Kirjaudutaanko muualla maailmassa verkkoon pankkitunnuksilla? Miksi pankeille on annettu lähes yksinoikeus kirjautumispalveluihin Suomessa?
Verkkoasiointi
verkkoasiointi
37541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei se mikään yksinoikeus ole. Kaupalliset toimijat saavat käyttää toki mitä palvelua tahansa, mutta viranomaisten kanssa voi asioida myös Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteen sisältävällä sirullisella henkilökortilla. Se on vaan kortinlukijalaitteineen aika kömpelö verrattuna pankkitunnuksiin, jotka löytynevät lähes jokaiselta.
Virolaisilla on oma E-Residency korttinsa, jonka saa haetuksi jopa suomalainen.
https://e-estonia.com/e-residents/about/
Minulla ei ole pankkitunnuksia enkä asioi verkossa, joten ole asiasta aika lailla pihalla. Olen lukenut, että tunukset ovat jollakin paperilistalla, mitä ollaan sähköistämässä. Kovin yksinkertaiselta ei tunnu tämäkään.
Pankkitunnukset muistaa yleensä ulkoa ja avainlukulistasta katsotaan sitten joka kerta satunnaisesti arvottava luku. Ei siis mikään monimutkainen järjestely.
Pankkitunnukset ja avainlukulistat on säilytettävä eri paikassa. Sitä virhettä ei pidä tehdä että käyttäisi sähköisiä avainlukulistoja. Ei tarvita kuin yksi haittaohjelma, niin rikollisilla on vapaat kädet tyhjentää uhrin pankkitili. Suunnilleen yhtä hölmöä olisi kirjoittaa pankkikorttiin tussilla sen tunnusluku.
Onko pankkitunnus nelinumeroinen kuten pankkiautomaatilla asioidessa? Millainen avainlukulista on ja miksi sitä tarvitaan? Tuntuu hankalalta, jos jotakin lappua on kannettava mukana.
Avainlukulistat on otettu käyttöön ihan syystäkin, siinäpä pieni aivojumppa miettiä että miksi.
Hankalampaa oli ennen muinoin lompsia virka-aikana pankkiin hoitamaan asioita. Torstaisin pankit olivat auki hieman pidempään, joten silloin ehti yleensä parhaiten. Jonottamaan ainakin oppi. Nykyään voi hoitaa samat asiat lähes missä päin maailmaa tahansa, milloin tahansa. Bonuksena vielä tämä tunnistautuminen muihinkin palveluihin.
No ei ole 4-numeroinen. ei listaa tarvitse pitää mukana, ainoastaan esillä silloin kun maksat verkossa. Epäilen tätä sähköistä juttua, mielummin lista kotona eli tunnuslukukortti.Kyllähän se niin on että kahta asiaa jaetaan aivan liikaa eli henkilötunnusta ja verkkopankkitunnistautumista.Soitat mihin vaan niin aina joku kysyy Hetua. Mistä me aina tiedämme kuinka luotettava ko. kyselijä on-niiltä pitäisi aina kysyä nimi ja merkitä se ylös johonkin vaikka laskuun, olisi varmaankin helpompi jäjittää jos joku varastaa identiteetin-mikä on esim Ruotsissa tosi iso ongelma.Onhan meillä vielä maksuautomaatteja sentään jäljellä siinä ei mitään verkkopankkitunnuksia tarvita!
Mutta eikö sähköinen tunnistautuminen ole korvaamassa paperisen avainlukulistan? Nordea on ainakin siirtymässä sähköiseen ja S-pankkikin ilmeisesti. Sen jälkeen ei jää vaihtoehtoja, jos aikoo asioida netissä.
Nordeasta en tiedä, kun en sen palveluja käytä, mutta ainakin S-pankki käyttää normaalia avainlukulistaa. Eikä sieltä mitään tiedotetta ole tullut sähköiseen siirtymisestä.
Eikä siinä olisi kyllä mitään järkeäkään, koska silloinhan pankkitunnukset ja avainlukulistat olisivat todennäköisesti samassa paikassa.
Ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa älypuhelimeen olisi asennettu pankkisovellus ja sähköinen avainlukulista. Kuinka helppoa olisikaan sen jälkeen rosvota henkilön rahat. Haittaohjelmien lisäksi on olemassa mahdollisuus fyysiseen kiristämiseen. Samaahan voi tapahtua nytkin pankkikorttien kanssa, mutta niissä on sentään nostorajat, jolloin tilin tyhjentäminen ei käy tuosta vaan sormia napsauttamalla.
Eikö se tunnistusmahdollisuus ole paremminkin pankkien tarjoama ilmaispalvelu kansalaisille?
Nordealla ilmainen on sitten 3 €/kk.
Pankit veloittavat keskimäärin 50 snt/tunnistuskerta.
Nordeako veloittaa tunnuksistaan 3 €/kk ja lisäksi joka tunnistuskerralta jotakin?
Pankki veloittaa tunnistamismaksun palveluntarjoajalta, esim. verkkokaupalta. Asiakashan senkin lopulta maksaa tuotteen tai palvelun hinnassa.
Vai sillä lailla. Pienyrittäjät manailevat jo maksupäätteitä ja niiden veloituksia.
Nyt tuolle on tullut uusi kattohinta, max 10 snt. Voi olla että pankit nostavat samalla kuukausimaksujaan.
http://yle.fi/uutiset/3-9587886
"Verkkopalvelun tarjoajalle jokainen asiakkaan tunnistautuminen maksaa keskimäärin 50 senttiä. Mutta toukokuun alusta lähtien hinnalle on tullut katto. Tunnistautuminen saa maksaa korkeintaan 10 senttiä. Uusi laki pyrkii tekemään tilaa myös muille tunnistautumispalvelun tarjoajille.
Pankeilla on mahdollisuus korvata tulonmenetyksensä perimällä palveluiden käyttäjiltä lisämaksua tunnistusratkaisunsa käyttämisestä. Maksaako siis kuluttaja pankkien menettämää bisnestä?
– Se on mahdollista, sanoo uudistusta valmistelleen valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen."
Kuinka paljon maksatte tunnuksistanne ja verkkoasioinnistanne kuukaudessa?
Nolla+euroa.+Tosin+S-ryhmän+osuusmaksu+100+euroa+piti+maksaa+ensin,+mutta+siitä+maksetaan+onneksi+vuodessa+korkoa+jotain+10%.+Omakin+osuusmaksu+on+tullut+kuitattua+korkotuloina+jo+vuosia+sitten.
Korotkin on pakko rahoittaa jotenkin. Näkyvätkö ne kaupan hinnoissa?
Ehkä. Tosin minulle S-kauppa on kaikkein halvin. Kauppaa vaihtamalla häviäisin entistä enemmän.
Eihän pankilla, kaupalla tai yrittäjällä yleensäkään ole "omaa rahaa". Kaikki raha tulee viime kädessä kuluttajilta.
Pankkitunnistautuminen on siinä mielessä varma, että siinä on käytössä vaihtuva tunnistautuminen jokainen kerta, kun tunnistautumista tarvitaan.
Onko pankkitunnuksia kaksi tai useampia? Kun kirjaudut sisään johonkin palveluun, naputteletko pankkitunnuksen ja luvun avainlukulistalta? Vai miten homma hoituu?
Nordean tunnistautuminen -> naputellaan tunnus 6 numeroa ja sitten pin-koodi 4 numeroa, sitten tulee seuraavaksi joku 4-numeroinen luku avainlistalta ja homma selvä
Onko pin-koodi sama kuin pankkikortissa? On noissa muistamista, kun pankkikortin nelinumeroistakin joutuu välillä arpomaan.
Pankkitunnus on hakattu kiveen, eli sitä ei voi vaihtaa. Pankkitunnuksen salasanan (pin-koodi tms.) saa ainakin Osuuspankin palvelussa vaihtaa haluamakseen. Itse muistan ne kaikki ulkoa. Avainlukulista on ainoa mistä tarvitsee välillä luntata apuja.
Jos ei ole teknisesti orientoitunut, niin sähköiset palvelut saattavat tosiaan tuntua alkuun monimutkaisilta. Eihän siitä ole kuin 20 vuotta aikaa, kun laskut käytiin maksamassa pankin tuulikaapissa olevalla automaatilla. Sehän oli eräänlainen välimalli vanhan tiskiasioinnin ja nykyisen nettiasioinnin välillä. Harvoin automaateilla silloinkaan mummuja näki.
No, näin se toimii. On kuusinumeroinen kertakäyttöinen tunnusluku erillisellä kortilla. Lisänä samoin kertakäyttöinen kuusinumeroinen avainluku.
Jokaisella kirjautumisella tunnusluvut vaihtuvat, eli ei koskaan käytetä samoja lukuja.
Onko verkkoaisoinnissa tullut eteen ikinä mitään tietoturvaongelmia? Minulla on käytettävissä vain kahden megan kiinteä yhteys. Vanhassa koneessani on Win7 periaatteessa ajan tasalla, mutta silti epäilyttää. Uskaltaako nettiasioinnissa käytettävää tietokonetta käyttää mihinkään muuhun netin selailuun?
Voisitko laittaa tänne tunnuslukusi ja verkkoasiointilukusi, jotta ymmärtäisin paremmin näitä asioita. Myös tilinnumerosi olisi järkevää laittaa tänne, jotta voisin harjoitella kaikkien tunnuslukujen käyttöä.
Minulla ei ole vielä mitään pankkiasioita hoidettavana, rahatkin saan käteisenä. Tämä pankki-asia on minulle ihan uutta.
On noissa muistamista, kun lisäksi on muistettava automaattikortin tunnusluku. Hyvää muistia tässä tarvitaan, ei niinkään tekniikan tietämystä. Varmasti jokaiselle tulee pimeitä hetkiä pankkiautomaatin äärelläkin, vaikka olisi kuinka hyvämuistinen.
Itsellesikö piruilet? Meitä verkkotunnuksettomia on paljon. Maksamme laskumme suoramaksuina ja harvat satunnaiset maksuautomaatilla. Kunnollista tietoliikenneyhteyttäkään ei ole joka kotitaloudessa. Kaikki eivät halua älykännykkääkään.
"Kunnollista tietoliikenneyhteyttäkään ei ole joka kotitaloudessa"
Jos pystyy kirjoittamaan tälle palstalle, niin silloin on tarpeeksi hyvä nettiyhteys myös pankkiasiointiin. Ennen vanhaan hoidettiin pankkiasioinnit 2400bps modeemiyhteydellä.
"Maksamme laskumme suoramaksuina ja harvat satunnaiset maksuautomaatilla"
Kuinka nuo maksuautomaatit toimivat nykyään? Käytetäänkö niitä pankkikortilla, vai kirjaudutaanko sinne erillisillä pankkitunnuksilla?
Rahaa vastaanhan saa edelleenkin palvelua, jos ei itsellä ole halua tai kykyä hoitaa raha-asioitaan. Pääkopalle tekee ihan hyvää käyttääkin sitä välillä. Sitähän saattaa unohtaa jopa oman nimensä, jos liikaa ulkoistaa ajattelua muille.
Nordean maksuautomaatti toimii pankkikortilla, nelinumeroinen tunnus.
Hitaan yhteyden ongelma ei ole varmaan niinkään varsinaisessa verkkoasiointitapahtumassa, vaan tietokoneen ohjelmistopäivityksissä. Kaiken on oltava ajan tasalla, että verkossa uskaltaa vilautella tunnuksia.
Vaikka pää olisi kunnossa, blackouteja tulee ikään katsomatta itse kullekin ja varmasti sullekin. On parempi yrittää selvittää verkkoasioinnin saloja ennen verkkoasioimiseen ryhtymistä.
Samalla nettiyhteydellä päivittyy kone kuin millä voi asioida pankissa. Tämä oma koneeni on hankittu vuonna 2009 ja toimii ihan hyvin edelleen. Pari vuotta sitten luovuin jopa kiinteästä adsl-yhteydestä ja olen käytellyt sen jälkeen nettiä kännykän kautta 4G-liittymällä. Muutaman kympin per kuukausi säästää siinäkin.
Muuta https://urly.fi/M42
Onko muissa EU-maissa todella samanlainen pankkivetoinen sähköinen systeemi kuin Suomessa?
Pankkien elektroninen tunnistusmonopoli on vihdoin murrettu vain muutaman vuoden viivästyksen jälkeen!
Hallinto on ponnistellut rajusti ja saanut Suomi.fi-palvelun ja siihen kytketyn Kansalaisvarmenteen ihan tosissaan toimiaan.
https://dvv.fi/kansalaisvarmenne
Itse asensin tällaisen ebayn halpalukijan tietokoneeseeni ja sain korttini sillä luettua:
Smart Card Reader USB Common Access CAC-compatible Windows Y1Y2 | eBay
https://www.ebay.com/itm/USB2-0-Smart-Card-Reader-DOD-Military-CAC-Common-Access-Bank-Card-ID-For-MaYJUS/303597158879
Sirukortti asetetaan laitteeseen siru ylöspäin työnnettynä.
Pakkauksen mukana seuraa myös CD-levy, jonka ohjelmistoa ei tarvitse asentaa Kansalaisvarmenteen käyttöönottamiseksi. Sensijaan käytettävä ohjelmisto haetaan DVV:n sivuilta
https://dvv.fi/kansalaisvarmenne-kortinlukijaohjelmisto
Itse sain Kansalaisvarmenteen toimimaan vain Googlen Chromella ja MS:n Edgellä. Mozillan Firefoxin uusin versio 85.0 ei toimi (Windows10:llä).
Jos haluaa ostaa kortinlukijansa täältä Suomesta yksi edullisimmista on tämä liki laatumerkkinä tunnettu Deltacon laite:
https://www.data-systems.fi/tuote/deltaco-ucr-156-smart-card-reader-usb-black/
Siitä sitten enää sisäänkirjautumaan.