Maailmankatsomuksien perustoista

"Oleellista ei ole se, miten uskonto määritellään."

Onhan se oleellista. Muualla tuossa kommentissasi vielä olet samaa mieltä kanssani, vaikka tässä kohtaa olet eri mieltä.

"Kreationismi on uskomista siihen, että Jumala on kaiken luoja."

Tarkemmin ottaen kreationismi on valetieteellinen väitekokoelma luojauskonnon puolustamiseksi. Kreationismi ei määritelmällisesti ole monoteistista. Se on vain olevinaan vakavasti otettava kannanotto siihen, että luominen ylipäätään jotenkin näkyisi maailmassa.

"On yhdentekevää, mitä uskontoa se on, vai onko se uskontoa ollenkaan."

No on se yhdentekevää siinä mielessä, että se on huuhaata siinä missä muukin huuhaa. Sen voi siis periaatteessa sivuuttaa pelkällä kintallaviittaamisella. Tällä palstalla kuitenkin on tarkoitus keskustella kreationismista, joten on sikäli mielekästä ruotia tarkalleen sitä, että mitä kreationismi oikeasti on. Viimeistään internetkulttuurista nykyisetkin sukupolvet tietävät, mitä kreationismi käytännössä on; se on meemikokoelma, jossa yritetään tieteellistää luomisuskomuksia.

"Usko ja uskonto ovat kaksi eri asiaa, jotka usein sekoitetaan keskenään."

Lienemme kerrankin jostain samaa mieltä. Itse ajattelen, että usko on "puhtaasti" sitä, mitä ihminen kokee itse uskovansa. En puutu tässä siihen, että tuokin usko useimmiten lienee jostain perittyä eikä oikeasti puhtaasti omaa. Oleellista on tässä ero uskontoon instituutiona, jossa on käytännössä kyse politiikan muodosta. Usko voi kuitenkin olla täysin henkilökohtaista - uskonto on aina yhteisöllinen ilmiö.

"Uskonto on ihmisen keksimä järjestelmä, kristillinen seurakunta on taas Jumalan "keksintö." Kristityt uskovat ihmiset ovat seurakunnan - ei uskonnon jäseniä."

Tässä kohtaa mennään taas sinulle erityisen tyypilliseen ilmiöön eli siihen, että ei nähdä oman ajattelun ulkopuolelle ollenkaan. Sinulle käsityksesi mukainen "kristillinen usko" on jokin absoluuttinen totuus, vaikka monet tajuavat uskon käsitteen etymologiastakin, että usko itsessään ei ole totuus, vaan on usko johonkin, mitä pidetään totuutena.

Kristityt uskovat voivat kenties jossain omintakeisissa muodoissaan olla yksinään vain uskovia, mutta jos he ottavat osaa kulturaalisesti vakiintuneisiin kristinuskon harjoitustapoihin, niin silloin he käytännössä edustavat ja toteuttavat uskontoa. Tästä ei pääse mihinkään.

"Uskovat ihmisetkin kuitenkin käyttävät usein uskonto-sanaa, koska he tietävät, että se on niin syvälle juurtunut maallisten ihmisten mieliin, etteivät he ymmärrä muunlaista ilmaisua."

Uskovat voivat käyttää tuota sanaa käsittäen sen itse väärin, mutta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kaikilla ihmisillä on vääriä käsityksiä joillekin toisille ihmisille itsestäänselvistä ja usein etymologisesti tai muuten kieliopillisesti tarkasteltavista asioista. Yleensä näyttää siltä, että tietyt uskovat koittavat korostaa oman uskonsa oikeutta, ainutlaatuisuutta, puhtautta ja pyhyyttä sillä, että muka tekevät pesäeroa uskontoon.

Olen sitä mieltä, että en usko tuollaiseen hölynpölyyn pätkääkään. Yksikään tietämäni muka tiukasti omaan hengelliseen kokemusmaailmaansa uskonsa perustava uskova ei ole mitään sellaista, jota ei voisi pikagooglauksella tarkastaa kuuluvaksi johonkin olemassa olevaan kulttiin, minkä aineistoa ovat menneet lukemaan.

Kiitos muuten Mark5 siitä, että tulit ketjuun keskustelun etkä pilailun elkein.

Mrk5 on siis tietenkin sitä mieltä, että vain hänen uskonlahkonsa jäsenet ovat uskovia, ja esim. hindut eivät.

kekek-kekek kirjoitti:

Mrk5 on siis tietenkin sitä mieltä, että vain hänen uskonlahkonsa jäsenet ovat uskovia, ja esim. hindut eivät.

Kyllä. Ja evoluutioteoria, painovoimateoria ja suhteellisuusteoria ovat VAIN uskontoja.