Viikko alkoi ihanasti lämpöisestä sylistä. Töissä olin onnesta soikeana ajatellen edellisen viikonlopun tapahtumia. Vaikka olin aivan poikki, ajatus hänestä sai hymyn huulille. Vihdoin koitti viikonloppu ja oli taas aikaa tavata. Mutta eipä ollut enää syli lämpöinen, eipä saa ajatus hänestä muuta kuin katkeran palan kurkkuun. Olin taas niin typeränä kuvitellut että asiat vihdoinkin olisi hyvin. Että voisimme olla yhdessä ilman vaivaantuneisuutta...
En enää jaksa tällaista, mikset voi jo antautua?
En enää jaksa tällaista, mikset voi jo antautua?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.