten rahoja kuten Antti Rinne on tehnyt.

Äänestän Kekkosta.

Keskuasta ei tee muuta kun tuhoa suomelle.

Kepulaisilta jos kysyy niin ei kukaan kepulainen pääministeri.
Lamankaan aikana maajusseilta ei ole viety tukiaisia ja etuja.Muut ammattiryhmät ja yrittäjät ovat kyllä maksaneet heidänkin edestä.

Ahon ja Sipilän välillä on vaikea tehdä eroa. Mutta tuhoisimpia ovat katiainen ja stubido.

Käännyn Ahon kannalle. Aho vei kansan tahdon vastaisesti suomen ey hyn. Kiristi raukka puoluettaankin sanomalla, että jos että äänestä kyllä, niin minä eroan.

Voi kepulit, jospa olisitte antaneet sen ahon erota! Suomi olisi säästynyt paljolta jo tähän mennessä saati sitten, mitä on tulossa. Lapsenlapsemme kiroavat tämän sukupolven, joka hävitti heidän isänmaansa.

e) Juha Sipilä.

Ainoostaan Ahon hallitus 16:sta ml/kepuhallituksesta on pysyny koossa koko vaalikauden. Ongelmia tulossa?

Vanhanen

"Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi?
Matti Vanhasen hallitus päätti loppusyksystä 2008, että Suomi ryhtyy ottamaan lisää velkaa. Nyt valtionvelka on jo melkein kaksinkertaistunut.

Tarkkaa päivämäärää ei kukaan pysty muistamaan, mutta se suuri päätös tehtiin syksyllä 2008, todennäköisesti marraskuun alkupuolella.

Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).

Heitä kutsuttiin hallituksen sisäisessä slangissa kvartetiksi. Ministerit eivät tosin koskaan laulaneet yhdessä, mutta muuten he viettivät runsaasti aikaa toistensa seurassa. He olivat puolueidensa puheenjohtajia, ja Vanhasen hallituksessa oli tapana, että kaikki tärkeät päätökset tehtiin puoluejohtajien palavereissa.

Kvartetin päätöksistä tärkein oli se, että Suomen valtio ryhtyi ottamaan lisää velkaa.

Päätöksen merkityksen ymmärtää parhaiten, kun vertaa kahta lukua toisiinsa. Valtiolla oli silloin – syksyllä 2008 – velkaa 54 miljardia euroa. Sen jälkeen velkaa on jo kuusi vuotta otettu entisen velan päälle. Tämän vuoden heinäkuussa sitä on 94 miljardia euroa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Nyt on sopiva hetki ruotia tuon historiallisen päätöksen syntymistä, sillä koko kvartetti siirtyi politiikan historiaan kesäkuun lopussa, kun sen jäsenistä viimeinen, Jyrki Katainen, erosi hallituksesta. Muut jäsenet ovat jättäneet ministerin tehtävät jo vuosia sitten.

Vanhasen porvarillinen hallitus teki toisen budjettinsa mukavissa tunnelmissa elokuussa 2008. Ei ollut vielä huolen häivää. Budjetin menot ja tulot olivat hyvässä tasapainossa, eikä velkaa pitänyt ottaa ollenkaan.

Hyvään tilanteeseen oli totuttu. Suomen talous oli kasvanut tasaisesti vuosikymmenen, ja hallitukset olivat saattaneet tehdä monena vuonna harvinaisen triplan: yhtä aikaa verotusta kevennettiin, sosiaaliturvaa parannettiin ja rahaa jäi vielä valtionvelan lyhennyksiinkin.

Parhaina vuosina velkaa lyhennettiin yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Se oli erittäin poikkeuksellista. Niinpä Suomea kutsuttiin EU:n "mallioppilaaksi". Valtionvelkamme oli bruttokansantuotteesta vain 30 prosenttia, kun se monissa EU-maissa oli yli 60 prosenttia.

Velan lyhentäminen ei olisi ollut edes välttämätöntä, sillä Suomella oli erittäin hyvä maine luottomarkkinoilla. Suurin luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's oli nostanut Suomen korkeimpaan eli AAA-luokkaan, kun euro otettiin vuoden 2002 alussa käyttöön.

Sitä oli edeltänyt säästökuuri, jota oli toteuttanut pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) hallitus.

Nousu korkeimpaan luottoluokkaan merkitsi sitä, että valtio sai lainaa niin paljon kuin halusi ja korko oli alhaisin mahdollinen. Joskus lainaa myönnettiin Suomelle jopa pienemmällä korolla kuin Saksalle.

Jopa kriittinen mediakin antoi tunnustusta pienelle Suomelle. Maailman johtava talouslehti Financial Times valitsi Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.

Tämä tapahtui vuoden 2008 marraskuun puolivälissä – juuri samaan aikaan, kun Vanhasen kvartetti pohti, mitä Suomen taloudessa pitäisi tehdä.

Ensimmäiset vaaran merkit havaittiin jo syyskuun 2008 alussa. Yhdysvalloista alkanut talouskriisi oli muutamassa viikossa muuttanut myös Suomen suhdanneodotuksia. Talous ei kasvaisikaan seuraavana vuonna samaa tahtia, johon vuosia oli totuttu.

Virkamiehet tekivät laskelmia eli "sormiharjoituksia", kuten niitä valtiovarainministeriössä kutsuttiin, ja kun riittävästi oli laskettu, laadittiin lyhyt muistio, joka esiteltiin ensimmäiseksi Kataiselle.

Asiantuntijoiden viesti oli lyhyt ja tyly: valtion verotulot eivät riittäisi seuraavina vuosina kattamaan valtion menoja.

Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan Suomi joutuisi ottamaan velkaa peräti 20 miljardia euroa, jos talouden taantuma iskisi voimalla ja kestäisi kolme neljä vuotta.

Seurasi sarja hätäpalavereita. Lopulta hallitus löysi yhteisymmärryksen. Valtion oli ryhdyttävä ottamaan lisää velkaa, jotta taantuman vaikutuksia koko kansantalouteen voitaisiin pehmentää. Siihen oli hyvät mahdollisuudet, koska velkaa oli ennestään niin vähän ja sitä oli helposti ja halvalla saatavissa."