Muistisairaiden hoito Pudasjärvellä

Just tällä tasolla se on vanhustenhoito täällä, oli se sitten kotona tai hoitolaitoksessa tapahtuvaa. Tarkoittaa, ettei vanhuksista välitetä lainkaan mittää, kuhan rakennetaan hienoja taloja bubeineen ja kuntosaleineen ja peritään rahat pois. Ei ulkoilua, ei virikkeitä, ei siis mitään, vaikka kuinka kehutaan hoidon olevan henkilökohtaista. Ei nuo hienot kulissit näy auttavan lainkaan, kun työn jälki on sitä mitä on, eli vanhukset heitteillä aivan samalailla olivat he missä olivat.

Ei tämä homma ole yksin puolueista kiinni. Lähinnä tämä on huonoa esimiestaitoa, minkälainen työn jälki ja taso hyväksytään. Sehän on tunnetusti nykyisin valitettava tosiasia, et vanhusten hoitoon alkaa kelvata kuka vain, joka vain lähtee ja lähtijöitä ovat ne , jotka eivät pääse muualle. Näihin laitoksiin kertyy sitten niin työtä vieroksuvaa porukkaa, että tämä sakki syö ulos sitten ne vähäiset, jotka haluaisivat tehdä työnsä kunnolla; heitäkin vielä olisi jokunen.
Siis esimiehet, ryhdistykää ja olkaa edes hieman kunnianhimoisempia työpaikoistanne, siinä samalla vanhusten olotkin kohenevat.

HÄVETKÄÄ te,jotka ette pidä omaisistanne huolta.Suurimmat valittajat kuskaavat vanhempansa laitoksiin.

Kuinka paljon? Voi kun minä en muista...

Laitospaikkoja ei enää uuden soten myötä ole olemassakaan. Pitkäaikaispaikatkin loppuvat kun vuodeosastot muuttuvat sairaaloiksi.

taistele. Me saimme omalle vanhuksellemme hoitopaikan pudasjärven ulkopuolelta.
Pyydä tekemään palvelutarpeen arviointi ja mene itse paikalle.
kerää faktatiedot itselle paperille vanhuksen kunnosta, ja kerro kokouksessa. pyydä pöytäkirja nähtäväksi kokouksen jälkeen. dokumentoi kaikki asiat tarkkaan. ole yhteydessä suoraan vanhustyön johtajaan
tk anuuttiosasto ei ole myöskään oikea paikka. siellä vanhuksen kunto romahtaa nopeasti.

Sen jälkeen kun Pudasjärvi teki sopimuksen Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa terveys-ja vanhuspalveluiden hoidosta, hoito taso romahti. Taivalkoskella ja Ranualla on hyvät palvelut ja myös järkevät ja edulliset,. Palvelut tuotetaan kunnan omanapalveluna.
Selitys päättäjiltä on että palvelut tulee halvemmaksi kun on ns. isommat hartiat.
Miten se voi tulla halvemmaksi kun esim. Oulunkaaren myötä on jouduttu päälliköitä päällikön päälle lisäämään ja sitten varsiaiseen hoitotyöhön ei ole varaa.
Oulunkaaressa on myös työn teettämisen mallissa hyvin paljon puutteita ja ihmeellisyyksiä, siellä ei osata laskea kustannuksia oikein ja on hyvin lyhytjännitteistä toimintaa.
Suuri kustannus erät ovat mm. nämä työryhmät ja turhat palaverit joita pidetään pitämisen ilosta ja näin ollen työntekijöiden työaikaa menee palavereissa istumiseen.
Kotihoidossakin ajetaan rallia kun ei ole järkeä työn suunnittelussa, luotetaan että kone tekee kaiken ja tietokone ei sovi kaikkeen työnsuunnittelu malliin. Nyt ajetaan ristiin rastiin rallia ja hoitajien työaika menee autolla ajaessa.
Maksaahan se kaksinkertainen hallintokin. Kunnan oma ja Oulunkaaren oma hallinto ja Oulunkaaren hallinto on raskas jne.

Tähän se on mennyt Pudasjärvellä, että muistisairaat vanhukset pakotetaan asumaan yksin kotonaan. Ei auta omaisena taistelu vanhuksen puolesta.

Pudasjärven vanhustyön päättäjille pitäisi ensinnäkin järjestää ihmissuhde/asiakaspalvelu koulutusta, jotta omaisten kohtelu olisi inhimillistä, kuuntelevaa, huomioon ottavaa. Jotta kykenisivät ottamaan omaisten toiveet ja tiedot vastaan. Liian monelle nostetaan vaan seinä eteen. Kuvitellaan, että koneet ja kamerat ovat vanhuksen elämän ehtoopuolen elämälle se paras asia. Kauas ovat päättäjät eksyneet oikeasta vanhustyöstä.

Hoitajat todellakin ajaa rallia ympäri kylää ja piipahtavat vanhusten luona. Väliajat sekavat vanhukset tekevät kaikkea mahdollista.

MIksi ei voida suoda muistisairaille vanhuksille elämän ehtoopuolesta virikkeellistä?
MIksi ei suoda, että vanhus saisi elää loppu elämänsä hoivakodissa muiden seurassa?

pudasjärvellä on vahusten ja muistisairaiden hoito mennyt huonommaksi kun vanhus työn johtajat tuijottaa vain omaa paikkaansa johtajana, ollaan ylimielisiä eikä arvosta vnhuksia.hoitopaikkaan ei pääse jos on väärä suku nimi ja akreksiivinen muistisairas kierrätettään ympäri muita hoitopaikkoja siinä sairas on aivan ymmällään tätä menoa heillä pitäsi olla turvallinen paikka .menkää johtajat itseenne tulette tekin vanhoiksi saatte samanlaista hoitoa mitä tänäpäivänä tarjoatte pdasjärvellä

Jep jep, tätähän se on täällä Pudasjärvellä. Päättäjät istuu toimistossaan ja määräävät asioista. Kannattaisi jalkautua joksikin viikoksi kentälle hoitotyöhön, jotta tietäisivät mitä muistisairaiden vanhusten kanssa tapahtuu 24 tuntia/vrk.
Olen samaa mieltä, että päättäjä taho on ollut viimevuodet ylimielistä. Siellä ei ole neuvottelun varaa.
Ja hoitajat ajetaan niin ahtaalle töiden kanssa, ettei tunnollisille hoitajille työn tekeminen ole enää mielekästä. Eivät pysty toimimaan niinkuin haluaisivat.

Mihin tämä kaikki päättynee?

Enpä minäkään haluaisi olla muistisairas vanhus Pudasjärvellä. Suorastaan pelottaa vanhuus tällaisella paikkakunnalla.

Just tuon huomaamme kaikki vanhusten omaisetkin, et kyllä tämä on kiinni tuosta välinpitämättömästä konttoriväestä, joka kehuu joka paikassa, kun mahdollista, kuinka on hienoa ja hyvää ja paljon virikkeitä. On sitä, vaan, MISSÄ????. Mistään muusta ei välitetä, kunhan ite on saanu sen pikkusen parempipalkkasen ja paljon helpomman homman. Ei mitään hajua muistisairaiden hoidosta.

joo vanhukset heitteellä. kyllä se pudasjärven vanhuspalvelu johto on p...seestä!! isolla P kun on kuunnellut omaisia jotka tosiaan haluaisivat saada vanhukset hoiva-koteihin niin ei ei ja vielä kerran EI! hieno laitos kauppatiellä no kelle?? työntekijöille ja johto portaalle paskat siinä vanhuksia ole ajateltu käykääpä katsomassa..sillä rahalla ja hionoudella oltaisiin tehty paljon enemmän huoneita jos oltaisiin ajateltu vanhuksia eikä hienoutta voi surkeus.

Ulkopaikkakuntalaisena Pudasjärven ja naapurikuntien vanhustenhoitoa seuranneena ihmettelen nykyistä meininkiä siellä. Ennen vanhukset hoidettiin hyvin vaikkakin vaatimattomissa oloissa, ja he saivat hoivaa ja inhimillistä kohtelua esim. Törrö- nimisessä vanhainkodissa. Nyt kuulostaa, että kehut kulkevat päättäjien suusta suuhun ja mediaan vain, kuinka on hienoja baareja pystypöytineen, screeneineen ja hienoja lasiseinäsiä kuntosaleja ja lasiparvekkeita, omia keittiöitä, ja sitä ja tätä rakennettu, että vanhukset pystyvät tekemään kaikenlaista, johon he eivät todellakaan pysty, koska he ovat jo niin huonokuntoisia, ennenkuin he näitä hoivapaikkoja saavat eikä heille sitä mahdollisuutta edes anneta avustettunakaan, koska kellään ei tunnu olevan aikaa sellaiseen. Sitäpäitsi, jos he noihin asioihin pystyisivät, he varmaankin asuisivat kotona.
Totuus kuuluu olevan aivan toinen, kukaan ei siis tee mitään muuta kuin sen pakollisen homman vanhusten kanssa,elikkä näitä hienouksia ei käytetä mihinkään muuhun kuin kehumiseen, kuinka täällä Hirsikylässä järjestetään vanhusten hoito, hyi, miltä tämä tuntuu.Hävettää teidän vanhusten-hoidon esimiesten puolesta. Jostakin tulee vain rahastamisen makuväkisinkin mieleen.
Olen vertaillut lähikuntien vanhustenhoitotasoa ja valitettavasti Pudasjärvi on se , jossa taso on suorastaan ala-arvoista lähikuntiin, joissa ei näitä hienouksia ole vielä tehty,niin heillä riittää aika siihen, mihin pitääkin, vaan tehän olettekin edelläkävijöitä vanhusten säilömisessä neljän seinän sisään. Laittakaaa nimiksi esim. vanhusten parkki tai säilykepurkki niiden hienojen Kartano- nimien sijasta.
En,ole kirjoitti edellä, että antakaa vanhuksille niitä hyviä hoivapaikkoja.................mutta mistä todellisuudessa?

Vanhustenhuollon alasajo alkoi kun Pudasjärvi liittyi Oulunkaareen. Liittymisen myötä muutkin terveydenhoitopalvelut ovat romahtaneet laadullisesti jos niitä saa ollenkaan. Osaava työvoima on kohta pääosin lähtenyt muualle ja loputkin lähtevät kun pääsevät.

Kyllä on niin tuttua juttua kaikki nuo kirjoitukset. Vanhustyön esimiehet ovat vieraantuneet niin kauaksi käytännön kenttätyöstä, ettei heillä ole käsitystä millaista on, kun muistisairas vanhus on yksin kotona. Kotihoidon esimiesten olisi hyvä käydä muutama päivä olemassa kunkin kotihoidossa olevan vanhuksen luona, jotta näkisivät konkreettisesti millaista elämä on kotona.

Kaupunginjohtaja kertoi Iijokiseutu lehdessä kuinka täällä Pudasjärvellä on maailman suurin hirsinen sitä ja tätä. Tuollaiset jutut inhottavat, kun ne hienot maailman suurimmat kartano puheet ovat ihan eri maailmasta kuin mitä todellinen käytäntö on. Ne ovat vaan sitä mediassa otsikoiden saamista. Täällä on todella hyvin kirjoitettu, että vaikka on hienot kuntosalit, hienot lasiseinät, pubit, kodinkoneet ym ym, niin se on ihan toista mitä vanhus tarvitsee. Todellisuus ei kohtaa ollenkaan noissa asioissa.

Tämänpäivän Iltasanomissa on koskettava juttu muistisairaasta vanhuksesta yksin kotona, jonka päättäjät sanovat pärjäävän hyvin kotona.
Viimeviikolla lehdessä oli juttua muistisairaasta vanhuksesta, joka kuoli nälkään.
Tätä se on täällä Pudasjärvelläkin. Muistisairaat vanhukset pakotetaan asumaan yksin kotona kotipalvelun turvin. Vanhukset, jotka eivät osaa enää ollenkaan huolehtia itsestään. Kotipalvelu käy muutaman kerran päivässä katsomassa, että onko vanhus elossa. Muut ajat vanhukset ovat yksin. Tätäkö on arvokas vanhuus päättäjien mielestä? Vanhus herää yksin ja käy nukkumaan yksin, ikävöi ja ikävöi ihmisiä lähelleen. Haluaisi olla ihmisten lähellä, mutta kun kotipalvelu/vanhuspalvelu on päättänyt, että vanhus pärjää yksin. Sellainen vanhus, joka ei enää erota yötä päivästä, näkee harhoja, elää harhoissa, ei muista missä on koti, mistä on tullut ja minne menossa. Ruokapalvelu tuo ruuan, mutta vanhus ei ymmärrä mikä se paketti on ja mitä sille pitää tehdä. Vanhus aina itkee tapaamilleen tutuille ihmisille, että miksi hänet on jätetty yksin ja miksi hän ei pääse kotiin. Koti on jossain ihan muualla kuin missä hän asuu.
Mutta kotipalvelun päättäjien mielestä tällaiset vanhukset pärjäävät niin hyvin kotona.
Jopa sellaisia muistisairaita ollaan pitämässä kotona, joilta on leikattu kasvaimia, vanhus, joka on tukehtua aina, kun hän syö, vanhuksella menee tarpeet alleen, eikä kykene millään muotoa selviämään mistään perustarpeitten asioistaan . Päättäjien mielestä pärjäisi hyvin kotona, kun laitetaan kotiin kamerat.
Ja vanhus, joka ei muista mitään, ei osaa huolehtia mistään mitä päivittäin kuuluisi huolehtia. Ei kykene lämmittämään kotiaan ym. Päättäjät kehoittavat sähköistämään vanhan talon paremmin. Ja hoivakotipaikkaa ei missään tapauksessa voida antaa, koska omaiset ovat tähän saakka huoltaneet vanhuksen, ei ole ollut kotipalvelun piirissä. Omaisten tekemään työtä kun ei lasketa vanhushoivatyöksi.

On erittäin surullista, että tähän on menty vanhustyössä. Nämä vanhukset, jotka ovat suurella työllä ja vaivalla tätä maata olleet rakentamassa, jätetään yksin elämänsä loppuajaksi. Ei suoda heille arvokasta vanhuutta ihmisten lähellä.
Liian paljon täällä Pudasjärvellä kuulee yhä enemmän ja enemmän, että muistisairaat vanhukset ovat heitteillä täällä.
Täällä hienossa hirsikaupungissa. Kulissit ovat hienot, mutta totuus on ihan toista.

Hyvät mustisairaiden vanhusten omaiset, pidetään esillä näitä asioita. Koska jos emme näistä puhu, mitään ei tapahdu ja vanhuksemme joutuvat olemaan yksin elämänsä ehtoopuolen.

Näistä asioista kärsii myös moni hoitaja, jotka ovat samaamieltä siitä, että muistisairaiden vanhusten ei kuuluisi olla yksin kotonaan. Puhukaa hoitajat, puhukaa. Te näette ja tiedätte millaista tämä on.

Ja päättäjät, jos itse olisit muistisairas vanhus, haluaisitko, että olisit sekavana yksin? Viruisit jossain sängynpohjalla yksin ja joku kävisi vaan katsomassa, että yhä se siellä hengittää. Tai jos harhailisit sekavana ympäriinsä puhuen puutaheinää jokaiselle vastaantulijalle.
Joku oli sanonut, että hän tarvitsee vanhana vaan tablet laitteen, jonka kanssa hän aikaansa kuluttaa. Mutta asiahan on niin, että jos muisti on mennyt, niin sitä tablet laitetta ei osaa käyttää eikä edes teidä mitä sillä laitteella pitää tehdä.

Hyvinvointivaliokunnassa on nostettu esille muistisairaiden vanhusten hoito täällä Pudasjärvellä. Ei voi kuin toivoa, että näihin asiohin tulisi joku tolkku ja vanhukset alkaisivat päästä kotoaan hoivakoteihin, ihmistä lähelle, ympärivuorokautiseen hoitoon.

Tämmöisenä vanhusten kohtelu jatkuu niin kauan kun Oulunkaari hoitaa vanhuspalvelut. Tärkeintä on tehdä halvalla ja säästää mahdollisimman paljon vaikka mummot hukkuisi siihen itseensä.

Niin ne hukkuu siihen, jos niistä lähtee vielä sitä. Ruoat nakataan eteen ja haetaan jonku ajan päästä pois, etteivätpä ole näkyy maistunu. Eipä siitä tuu enää lasta eikä pskaa, ovat niin kuivettuneita ja nälkäisiä

Minkähänlaista hoitoa saisi muistisairas matu?

Pudasjärven päättäjät ovat totisen tolloja, sanan varsinaisessa merkityksessä. Katsokaapa niitä lautakuntien nimilistoja, niiden lautakuntien , joilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Pois Oulunkaaresta heti ja järki mukaan työntekoon, omanedun ajattelu pois. Näissä asioiden hoidoissa ei syntien anteeksi saanti auta, paljastaa vain tyhmyyden. Itkettää todella vanhusten kohtalo,vanhusten jotka ovat meille tämän yhteiskunnan rakentaneet, hävetkää päättäjät, hävetkää.

On vain ajan kysymys milloin Pudasjärvellä joku vanhus menehtyy kotonaan aliravitsemukseen. Ja on vain ajan kysymys milloin muistairas eksyy, haviää ja paleltuu ulos.
Kotihoidon päättäjät aina sanovat: On niin hyväkuntoinen vanhus, että pärjää hyvin kotona. Niin, muistisairas voi hyvinkin olla fyysisesti hyväkuntoinen, jalat kyllä vie, mutta kun pää ei toimi enää mitenkään. Vaikka vanhus eläisi täysin omissa harhoissaan, ei ole ollenkaan tässä ajassa, mutta kun jalat kantaa, niin kotihoidon päättäjien mielestä hyvin pärjää kotona.

Minunkin lähelläni asuu kaksi muistisairasta, jotka harhailevat pihamailla, etsivät kotiaan, on jatkuva ikävä kotiin, syntymäkotiin. Hoitavat lehmiä, on heinäntekoa, lapset hukassa, äiti hukassa.

Surullista, todella surullista, etteivät muistisiraat vanhukset saa virikkeellistä ja hyvää elämänsä loppuaikaa täällä Pudasjärv.ellä. Täytyy asua yksin harhojensa saartamina, sellaista on muistisiraiden elämä täällä.

Niinpä. Tämä on nyt Oulunkaaren aikana tullut hokema, et he ovat niin omatoimisia ja hyvin pärjääviä, ettei heille vain tarvitsisi tehhä mitään. Tämä on aivan sama asia ja yhtä heitteillä muuten, olivat kotona tai hoivakodissa, erona vain se, et ovat hoivakodissa lukkojen takana. Ei huolehdita, syövätko ruoan ja lääkkeet, juomisesta nyt puhumattakaan. Samoin vaipan vaihdot ja pesut. Kun alkaa puhua siitä, vastaus on aina, et justiin olin jähtemäisillään tekemään just sitä.höpö höpö. Oulunkaari opettaa ilmeisesti tähä hommien laistamiseen pääasiassa koulutuksissaan. Ja sit kehuu lehdissä, montako hyvää työtä on taas tehty, vanha sananlasku sanoo, et laiska töitään laskee. Ilmoittelis joskus montako työtä jäi tekemäti. On todella surullista vanhusten hoivatila meillä täällä vaan ilmeisesti Oulun alueella muuallakin, missä samat esimiehet.

Valitettavasti tuttua touhua muuallakin kuin siellä teillä päin. Päättäjiä kiinnostaa vain raha ja menot pidetään kovalla kädellä kurissa. Se tietää henkilöstön vähennyksiä ja hoitajat tietävät sen selkänahassaan. Hoitotyön johtokin on nykyisin niin vieraantynut käytännön työstä että tuskin osaavat edes vaippaa vaihtaa enää. Eihän heidän tarvitse liata käsiään p*skassa enää.
Harmi että kaikki uudistukset ovat yleensä epäonnistuneet ja tietävät ainoastaan lisää rahan menoa. Mitä suurempi organisaatio sen raskaampi hallinto ja raskaammat kulut. Yksikään iso organisaatio ei pelaa vähällä johtoportaalla vaan siellä pitää olla johtajaa ja esimiehiä pilvin pimein.
Nykysuuntaus on että tehdään isoja yksiköitä vanhuksille "ns.tehostetuun palveluasumiseen". Loppujen lopuksi kyse on vain silmänlumeesta jolla maksajan vastuu siirtyy vanhuksille täysin. Ja hoito siellä ei ole sen kummempaa kuin vuodeosastoilla tai vanhainkodeissakaan. Joka tapauksessa vanhus joutuu maksamaan aivan kaikesta kovan hinnan.

Paikallislehdessä oli kirjoitus kotihoidosta. Järkyttävää. Kaikkien pitäisi kuolla kotona, ei toiveita päästä hoivakotiin. On hienoa asua sekavana yksin. Tähän on menty täällä. Ei anneta inhimillistä loppuelämää muiden seurassa. Yksin kotona harhojen kanssa, robotti kaverina.
Nämä vastuu henkilöt eivät osaa ajatella miltä heistä itsestään tuntuu, jos heidät jätetään muistisairaana yksin kotiin. Sanotaan vaan, että laitetaan lääke robotti nurkkaan huutelemaan, niin hyvä sinulla on siellä olla.

Kaikki tällainen uutisointi saa vaan aikaan sen, että pelottaa vanheta täällä Pudasjärvellä. Pelottaa, että minutkin jätetään yksin kotiin, että siellä on hyvä odottaa elämän loppumista.
Mihin tämä systeemi ajaa meidät? Pelkoon, suureen pelkoon.

Todella mielenkiintoista seurata yhden ihmisen showta, tätä keskustelua jota hän käy usealla eri nimimerkillä. Vaikka nimimerkki muuttuu, sisältö on aina samaa tuubaa. Tyyli paljastaa kirjoittajana.

Terveiset sinulle Oulunkaaren edustaja palstalla, siis nimim. synkkää.yksinpuhelua. Fiksua, kun koitat olla kuitenkin firman puolta, mut muistappa, et sinustakin tulee vielä vanha ja sairaskin. Vaikka se luulo voi sinulla olla,et rikkaana elää ja terveenä kuolee, Se pitää niin harvoin paikkaansa, valitettavasti.

Kun työni puolesta katson tätä Oulunkaaren vanhustenhoitotapaa hoivapaikoissa niin en voi muuta kuin hävetä. En viitsi edes kertoa mitä ajoittain näen. Pudasjärven aikana vanhukset saivat sentään ihmisarvoista hoitoa mutteivät enää. Halvaksi tämä kyllä tulee.

Kiitos kun oli yksi rohkea työntekijä tässäkin lafkassa, joka voi tämän ääneen sanoa. En ole koskaan ymmärtänytkään sitä, että kehutaan noin kauheasti, kuinka meillä kaikki tehdään hyvin. Eihän omaiset ole mitään tyhmiä, etteivät näe miten heidän muistisairaita hoidetaan. Luullaan et kun he eivät itse enää pysty kertomaaan, niin kukaan ei sitten tiedä eikä ymmärrä, kun vain kehutaan kovasti, mitä on tehty. Kyllä omaiset vaan tietää enemmän, kuin uskottekaan, kyllä joku aina vähän avautuu, minkä uskaltaa. Saa nähdä, milloin käy kuin Mikkelissä, et jotkut työntekijät avautuvat julkisesti, kun mitta tulee täyteen.

https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201711302200569703_u0.shtml

Yksi katkelma tuosta kirjoituksesta:
"Vanhuus pitenee, hoiva vähenee
Vaippoja, joita kukaan ei vaihda, ennen kuin ne tulvivat yli äyräiden. Hoitaja, joka harkitsee lopettamista, koska ei enää kestä katsoa vanhusten huonoa hoitoa. Omaishoitaja, joka työskentelee tauotta 11 vuoden ajan, ennen kuin kuulee olevansa oikeutettu henkilökohtaiseen avustajaan. Pursiaisen kirjassa esiintyvät tarinat antavat karun kuvan vanhustenhoidon arjesta.
Siitä ollaan myös laajalti tietoisia. Eläkeläiset pelkäävät jo ennalta, että oma kunto heikkenee. Vanhustyön työntekijät murehtivat puolestaan resursseista ja siitä, ettei heillä ole aikaa tai mahdollisuuksia antaa sellaista hoitoa, kuin olisi tarkoitus.
Suurin huoli nousi esiin kotihoidon hoitajilta ja asiakkailta. Pursiaisen mukaan ongelmien ytimessä on se, että yhä huonokuntoisempien vanhusten kotona asuminen lisääntyy. On unohdettu, että kun kuolema lähestyy, hoidon tarve tiivistyy.
- Meillä on ollut jo pitkään päätöksenteossa vallalla ideologinen ajattelu, jonka mukaan koti on aina parempi. On purettu laitoksia ja vähennetty laitospaikkoja, vaikka huonokuntoisten ikäihmisten määrä kasvaa väestörakenteen myötä, jolloin tiiviimmän hoidon tarve päinvastoin lisääntyy. Nyt ihmiset pidetään kotona, eikä kotihoidon käyntejäkään lisätä, vaikka tarvetta olisi, Pursiainen sanoo.
Ongelmana on myös kotihoidon itsensä muuttuminen.
- Ennen kotisairaanhoito-nimellä kulkenut palvelu hoiti kaikkea, mitä siellä kotona tapahtui. Nyt kotihoito on pirstaloitu. Monta eri ihmistä tekee eri asioita ja jokainen heistä vain piipahtaa vanhuksen luona, eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta, Pursiainen sanoo"

Taas lehdissä vanhusten kotihoito asiaa. Ja tuon artikkelin kommenteissa suurta hätää sekä omaisilla että hoitajilla

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005525769.html

Lukekaapa tuo

Kotihoidon asiakas oli viikkoja kuolleena kotonaan

https://yle.fi/uutiset/3-10165051

Siellä mm näin:
Silja Paavola, ovatko tällaiset tapaukset yleisiä?
kotihoito on nyt tällaisessa tilanteessa, niin olen kyllä odottanut, että jotain katastrofaalista tapahtuu. SuPer on jo pitkään sanonut, että kotihoito on niin kriittisessä tilanteessa, että siihen pitäisi reagoida. On pöyristyttävää, että on niin kiire, että tällaista pääsee tapahtumaan.

Kuinka paljon kotihoitajat yleensä viettävät aikaa asiakkaidensa luona?
– Hyvin vaihtelevasti. Meidän kyselyidemme mukaan heillä on tavallisesti 10-15 ihmistä aamupäivällä ja iltaisin 20. Ei tarvitse olla mikään matemaatikko laskeakseen, että ei siinä ei kovin montaa minuuttia olla paikalla. Jos joku sairastuu ja ei saada sijaista, niin silloin katastrofin ainekset ovat jo ihan todellisia.

Onko tällaisille tapauksille liian herkät mahdollisuudet?
– Työ on liian hektistä, on liian paljon tehtävää yksille ihmisille ja yhdelle tiimille. Pitää olla katkeamaton hoitoketju, ja tiedonkulun pitää olla sataprosenttisen varmaa. Hyvinvointiyhteiskunnassa ei saisi koskaan tapahtua tällaista, ei ikinä!

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804182200887497_u0.shtml

"Raportin tulokset osoittavat useita huolestuttavia kehityssuuntia suomalaisessa vanhushoivatyössä. Jotkut yksittäiset asiat ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan, mutta yleiskuva suomalaisen vanhustyön tilasta ja kehityksestä on negatiivinen. Ympärivuorokautisessa hoivassa eli laitoshoidossa ei ole juurikaan tapahtunut positiivista kehitystä ja kotihoidon työolosuhteet ovat heikentyneet aiemmasta, raportissa todetaan.
Kotihoidossa on tapahtunut vuosien 2005 ja 2015 välillä enemmän muutoksia kuin laitoshoidossa. Asiakasmäärät ovat nousseet jokaisessa työvuorossa merkittävästi ja tämä on johtanut suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaineen nousuun Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle. Kiristynyt työpaine näkyy sekä palkallisen että palkattoman ylityön lisääntymisenä.
- Palvelujärjestelmä on todella kovilla. Työntekijät ovat äärirajoilla.
Luottamus kotihoidon työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä on kärsinyt, sillä työntekijät ovat kokeneet vaikutusmahdollisuuksiensa ja esimiehen tuen vähentyneen ja samaan aikaan työhönsä kohdistuvan kontrollin lisääntyneen.
- Työstä on vähentynyt autonomia, jota laadukas työ edellyttäisi. Heihin ei luoteta samassa määrin kuin aikaisemmin, Kröger kuvailee.
Raportista käy myös ilmi, että kotihoidon työntekijät ovat aiempaa huomattavasti huolestuneempia terveydestään ja turvallisuudestaan.
Samaan aikaan väkivalta ja sen uhka sekä myös seksuaalinen häirintä ja työntekijöihin kohdistuva kritiikki ovat nousseet Suomen kotihoidossa selvästi muita Pohjoismaita yleisemmiksi.
Työntekijöiden riittämättömyyden tunteet ovat kasvaneet, koska he eivät koe pystyvänsä tarjoamaan asiakkailleen riittävää hoitoa ja henkilöstön vähäisyyden pelätään usein aiheuttavan riskejä asiakkaille.
Tämä on johtanut siihen, että moni harkitsee alanvaihtoa.
Työnsä lopettamista vakavasti harkitsevien osuus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vuonna 2015 jopa kaksi viidestä kotihoidon työntekijästä harkitsi lopettamista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta sorvataan paraikaa hallituksessa. Teppo Kröger on sitä mieltä, että vanhustenhuollon asioita se ei ratkaise.
- Tällä tietoa se ei ratkaise yhtään ainutta ongelmaa vanhushoidossamme. Syystä että soten suunnitelmat lähtevät aivan muista asioista. Vanhuspalvelujen ongelmia ei sotessa ole edes pohdittu "

https://yle.fi/uutiset/3-10180298

Ylen aiemmin julkaistussa haastattelussa oikeusoppineet sanoivat kotihoidon lisääntymisen aiheuttavan vanhusten heitteillejättöä. siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas arvioi, että uutiset vanhusten kotikuolemista arkipäiväistyvät.

A-studio: Talkissa vieraillut Katri Merikallio oli samaa mieltä.

– En epäile, ettei näin kävisi, että kotikuolemia tulisi lisää. Tieto ei kulje lainkaan, Merikallio sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja pitkän hoitajauran tehneen Arja Juvosen mielestä kotihoito on nyt kriisissä ja sille olisi tehtävä pikaisesti jotain. Hän peräänkuulutti studiossa vierailleelta perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk.) "mahtikäskyä". Tähän ministeri Saarikko vastasi, että nykyinen vanhustenpalvelulaki on se mahtikäsky.

– Järjestelmässä, tavassa miten työtä organisoidaan on jotain pielessä. Emme voi syyttää hoitajia, Saarikko sanoi.

Lähetyksessä kuultiin kahden pääkaupunkiseudulla työskentelevän kotihoitajan näkemyksiä kotihoidon tilasta. Molemmissa puheenvuoroissa nousi esiin hoitohenkilökunnan väsymys ja riittämättömät resurssit. Molemmat hoitajat myös kertoivat työssä tapahtuvien virheiden olevan mahdollisia kovan väsymyksen vuoksi.

https://yle.fi/uutiset/3-10179688

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) arvosteli eduskunnan kyselytunnilla kuntia siitä, että ne eivät ole palkanneet riittävästi työntekijöitä vanhusten kotihoitoon.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) kuvaili tilannetta jo kriisiksi. Mäkisalo-Ropponen kysyi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta (kesk.), mitä hallitus aikoo tehdä vanhusten kotihoidon tilanteen korjaamiselle.

– Ihmisillä on oltava takuu siitä, että kun tullaan vanhaksi, pidetään huolta, kansanedustaja totesi.

Mäkisalo-Ropponen jatkoi toteamalla, että hoivatyön ammattilaisilla pitää olla aito mahdollisuus suoriutua päivittäisestä työstään ilman huolta ajan riittämisestä kaikille asiakkaille.

Hän kertoi olevansa pettynyt siihen, että hallitus ei lisännyt kotihoidon rahoitusta viimeisessä kehysriihessään.

– Olette jollain tavalla nostaneet kädet pystyyn tai laittaneet silmät kiinni tältä hädältä, joka tulee kentältä hyvin voimakkaasti, Mäkisalo-Ropponen syytti.

Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kysyi, voisiko hallitus perustaa vanhusasiavaltuutetun viran, jotta kotihoidon laatu paranisi. Saarikko ei lämmennyt ajatukselle.

– Ajattelen niin, että koko eduskunta on vanhusten asioiden viimekätinen valvoja. Voisin kannattaa tuota aloitetta, jos voisin olla varma, että se ratkaisisi tämän aika monisyisen ongelman.

Saarikko sanoi pitävänsä hämmentävänä sitä, että Suomessa on päätetty vähentää laitoshoitoa, mutta kunnat eivät ole vastaavasti palkanneet riittävästi riittävästi työntekijöitä kotihoitoon.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolustautui osaltaan opposition syytöksiltä muistuttamalla myös, että rahoituspäätökset vanhustenhoidon kohdalla tehdään kunnissa.

Vehviläinen ihmetteli, miksi kunnat eivät panosta vanhustenhoitoon, vaikka kuntatalouden tila on parempi kuin vuosiin.

Artikkelissa on mm:

Vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa on määritelty ilmoitusvelvollisuus eli huoli-ilmoitus.

"Velvollisuus ja oikeus
Jos havaitset, että vanhuksen asiat eivät ole niin kuin pitäisi, voit tehdä asiasta vanhustensuojeluilmoituksen.

- Tämä ilmoitusoikeus tunnetaan aivan liian vähän, sanoo Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry:n puheenjohtaja Satu Taiveaho.

Vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa on määritelty ilmoitusvelvollisuus eli huoli-ilmoitus.

Meillä kaikilla on myös ilmoituksen tekemiseen oikeus, josta ei juuri tiedetä.

Taiveahon mukaan jopa joillekin poliiseille tämä ilmoitusvelvollisuus voi olla vieras.

Kun omaishoitaja uupuu
Vanhustensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kansalainen silloin, kun hän havaitsee, että vanhuksen asiat eivät ole niin kuin pitäisi.

Tällöin tilanne voi olla hyvin monenlainen.

Huoli voi herätä jutun alussa kerrottujen esimerkkien lisäksi myös siitä, että vanhuksen taloudellinen tilanne näyttää kohtuuttoman heikolta tai että vanhuksen kodista kuuluu väkivaltaan viittaavia ääniä.

Huoli-ilmoitukseen voi antaa aihetta se, että vanhuksen luona alkaa pyöriä yllättävän paljon vieraalta vaikuttavia ihmisiä.

Huoli voi nousta, jos vanhus peittää ikkunansa ja hän alkaa puhua ulkopuolisista uhista, joita muut eivät tunnista.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä, jos vanhuksen omaishoitaja näyttää niin uupuneelta, ettei hän jaksa huolehtia hoidettavastaan.

Meillä on halu auttaa
Taiveaho uskoo ja toivoo, että edelleen kansalaisilla riittää välittämistä toistensa suhteen.

- Meillä on halu auttaa lähimmäisiämme.

-Naapuri voi olla se ensimmäinen ja ainoa ihminen, joka havaitsee, että vanhuksella asiat eivät ole niin kuin pitäisi.

Taiveaho on itsekin aikoinaan tehnyt vanhustensuojeluilmoituksen.

- Samassa kerrostalossa asui yksinäinen ikäihminen, jolla oli selvästi muistisairautta. Hänellä oli muun muassa vaikeuksia käydä kaupassa. Otin siksi yhteyttä sosiaalityöntekijään.

- Eettisesti oikein olisi varmasti yleensä se, että ensin huolestunut puhuisi vanhuksen itsensä kanssa. Jos puhuminen ei käy päinsä, huoli-ilmoituksen voi silti tehdä.

Nimetön ilmoitus riittää
Jos vanhus on itse sitä mieltä, että hän ei apua tarvitse, huoli-ilmoituksen voi silti tehdä.

Viranomaisen tehtäväksi jää selvittää, mikä tilanne todella on.

Vanhustensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

Kun viranomainen saa huoli-ilmoituksen, viranomaisen velvollisuus on selvittää, mikä vanhuksen tilanne on.

Asiaa voidaan selvittää esimerkiksi kotikäynnillä.

Taiveaho toivoo, että vanhustensuojeluilmoituksesta tuli ihmisille yhtä tuttu kuin lastensuojeluilmoituksen tekemisestä.

- Harva jättää ilmoitusta tekemättä, jos huoli on lapsesta.
Tuoreessa Apteekkari-lehdessä käsitellään vanhusten hoitoa.

Jutussa muistutetaan, että suomalaiset vanhukset saavat tutkimusten mukaan
Pohjoismaiden huonointa palvelua.

Jutussa haastateltu, aktiivisesti tutkimustyössä mukana oleva ja miehensä omaishoitajana toimiva geriatri Sirkka-Liisa Kivelä, 71, kertoo haluavansa itse tarpeen tullen päästä turvalliseen yhteisöön, jossa hän saa tarvittaessa apua ympäri vuorokauden.
Käytännössä se tarkoittaa jonkinlaista laitoshoitoa.
- Itse en missään tapauksessa halua jäädä kotiin nykyisen kotihoidon turvin, Kivelä sanoo Apteekkari-lehdessä.
Kivelä on puhunut vanhusten huonosta kohtelusta jo neljän vuosikymmenen ajan.

Kynnys ikäihmisten palveluiden saamiseen nousee koko ajan.
- Kotona hoidetaan jo nyt usein liian huonokuntoisia vanhuksia, joille koti ei ole enää sopiva tai turvallinen paikka, Satu Taiveaho toteaa.
Jos vanhustensuojeluilmoituksia aletaan tehdä nykyistä enemmän, sillä voi olla vaikutusta päättäviin tahoihin.

Vanhustensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaiselle voi tehdä omainen, naapuri tai viranomainen.

Vanhustensuojeluilmoituksen voi tehdä oman kunnan sosiaalityöntekijälle puhelimitse, sähköpostitse tai joissain kunnissa käytössä olevilla huolilomakkeilla."


https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201806192201022363_we.shtml