Suomi lainasi Kreikalle suoraan miljardin - näin siinä on toistaiseksi käynyt
Maanantai 8.5.2017 klo 21.13
Riskikatsaus: Suomelle aiheutunut eurokriisistä kokonaisvastuut 9,5 miljardia euroa.
Osana Kreikan ensimmäistä apupakettia Suomi maksoi Kreikan valtiolle 2010-2011 kahdenvälistä lainaa 1005 miljoonaa euroa.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa.
Todellisuudessa Suomi on kärsinyt suuria rahallisia menetyksiä, sillä lainan korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty kolmeen otteeseen vuosina 2011-2012.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa. (OSSI AHOLA)
Kreikan talous lähti vuoden 2009 lopussa ennen näkemättömään syöksyyn, jonka päättymisestä ei näy merkkejä.
Osana Kreikan ensimmäistä apupakettia Suomi maksoi Kreikan valtiolle 2010-2011 kahdenvälistä lainaa 1005 miljoonaa euroa. Laina on luonteeltaan valtioiden välinen lainasopimus. Sen lyhennykset ajoittuvat vuosille 2020-2041. Korko on 3 kuukauden euribor ja marginaali 0,5 prosenttiyksikköä.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa Suomi on kärsinyt suuria rahallisia menetyksiä, sillä lainan korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty kolmeen otteeseen vuosina 2011-2012.
Koron alentamisen seurauksena Suomelta jää vuosittain saamatta korkotuottoa noin kymmeniä miljoonia euroja suhteessa tilanteeseen, jossa vanhaan korkomarginaaliin ei olisi tehty muutoksia.
Kun suorat Kreikka-lainat aikanaan myönnettiin, laina-aika oli enintään 5 vuotta ja korko 3 kuukauden euribor lisättynä 3 prosenttiyksiköllä. Korkomarginaali on siten kutistunut 2,5 %-yksikköä.
Riskikatsauksen mukaan suorankin lainan ehtona on ollut Kreikan valtion sitoutuminen talouspoliittisiin uudistuksiin. Niiden toteutumista valvoo Euroopan komissio yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa.
Kokonaisvastuut 9,5 miljardia
Riskikatsauksen mukaan Suomen kokonaisvastuut 2010 alkaneen eurokriisin hoidosta olivat vuoden 2016 lopussa noin 9,5 miljardia euroa. Vastuut muodostuvat kahdenvälisestä lainasta Kreikalle, väliaikaisen vakausmekanismin (Euroopan rahoitusvakausväline, ERVV) varainhankinnalle annetuista takauksista ja pysyvän vakausmekanismin (Euroopan vakausmekanismi, EVM) pääomituksesta.
Suomen takausosuus ERVV:n tekemästä varainhankinnasta oli 31.12.2016 korkoineen ja ylitakauksineen n. 6,28 miljardia euroa.
ERVV:n nimellisarvoiset lainasaatavat Kreikasta olivat 31.12.2016 noin 130,9 miljardia euroa, Irlannista 17,7 miljardia euroa ja Portugalista 26 miljardia euroa.
- Portugalin ja Irlannin rahoitustukiohjelmat ovat päättyneet ja nämä maat ovat onnistuneet palaamaan menestyksellisesti velkakirjamarkkinoille, riskikatsauksessa todetaan.
EVM:n enimmäislainanantokyky on 500 miljardia euroa. Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on n. 12,58 miljardia euroa. Siitä noin 1,44 miljardia on maksettua osakepääomaa ja noin 11,14 miljardia vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa.
EVM:n 500 miljardin euron kapasiteetista oli joulukuussa käyttämättä 373 miljardia euroa. Kreikalle kesällä 2015 myönnetty rahoitustukiohjelma on ainoa käynnissä oleva EVM-ohjelma. Kreikan ohjelma on enimmillään 86 miljardia euroa.
Suomalaiset matkustavat paljon Kreikan saarille. Rhodoksen saaminen Suomelle kuittaisi hyvin velat. Työttömiä suomalaisia voisi lähettää sitten sinne töihin palvelemaan suomalaisia.
Maanantai 8.5.2017 klo 21.13
Riskikatsaus: Suomelle aiheutunut eurokriisistä kokonaisvastuut 9,5 miljardia euroa.
Osana Kreikan ensimmäistä apupakettia Suomi maksoi Kreikan valtiolle 2010-2011 kahdenvälistä lainaa 1005 miljoonaa euroa.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa.
Todellisuudessa Suomi on kärsinyt suuria rahallisia menetyksiä, sillä lainan korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty kolmeen otteeseen vuosina 2011-2012.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa. (OSSI AHOLA)
Kreikan talous lähti vuoden 2009 lopussa ennen näkemättömään syöksyyn, jonka päättymisestä ei näy merkkejä.
Osana Kreikan ensimmäistä apupakettia Suomi maksoi Kreikan valtiolle 2010-2011 kahdenvälistä lainaa 1005 miljoonaa euroa. Laina on luonteeltaan valtioiden välinen lainasopimus. Sen lyhennykset ajoittuvat vuosille 2020-2041. Korko on 3 kuukauden euribor ja marginaali 0,5 prosenttiyksikköä.
Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman riskikatsauksen mukaan saadun koron ja palkkioiden määrä oli viime vuoden lopussa 71,7 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa Suomi on kärsinyt suuria rahallisia menetyksiä, sillä lainan korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty kolmeen otteeseen vuosina 2011-2012.
Koron alentamisen seurauksena Suomelta jää vuosittain saamatta korkotuottoa noin kymmeniä miljoonia euroja suhteessa tilanteeseen, jossa vanhaan korkomarginaaliin ei olisi tehty muutoksia.
Kun suorat Kreikka-lainat aikanaan myönnettiin, laina-aika oli enintään 5 vuotta ja korko 3 kuukauden euribor lisättynä 3 prosenttiyksiköllä. Korkomarginaali on siten kutistunut 2,5 %-yksikköä.
Riskikatsauksen mukaan suorankin lainan ehtona on ollut Kreikan valtion sitoutuminen talouspoliittisiin uudistuksiin. Niiden toteutumista valvoo Euroopan komissio yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa.
Kokonaisvastuut 9,5 miljardia
Riskikatsauksen mukaan Suomen kokonaisvastuut 2010 alkaneen eurokriisin hoidosta olivat vuoden 2016 lopussa noin 9,5 miljardia euroa. Vastuut muodostuvat kahdenvälisestä lainasta Kreikalle, väliaikaisen vakausmekanismin (Euroopan rahoitusvakausväline, ERVV) varainhankinnalle annetuista takauksista ja pysyvän vakausmekanismin (Euroopan vakausmekanismi, EVM) pääomituksesta.
Suomen takausosuus ERVV:n tekemästä varainhankinnasta oli 31.12.2016 korkoineen ja ylitakauksineen n. 6,28 miljardia euroa.
ERVV:n nimellisarvoiset lainasaatavat Kreikasta olivat 31.12.2016 noin 130,9 miljardia euroa, Irlannista 17,7 miljardia euroa ja Portugalista 26 miljardia euroa.
- Portugalin ja Irlannin rahoitustukiohjelmat ovat päättyneet ja nämä maat ovat onnistuneet palaamaan menestyksellisesti velkakirjamarkkinoille, riskikatsauksessa todetaan.
EVM:n enimmäislainanantokyky on 500 miljardia euroa. Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on n. 12,58 miljardia euroa. Siitä noin 1,44 miljardia on maksettua osakepääomaa ja noin 11,14 miljardia vaadittaessa maksettavaa osakepääomaa.
EVM:n 500 miljardin euron kapasiteetista oli joulukuussa käyttämättä 373 miljardia euroa. Kreikalle kesällä 2015 myönnetty rahoitustukiohjelma on ainoa käynnissä oleva EVM-ohjelma. Kreikan ohjelma on enimmillään 86 miljardia euroa.
Suomalaiset matkustavat paljon Kreikan saarille. Rhodoksen saaminen Suomelle kuittaisi hyvin velat. Työttömiä suomalaisia voisi lähettää sitten sinne töihin palvelemaan suomalaisia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.