ja tekee paljon bad-williä. Siihen johtopäätökseen olen tullut eteläsuomalaisena.
Lähin naapurimme vauvaiästä alkaen oli ruotsinkielinen perhe, ja keskuudessamme vallitsi täysi luottamus ja hyvä tahto. He puhuivat keskenään ruotsia ja meidän kanssamme suomea. Myös opiskeluaikoina ruotsinkielisten kanssa ok, ei eroa suomenkielisiin.
Jokakesäisillä purjehdusreissuilla Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristolaisista myös valtaosin hyvä ja positiivisen utelias vaikutelma. - Olihan saariston pitkän ja ajoittain eristyneen talven jälkeen aina yhtä mukavaa nähdä ensimmäiset muuttolinnut ja veneilijät. Ne ovat ensimmäiset kesän merkit.
Lähin naapurimme vauvaiästä alkaen oli ruotsinkielinen perhe, ja keskuudessamme vallitsi täysi luottamus ja hyvä tahto. He puhuivat keskenään ruotsia ja meidän kanssamme suomea. Myös opiskeluaikoina ruotsinkielisten kanssa ok, ei eroa suomenkielisiin.
Jokakesäisillä purjehdusreissuilla Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristolaisista myös valtaosin hyvä ja positiivisen utelias vaikutelma. - Olihan saariston pitkän ja ajoittain eristyneen talven jälkeen aina yhtä mukavaa nähdä ensimmäiset muuttolinnut ja veneilijät. Ne ovat ensimmäiset kesän merkit.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis tarkoitat että tällä palstalla kaikki on "RKP:n pimeää ydintä" ja reaalimaailmassa jotakin muuta ??
Mun mielestä täällä on pitkästä aikaa paljon asiallista keskustelua mm. koulutuspolitiikasta. Se "pimein ydin" tällä palstalla ovat häiriköt, jotka eivät halua keskustella asiallisesti mistään aiheesta.
Totta, asiallista keskustelua koulutuspolitiikasta on päässyt aivan viime aikoina läpi.
Niinpä.+Tavallinen+rusu+ei+yritä+pakkoruotsittaa+susuja+tai+muuten+tuputtaa+kieltään.+Kuten+nämä+meidän+nettisvekomme,+jotka+ovat+kielikiihkoilijoita.
Kuka+pakottaa/tuputtaa+sinulle+tällä+hetkellä+ruotsia,+jos+saan+tiedustella?+
Niin ruotsinkuin suomen kieliset, kun koitaa ilta niin mekää säkyyn samanpeiton alle pireskelemään niin kyllä siitä sillätavalla ehkä jonkinlainen sopusyntyy kieliriitaan.
Vapaa kielivalinta lisää Suomen kielivarantoa, ja se luo kasvua ja työtä. Ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa ja kiinaa tarvitaan enemmän. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on tuonut saman ajatuksen esille vuonna 2014, jolloin esim. Brexit ei vielä ollut näköpiirissä.
Näiden Suomessa harvinaisempien kielten tarpeen on arvioitu nousevan kymmeniä prosentteja.
Osa siltikin valitsisi ruotsin ensimmäiseksi tai toiseksi vieraaksi kieleksi. Opiskelumotivaatio olisi silloin kohdallaan. Suomen ruotsinkieliset pääsisivät tietysti jatkossakin hyödyntämään äidinkieltään.