käännyttäminen ja kastekiintiöt

Hei vielä, rakkaat ystävät.

Aikoinani seurasin lähetyssaarnaajien toimintaa ja erikoiseti raportointia. Mormonithan raportoivat kaiken aina eteenpäin ja ylöspäin.
Raportti oli varsin tiukka, siinä ilmoitetaan joka ainut asia lehtisen jakamisista sanan vaihtoon kadulla vastaan tulleen kanssa.

Ovatko lähetyssaarnaajat tulosvastuussa? Map-kirkossa kaikki on tehokasta. Tehokkuutta opetetaan koko ajan. Muistelen apuyhdistyksen oppikirjoja, joissa käsiteltiin tehokkuutta naisten arkielämässä. Suunnittele, jäsennä, toteuta, raportoi. Rivijäsenellekin oli omat raporttikaavakkeet, joihin merkittiin esim. mitä eri lähetystyötapoja kunakin päivänä toteututti, esim. "mormonin kirjoja jaettu kpl", "kultaiset kysymykset", "kirje, jossa jotain kirkosta", "uusi tuttavuus", "nimiviitteitä l-saarnaajille" ym. ym. Ihmisen on oltava tehokas kirkon jäsenenä ja erikoiseti käännytystyössä.
(Epäilemättä nykyaikana listassa voi olla "evankeliumista puhuminen nettipalstalla", lähetystyötä tämäkin)

Aikoinaan eräs terävä-älyinen ystäväni tuli mukaan mormonikirkkoon. Hän aloitti luonnollisesti keskustelut lähkäreiden kanssa. Hänelle annettiin "pyhät kirjoitukset" ja kehoitettiin rukoilemaan.
No, ei aikaakaan, kun tämä ystäväni ilmoitti, että hän oli saanut vastauksen, että mormonin kirja on totta. Kaikki riemuitsivat tästä, tietenkin, paitsi minä. Olin muuttanut toiselle paikkakunnalle ja jostakin syystä asia ei enää jotenkin kiinnostanut minua.
Olin kuitenkin päivittäin yhteydessä sekä näihin lähetyssaarnaajiin että ystävääni.
Lähetyssaarnaajat kertoivat, että tämä ystäväni oli aivan erikoinen tapaus, valittu henkilö ja he olivat varmoja, että tästä ystävästäni tulee "suuri johtaja kirkossa".
Jonkin ajan kuluttua lähkärit soittivat ja kysyivät, mitä mieltä olen, jos he kastavat tämän ystäväni. Sanoin, että se on ihan ok. Toinen lähetyssaarnaaja oli lähdössä kotiin (2 vuotta täynnä) ja hän kertoi, että tämä olisi en muista kuinka mones kaste hänelle ja päättäisi kauniisti hänen lähetystyönsä.

Ystävä siis kastettiin ja kaikki olivat valtavan onnellisia. En ollut itse paikalla.
Kasteen jälkeen ystävä ilmoitti, ettei hän ole mitään vastausta saanut Jumalalta, hän vain huvikseen kokeili tätä juttua ja kasteelle menoa. Sellaista nuoruuden kuljailua. Hänestä kaikki m-opetukset olivat aivan käsittämättömiä.

Eivätkö lähetyssaarnaajat sitten saaneetkaan ylhäältä mitään tietoa tai varoitusta? Mistä he saivat päähänsä, että hänestä tulee suuri johtaja? Miten heitä voitiin huijata, vaikka heillä pitäisi olla erikoista johdatusta ja varjelusta kun ovat lähetystyössä.???
Minä ainakin sain sellaisen kuvan, että kasteiden määrä on tärkeä asia. Nämä nuoret miehet palasivat Amerikkaan ja sekä kirkon tehtävät että muu elämä oli dynaamista, nousujohtoista, tehokasta. Lähetystyössä menestynyt oli kysyttyä tavaraa kotona Utahissa...tai mistä nyt oli kotoisin ja elämä jatkui yleensä yliopistotason opiskeluilla BYU:ssa.

Kuuluin aikoinani sellaiseen seurakuntaan, jossa oli ehkä 4 tai 5 työkykyistä jäsentä. Muut olivat eläkeläisiä, dementikkoja tai vakavasti mielenterveysongelmaisia. Olivatko nämä helpompia käännytettäviä?

Tosin muistan, että korkesti koulutettu tutkija oli hyvä tärppi. Ja juuri lääkärit, tuomarit ym. yleensä sitten johtoon pääsevätkin.
391193
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Sitähän nyt on sanottu vihjailevasti joka toisesta kastettavasta. Samoin kuin "sinä olet erityinen blaablaablaa" - nehän on pelkkiä itsetunnon kohottajia vaan. Tyhjää puhetta.

Äänestä
  • sillä kukaan ei ole samanlainen kuin joku muu. Ihmisen arvoa ei koskaan korosteta liikaa. Olemme Jumalan, taivaallisen Isämme henkilapsia, joilla jokaisella on valtava kehittymisen potentiaali.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    sillä kukaan ei ole samanlainen kuin joku muu. Ihmisen arvoa ei koskaan korosteta liikaa. Olemme Jumalan, taivaallisen Isämme henkilapsia, joilla jokaisella on valtava kehittymisen potentiaali.

    on niin. Tyypillistä mormoneille väittää tuota jopa jollekin aivan nyhverölle introvertille.

    Äänestä

  • se vaan kirjoitti:

    on niin. Tyypillistä mormoneille väittää tuota jopa jollekin aivan nyhverölle introvertille.

    tarvitse olla johtajia, mutta jokaiselle on paikkansa Kristuksen palautetussa kirkossa. Kaikki me olemme ainutlaatuisia ja tarpeellisia.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    tarvitse olla johtajia, mutta jokaiselle on paikkansa Kristuksen palautetussa kirkossa. Kaikki me olemme ainutlaatuisia ja tarpeellisia.

    että ne on kaikki järjestään jotain "johtaja-ainesta" kun ei kerran ole.

    Äänestä

  • se vaan kirjoitti:

    että ne on kaikki järjestään jotain "johtaja-ainesta" kun ei kerran ole.

    Minulle sanottiin silloin, kun olin aivan nuori ja mormoneista kiinnostunut, että olen aivan erikoisen valittu ja tärkeä henkilö tässä palautetussa kirkossa ja tässä armotaloudessa.

    Se tosiaan hiveli aran tytön mieltä eikä paluuta ollut, sillä jos oli niin tärkeä, oli yritettävä täyttää paikkansa.

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    Minulle sanottiin silloin, kun olin aivan nuori ja mormoneista kiinnostunut, että olen aivan erikoisen valittu ja tärkeä henkilö tässä palautetussa kirkossa ja tässä armotaloudessa.

    Se tosiaan hiveli aran tytön mieltä eikä paluuta ollut, sillä jos oli niin tärkeä, oli yritettävä täyttää paikkansa.

    ja me kaikki olemme. Kaikki eivät vain ole uskollisia sille, että he ovat kutsuttuja. Kutsumuksen täyttäminen tekee vasta valituksi. Silloin kun olit mukana, olitkin valittu, mutta olet nyt tuon valituksi tulemisen hylännyt.

    Äänestä

Viestissäsi oli monia ihan realistiselta kuulostavia juttuja, mutta minä olen siitä melko varma, että kukaan (vaikka olisi kuinka viisas/tyhmä) ei huvikseen mene kasteelle. Tuleehan siitä merkinnät väestörekisteriin yms. Tästä syystä taita tarinasi olla osittain fiktiota.

...ja mitä tulee "korkeasti koulutettuihin kirkon johtohenkilöihin", niin tähän en voi missään tapauksessa yhtyä. Esim kirkon piispa voi olla ihan mistä tahansa yhteiskuntaluokasta - ja yleensä hän onkin ihan rehellinen perusduunari. Piispan tehtäviin ei edes sopisi joku tärkeilevä kekkuli.

Äänestä
  • Kyllä tuo tapaus on totta. Se tapahtui hyvin "lähellä" minua...hmm...siis seurustelin kyseisen henkilön kanssa ja hän oli hyvin rakastunut minuun. Minä taas olin AKTIIVImormoni enkä tietenkään voinut ajatellakaan, että asia menisi pitemmälle, ellei hänestä tulisi kirkon jäsen.
    Hän kävi tosi rajuja keskusteluja lähetyssaarnaajien kanssa ja myös minun kanssani. Muistan, kuinka lähetyssaarnaajat sanoivat minulle, että "huh huh", hän on tosiaan perillä asioista.
    Mutta sitten hän vain yllättäen kertoi saaneensa vahvan tunteen mk:n totuudesta rukoiltuaan ensin palavasti. Hän jopa kertoi yksityiskohtaisesti miten kaikki tapahtui. Ja kaikki uskoivat. Paitsi minä. Muutin toisaalle ja sanotaan nyt, että tunteeni viilenivät.
    Kasteen jälkeen meillä oli taas kovia keskusteluja ja hän kertoi minulle, ettei hänellä ole mitään todistusta eikä mitään tunnetta ole tullut. Hän halusi vain kokeilla. Koskaan hän ei uskonut mihinkään kirkon opetuksiin eikä hän koskaan tullut kirkkoon enää sen jälkeen. Mutta hän oli kyllä lukenut paljon. Hän luki kaiken kirkon materiaalin ja oli siis tosiaan perehtynyt paitsi mormonioppiin, myös paljon muuhunkin.
    Tiemme erkanivat sitten myöhemmin.
    (Meillä oli tuohon aikaan myös kirjeenvaihtoa ja kaikki nuo kirjeet ovat tallessa; niistä ilmenee koko tapahtumaketju ja kaikki se, miten hän ajatteli ja toimi).

    Sanottakoon nyt vielä, että koska itse olin mormoni, tämä tapaus jätti jäljen. Olin aivan ymmällä juuri sen takia, että kukaan ei "tunnistanut" sitä, oliko hän tosissaan vai kokeiliko vain hulluuttaan.
    En tiedä, mitä tarkoitit sillä, että jää merkintä johonkin rekisteriin. Itse liityin ensin mormoneihin ja sitten paljon myöhemmin erosin luterilaisesta kirkosta. Tämä ystäväni kastettiin ja kuului ensin täkäläiseen seurakuntaan, mutta pian sen jälkeen hän meni ulkomaille töihin ja muistaakseni oli jotakin puhetta silloisen srk:n johtajan kanssa, että jäsenkortti lähetetään sinne häntä lähinnä olevaan seurakuntaan.
    Siitä, mihin kirkkoon hän alunperin kuului, hän ei eronnut.

    Nyt muistuu vielä sekin mieleen, että ulkomailla ollessaan hän soitti minulle ja ihmetteli, miksi mormonit olivat siellä ottaneet häneen yhteyttä. Hän halusi päästä eroon mormoneista eikä kai tiennyt, että jäsenkortti oli mennyt sinne ja että hän oli vielä jäsen.

    Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu. No, se on tietysti kiinni siitä, miten nopeaan hän kehittyy hengellisyydessä, mutta olen nähnyt tosi nopeaakin etenemistä, sellaista jota mormonit itsekin ovat ihmetelleet.

    Hyvää päivänjatkoa sinulle!

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    Kyllä tuo tapaus on totta. Se tapahtui hyvin "lähellä" minua...hmm...siis seurustelin kyseisen henkilön kanssa ja hän oli hyvin rakastunut minuun. Minä taas olin AKTIIVImormoni enkä tietenkään voinut ajatellakaan, että asia menisi pitemmälle, ellei hänestä tulisi kirkon jäsen.
    Hän kävi tosi rajuja keskusteluja lähetyssaarnaajien kanssa ja myös minun kanssani. Muistan, kuinka lähetyssaarnaajat sanoivat minulle, että "huh huh", hän on tosiaan perillä asioista.
    Mutta sitten hän vain yllättäen kertoi saaneensa vahvan tunteen mk:n totuudesta rukoiltuaan ensin palavasti. Hän jopa kertoi yksityiskohtaisesti miten kaikki tapahtui. Ja kaikki uskoivat. Paitsi minä. Muutin toisaalle ja sanotaan nyt, että tunteeni viilenivät.
    Kasteen jälkeen meillä oli taas kovia keskusteluja ja hän kertoi minulle, ettei hänellä ole mitään todistusta eikä mitään tunnetta ole tullut. Hän halusi vain kokeilla. Koskaan hän ei uskonut mihinkään kirkon opetuksiin eikä hän koskaan tullut kirkkoon enää sen jälkeen. Mutta hän oli kyllä lukenut paljon. Hän luki kaiken kirkon materiaalin ja oli siis tosiaan perehtynyt paitsi mormonioppiin, myös paljon muuhunkin.
    Tiemme erkanivat sitten myöhemmin.
    (Meillä oli tuohon aikaan myös kirjeenvaihtoa ja kaikki nuo kirjeet ovat tallessa; niistä ilmenee koko tapahtumaketju ja kaikki se, miten hän ajatteli ja toimi).

    Sanottakoon nyt vielä, että koska itse olin mormoni, tämä tapaus jätti jäljen. Olin aivan ymmällä juuri sen takia, että kukaan ei "tunnistanut" sitä, oliko hän tosissaan vai kokeiliko vain hulluuttaan.
    En tiedä, mitä tarkoitit sillä, että jää merkintä johonkin rekisteriin. Itse liityin ensin mormoneihin ja sitten paljon myöhemmin erosin luterilaisesta kirkosta. Tämä ystäväni kastettiin ja kuului ensin täkäläiseen seurakuntaan, mutta pian sen jälkeen hän meni ulkomaille töihin ja muistaakseni oli jotakin puhetta silloisen srk:n johtajan kanssa, että jäsenkortti lähetetään sinne häntä lähinnä olevaan seurakuntaan.
    Siitä, mihin kirkkoon hän alunperin kuului, hän ei eronnut.

    Nyt muistuu vielä sekin mieleen, että ulkomailla ollessaan hän soitti minulle ja ihmetteli, miksi mormonit olivat siellä ottaneet häneen yhteyttä. Hän halusi päästä eroon mormoneista eikä kai tiennyt, että jäsenkortti oli mennyt sinne ja että hän oli vielä jäsen.

    Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu. No, se on tietysti kiinni siitä, miten nopeaan hän kehittyy hengellisyydessä, mutta olen nähnyt tosi nopeaakin etenemistä, sellaista jota mormonit itsekin ovat ihmetelleet.

    Hyvää päivänjatkoa sinulle!

    No huh huh... tietysti tuo sinun ja kaverin välinen rakkaussuhde saattoi saada tuon aikaiseksi.

    Mutta niistä rekistereistä: Väestörekisteri pitää yllä tietoa siitä mihin kirkkoon kukin kuuluu. Jos liittyy mormoneihin, niin kirkon puolesta menee ilmoitus väestörekisteriin. Sieltä taas menee ilmoitus aikaisempaan seurakuntaan (esim evlut), josta tiedot poistetaan. Vastaavasti jos haluaa erota mormoneista, voi ilmoituksen tehdä väestörekisteriin (josta tieto menee myös kirkkoon) tai kirkkoon (josta tieto menee väestörekisteriin).

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    Kyllä tuo tapaus on totta. Se tapahtui hyvin "lähellä" minua...hmm...siis seurustelin kyseisen henkilön kanssa ja hän oli hyvin rakastunut minuun. Minä taas olin AKTIIVImormoni enkä tietenkään voinut ajatellakaan, että asia menisi pitemmälle, ellei hänestä tulisi kirkon jäsen.
    Hän kävi tosi rajuja keskusteluja lähetyssaarnaajien kanssa ja myös minun kanssani. Muistan, kuinka lähetyssaarnaajat sanoivat minulle, että "huh huh", hän on tosiaan perillä asioista.
    Mutta sitten hän vain yllättäen kertoi saaneensa vahvan tunteen mk:n totuudesta rukoiltuaan ensin palavasti. Hän jopa kertoi yksityiskohtaisesti miten kaikki tapahtui. Ja kaikki uskoivat. Paitsi minä. Muutin toisaalle ja sanotaan nyt, että tunteeni viilenivät.
    Kasteen jälkeen meillä oli taas kovia keskusteluja ja hän kertoi minulle, ettei hänellä ole mitään todistusta eikä mitään tunnetta ole tullut. Hän halusi vain kokeilla. Koskaan hän ei uskonut mihinkään kirkon opetuksiin eikä hän koskaan tullut kirkkoon enää sen jälkeen. Mutta hän oli kyllä lukenut paljon. Hän luki kaiken kirkon materiaalin ja oli siis tosiaan perehtynyt paitsi mormonioppiin, myös paljon muuhunkin.
    Tiemme erkanivat sitten myöhemmin.
    (Meillä oli tuohon aikaan myös kirjeenvaihtoa ja kaikki nuo kirjeet ovat tallessa; niistä ilmenee koko tapahtumaketju ja kaikki se, miten hän ajatteli ja toimi).

    Sanottakoon nyt vielä, että koska itse olin mormoni, tämä tapaus jätti jäljen. Olin aivan ymmällä juuri sen takia, että kukaan ei "tunnistanut" sitä, oliko hän tosissaan vai kokeiliko vain hulluuttaan.
    En tiedä, mitä tarkoitit sillä, että jää merkintä johonkin rekisteriin. Itse liityin ensin mormoneihin ja sitten paljon myöhemmin erosin luterilaisesta kirkosta. Tämä ystäväni kastettiin ja kuului ensin täkäläiseen seurakuntaan, mutta pian sen jälkeen hän meni ulkomaille töihin ja muistaakseni oli jotakin puhetta silloisen srk:n johtajan kanssa, että jäsenkortti lähetetään sinne häntä lähinnä olevaan seurakuntaan.
    Siitä, mihin kirkkoon hän alunperin kuului, hän ei eronnut.

    Nyt muistuu vielä sekin mieleen, että ulkomailla ollessaan hän soitti minulle ja ihmetteli, miksi mormonit olivat siellä ottaneet häneen yhteyttä. Hän halusi päästä eroon mormoneista eikä kai tiennyt, että jäsenkortti oli mennyt sinne ja että hän oli vielä jäsen.

    Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu. No, se on tietysti kiinni siitä, miten nopeaan hän kehittyy hengellisyydessä, mutta olen nähnyt tosi nopeaakin etenemistä, sellaista jota mormonit itsekin ovat ihmetelleet.

    Hyvää päivänjatkoa sinulle!

    Muista että lähetyssaarnaajat ovat Herran edustajia, joten jos joku sanoo valheellisesti jotakin, niin se valehtelee samalla Herralle. Joskus Jumala sallii ihmisen lennä kasteelle kelvotomana, jotta viimeisella tuomiolla annettava tuomio olisi oikea. Toki lähetyssaarnajillakin on oma vastuunsa, mutta ensisijainen vastuu on henkilöllä isellä.
    Muistat varmaan Simeon-noita, joka yritti ostaa Pietarilta valtuuden antaa Pyhän Hengen lahjan? Joten johtopäätös on, että jotakin jäi Simeonilta ymmärtämättä tai sitten hän ei ollut täysin vilpitön. Sama voi tapahtua myös tänäpäivänä.

    Äänestä

  • Helaman kirjoitti:

    Muista että lähetyssaarnaajat ovat Herran edustajia, joten jos joku sanoo valheellisesti jotakin, niin se valehtelee samalla Herralle. Joskus Jumala sallii ihmisen lennä kasteelle kelvotomana, jotta viimeisella tuomiolla annettava tuomio olisi oikea. Toki lähetyssaarnajillakin on oma vastuunsa, mutta ensisijainen vastuu on henkilöllä isellä.
    Muistat varmaan Simeon-noita, joka yritti ostaa Pietarilta valtuuden antaa Pyhän Hengen lahjan? Joten johtopäätös on, että jotakin jäi Simeonilta ymmärtämättä tai sitten hän ei ollut täysin vilpitön. Sama voi tapahtua myös tänäpäivänä.

    mutta kyllä kai lähetyssaarnaajilla on myös vastuuta. Muistelen vain noita tapahtumia, että siinä nimenomaan kiirehdittiin kastetta koska lähetyssaarnaaja oli lähdössä ja hän halusi vielä tämän kasteen toimittaa...ja siis raportoida.

    Tätä kasteelle hätyyttämistä olen tavannut lukuisia kertoja mutta tämä oli ainut tällainen tapaus.

    Kyllä se minustakin oli kumma juttu kun sivusta sitä seurasin ja aikamoiset väittelyt taisi olla jälkikäteen.

    Exmorolle vielä, en muista noita rekisteröintiasioita, mutta kyseinen henkilö ei ollut luterilainen eikä suomalainen.

    Äänestä

  • Helaman kirjoitti:

    Muista että lähetyssaarnaajat ovat Herran edustajia, joten jos joku sanoo valheellisesti jotakin, niin se valehtelee samalla Herralle. Joskus Jumala sallii ihmisen lennä kasteelle kelvotomana, jotta viimeisella tuomiolla annettava tuomio olisi oikea. Toki lähetyssaarnajillakin on oma vastuunsa, mutta ensisijainen vastuu on henkilöllä isellä.
    Muistat varmaan Simeon-noita, joka yritti ostaa Pietarilta valtuuden antaa Pyhän Hengen lahjan? Joten johtopäätös on, että jotakin jäi Simeonilta ymmärtämättä tai sitten hän ei ollut täysin vilpitön. Sama voi tapahtua myös tänäpäivänä.

    >Muista että lähetyssaarnaajat ovat Herran edustajia, joten jos joku sanoo valheellisesti jotakin, niin se valehtelee samalla Herralle.

    Logiikka ontuu sikäli, että jos joku ei pidä mormponilähetyssaarnaajia Herran edustajina eikä Joseph Smithiä Herran profeettana vaan valheprofeettana, ei kysymys ole muusta kuin valehtelemisesta takaisin. Ei henkilö silloin syyllisty Herralle valehtelemiseen.

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    Kyllä tuo tapaus on totta. Se tapahtui hyvin "lähellä" minua...hmm...siis seurustelin kyseisen henkilön kanssa ja hän oli hyvin rakastunut minuun. Minä taas olin AKTIIVImormoni enkä tietenkään voinut ajatellakaan, että asia menisi pitemmälle, ellei hänestä tulisi kirkon jäsen.
    Hän kävi tosi rajuja keskusteluja lähetyssaarnaajien kanssa ja myös minun kanssani. Muistan, kuinka lähetyssaarnaajat sanoivat minulle, että "huh huh", hän on tosiaan perillä asioista.
    Mutta sitten hän vain yllättäen kertoi saaneensa vahvan tunteen mk:n totuudesta rukoiltuaan ensin palavasti. Hän jopa kertoi yksityiskohtaisesti miten kaikki tapahtui. Ja kaikki uskoivat. Paitsi minä. Muutin toisaalle ja sanotaan nyt, että tunteeni viilenivät.
    Kasteen jälkeen meillä oli taas kovia keskusteluja ja hän kertoi minulle, ettei hänellä ole mitään todistusta eikä mitään tunnetta ole tullut. Hän halusi vain kokeilla. Koskaan hän ei uskonut mihinkään kirkon opetuksiin eikä hän koskaan tullut kirkkoon enää sen jälkeen. Mutta hän oli kyllä lukenut paljon. Hän luki kaiken kirkon materiaalin ja oli siis tosiaan perehtynyt paitsi mormonioppiin, myös paljon muuhunkin.
    Tiemme erkanivat sitten myöhemmin.
    (Meillä oli tuohon aikaan myös kirjeenvaihtoa ja kaikki nuo kirjeet ovat tallessa; niistä ilmenee koko tapahtumaketju ja kaikki se, miten hän ajatteli ja toimi).

    Sanottakoon nyt vielä, että koska itse olin mormoni, tämä tapaus jätti jäljen. Olin aivan ymmällä juuri sen takia, että kukaan ei "tunnistanut" sitä, oliko hän tosissaan vai kokeiliko vain hulluuttaan.
    En tiedä, mitä tarkoitit sillä, että jää merkintä johonkin rekisteriin. Itse liityin ensin mormoneihin ja sitten paljon myöhemmin erosin luterilaisesta kirkosta. Tämä ystäväni kastettiin ja kuului ensin täkäläiseen seurakuntaan, mutta pian sen jälkeen hän meni ulkomaille töihin ja muistaakseni oli jotakin puhetta silloisen srk:n johtajan kanssa, että jäsenkortti lähetetään sinne häntä lähinnä olevaan seurakuntaan.
    Siitä, mihin kirkkoon hän alunperin kuului, hän ei eronnut.

    Nyt muistuu vielä sekin mieleen, että ulkomailla ollessaan hän soitti minulle ja ihmetteli, miksi mormonit olivat siellä ottaneet häneen yhteyttä. Hän halusi päästä eroon mormoneista eikä kai tiennyt, että jäsenkortti oli mennyt sinne ja että hän oli vielä jäsen.

    Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu. No, se on tietysti kiinni siitä, miten nopeaan hän kehittyy hengellisyydessä, mutta olen nähnyt tosi nopeaakin etenemistä, sellaista jota mormonit itsekin ovat ihmetelleet.

    Hyvää päivänjatkoa sinulle!

    "Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu."

    Kyllä istuu... Riippuu ihan seurakunnasta...

    Ei siis kannata yleistää.

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    Kyllä tuo tapaus on totta. Se tapahtui hyvin "lähellä" minua...hmm...siis seurustelin kyseisen henkilön kanssa ja hän oli hyvin rakastunut minuun. Minä taas olin AKTIIVImormoni enkä tietenkään voinut ajatellakaan, että asia menisi pitemmälle, ellei hänestä tulisi kirkon jäsen.
    Hän kävi tosi rajuja keskusteluja lähetyssaarnaajien kanssa ja myös minun kanssani. Muistan, kuinka lähetyssaarnaajat sanoivat minulle, että "huh huh", hän on tosiaan perillä asioista.
    Mutta sitten hän vain yllättäen kertoi saaneensa vahvan tunteen mk:n totuudesta rukoiltuaan ensin palavasti. Hän jopa kertoi yksityiskohtaisesti miten kaikki tapahtui. Ja kaikki uskoivat. Paitsi minä. Muutin toisaalle ja sanotaan nyt, että tunteeni viilenivät.
    Kasteen jälkeen meillä oli taas kovia keskusteluja ja hän kertoi minulle, ettei hänellä ole mitään todistusta eikä mitään tunnetta ole tullut. Hän halusi vain kokeilla. Koskaan hän ei uskonut mihinkään kirkon opetuksiin eikä hän koskaan tullut kirkkoon enää sen jälkeen. Mutta hän oli kyllä lukenut paljon. Hän luki kaiken kirkon materiaalin ja oli siis tosiaan perehtynyt paitsi mormonioppiin, myös paljon muuhunkin.
    Tiemme erkanivat sitten myöhemmin.
    (Meillä oli tuohon aikaan myös kirjeenvaihtoa ja kaikki nuo kirjeet ovat tallessa; niistä ilmenee koko tapahtumaketju ja kaikki se, miten hän ajatteli ja toimi).

    Sanottakoon nyt vielä, että koska itse olin mormoni, tämä tapaus jätti jäljen. Olin aivan ymmällä juuri sen takia, että kukaan ei "tunnistanut" sitä, oliko hän tosissaan vai kokeiliko vain hulluuttaan.
    En tiedä, mitä tarkoitit sillä, että jää merkintä johonkin rekisteriin. Itse liityin ensin mormoneihin ja sitten paljon myöhemmin erosin luterilaisesta kirkosta. Tämä ystäväni kastettiin ja kuului ensin täkäläiseen seurakuntaan, mutta pian sen jälkeen hän meni ulkomaille töihin ja muistaakseni oli jotakin puhetta silloisen srk:n johtajan kanssa, että jäsenkortti lähetetään sinne häntä lähinnä olevaan seurakuntaan.
    Siitä, mihin kirkkoon hän alunperin kuului, hän ei eronnut.

    Nyt muistuu vielä sekin mieleen, että ulkomailla ollessaan hän soitti minulle ja ihmetteli, miksi mormonit olivat siellä ottaneet häneen yhteyttä. Hän halusi päästä eroon mormoneista eikä kai tiennyt, että jäsenkortti oli mennyt sinne ja että hän oli vielä jäsen.

    Juu, paikallistasolla voi olla kirkossa johtaja mistä tahansa yhteiskuntaluokasta, mutta kyllä varmaan ymmärrät, ja tiedät, että jos kirkkoon liittyy vaikkapa lääkäri, ei hän kauan tavallisena rivijäsenenä istu. No, se on tietysti kiinni siitä, miten nopeaan hän kehittyy hengellisyydessä, mutta olen nähnyt tosi nopeaakin etenemistä, sellaista jota mormonit itsekin ovat ihmetelleet.

    Hyvää päivänjatkoa sinulle!

    joka on fiktiota!
    Lopeta jo tuo satujen kertominen- ei niihin kukaan järkevä ihminen usko.

    Äänestä

  • yhtä ja toista kirjoitti:

    joka on fiktiota!
    Lopeta jo tuo satujen kertominen- ei niihin kukaan järkevä ihminen usko.

    sinulle myöskin tulee tarve laittaa noita omia kommenttejasi. Minä en ole (jos nyt minua tarkoitat) yhtään ainutta satua kertonut täällä, eikä minulla ole siihen mitään tarvetta.

    Ongelma on mormonit itse: silloin kun on siinä liikkeessä sisäpuolella, nahka on herkkä. On pakko ummistaa silmät monilta asioilta, jotta jaksaa eteenpäin. Ja monia hyviä ja kauniita asioita mormonikirkossa toki opetetaan, mutta sitten on näitä kysymysmerkkejä.

    Voitko vielä tarkentaa, mitä erityisesti pidät satuina. Olen ollut mormonien kanssa noin parikymmentä vuotta, tapahtumat on kirjattu päiväkirjoihin, kuten kunnon mormoni tekee ja sitten on kirjeenvaihtoa eri ihmisten kanssa sekä Suomessa että Amerikassa, monta kansiollista ja muovikassillista.

    Koeta jaksaa. Nuku yöllä ja kirjoita päivällä, niin ajatukset pysyvät selvempinä!

    Äänestä

  • yhtä ja toista kirjoitti:

    joka on fiktiota!
    Lopeta jo tuo satujen kertominen- ei niihin kukaan järkevä ihminen usko.

    Missä seurakunnissa sitten tse olet ollut?

    Minunkin tulotasoni on reippasti keskiarvoa ylempi, vaan en ole ollut Piispana ... tai vanhinten koorumin johtaja tai ylipappien ryhmän johtaja ...

    Että olen ihan elävä esimerkki siitä että tulotaso tai koulutus ei aina kohtaa kirkon tehtäviin ihmisiä valittaessa.

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    sinulle myöskin tulee tarve laittaa noita omia kommenttejasi. Minä en ole (jos nyt minua tarkoitat) yhtään ainutta satua kertonut täällä, eikä minulla ole siihen mitään tarvetta.

    Ongelma on mormonit itse: silloin kun on siinä liikkeessä sisäpuolella, nahka on herkkä. On pakko ummistaa silmät monilta asioilta, jotta jaksaa eteenpäin. Ja monia hyviä ja kauniita asioita mormonikirkossa toki opetetaan, mutta sitten on näitä kysymysmerkkejä.

    Voitko vielä tarkentaa, mitä erityisesti pidät satuina. Olen ollut mormonien kanssa noin parikymmentä vuotta, tapahtumat on kirjattu päiväkirjoihin, kuten kunnon mormoni tekee ja sitten on kirjeenvaihtoa eri ihmisten kanssa sekä Suomessa että Amerikassa, monta kansiollista ja muovikassillista.

    Koeta jaksaa. Nuku yöllä ja kirjoita päivällä, niin ajatukset pysyvät selvempinä!

    Joita heittelevät ilmeisen satunnaiset ohikulkijat, on yleensä tarkoitettu mormoneille ... :-( No ei se mitään...

    MUTTA:
    "Ongelma on mormonit itse: silloin kun on siinä liikkeessä sisäpuolella, nahka on herkkä. On pakko ummistaa silmät monilta asioilta,..."

    Itsellänikin oli alussa ruusunpunaiset lasit kun liityin kirkkoon. Uskoin että kaikki ovat pyhistä pyhempiä ja pahaa ihmistä kirkossa ei ole.

    Onneksi omalla kohdallani nuo lasit hajosivat 3 vuotta liittymiseni jälkeen. Ja ymmärrän että on vain ollut olemassa yksi täydellinen ihminen. Ja olen silti kirkon jäsen.

    Äänestä

  • zappax kirjoitti:

    Missä seurakunnissa sitten tse olet ollut?

    Minunkin tulotasoni on reippasti keskiarvoa ylempi, vaan en ole ollut Piispana ... tai vanhinten koorumin johtaja tai ylipappien ryhmän johtaja ...

    Että olen ihan elävä esimerkki siitä että tulotaso tai koulutus ei aina kohtaa kirkon tehtäviin ihmisiä valittaessa.

    ellet ole "ylennyt" kirkon tehtävissä. (ironiaa)

    Luultavasti vikasi on se, että olet tavallista liberaalimpi, ainakin mitä olen täällä sinun tekstejäsi lukenut. Et ole tarpeeksi himomormoni.

    Kuvittelen että olet tyytyväinen asemaasi.

    Äänestä

  • tiistain tyttö kirjoitti:

    mutta kyllä kai lähetyssaarnaajilla on myös vastuuta. Muistelen vain noita tapahtumia, että siinä nimenomaan kiirehdittiin kastetta koska lähetyssaarnaaja oli lähdössä ja hän halusi vielä tämän kasteen toimittaa...ja siis raportoida.

    Tätä kasteelle hätyyttämistä olen tavannut lukuisia kertoja mutta tämä oli ainut tällainen tapaus.

    Kyllä se minustakin oli kumma juttu kun sivusta sitä seurasin ja aikamoiset väittelyt taisi olla jälkikäteen.

    Exmorolle vielä, en muista noita rekisteröintiasioita, mutta kyseinen henkilö ei ollut luterilainen eikä suomalainen.

    Jokainen joutuu vastaamaan teoistaan viimeisellä tuomiolla. Myös lähetyssaarnaajat voivat joutua vastuuseen, jos on tapahtunut virhe. Mutta ensisijainen vastuu on kastettavalla itsellä. Ainakaan ei voi sanoa, että ei ollut mahdollisuutta.
    Vanhempieni kastepäivä sovittiin juuri sillä perusteella, että toinen oli lähdössä ja halusi myös kastaa tai ainakin nähdä perheeni menevän kasteelle. Joskus ihmisiä on vaikea saada ymmärtämään ettei lykkääminen ole hyväksi. Moni ymmärtää kirkon opetukset ja hyväksyy ne oikeaksi, mutta jostain syystä ratkaisun teko on vaikeata ja silloin tieto toisen lähdöstä voi olla kannustin ratkaisun teolle.
    Toinen asia joka tuli asiaa ajatellessa ieleen, on että miesystäväsi ymmärsi aiak paljon, koska osasi vastata oikein, joten sanoessaan, että hän "ei ymmärtänyt mitään mormoniopista" ei ollut täyttä totta.
    No, kaikenlaista sattuu...

    Äänestä

  • Helaman kirjoitti:

    Jokainen joutuu vastaamaan teoistaan viimeisellä tuomiolla. Myös lähetyssaarnaajat voivat joutua vastuuseen, jos on tapahtunut virhe. Mutta ensisijainen vastuu on kastettavalla itsellä. Ainakaan ei voi sanoa, että ei ollut mahdollisuutta.
    Vanhempieni kastepäivä sovittiin juuri sillä perusteella, että toinen oli lähdössä ja halusi myös kastaa tai ainakin nähdä perheeni menevän kasteelle. Joskus ihmisiä on vaikea saada ymmärtämään ettei lykkääminen ole hyväksi. Moni ymmärtää kirkon opetukset ja hyväksyy ne oikeaksi, mutta jostain syystä ratkaisun teko on vaikeata ja silloin tieto toisen lähdöstä voi olla kannustin ratkaisun teolle.
    Toinen asia joka tuli asiaa ajatellessa ieleen, on että miesystäväsi ymmärsi aiak paljon, koska osasi vastata oikein, joten sanoessaan, että hän "ei ymmärtänyt mitään mormoniopista" ei ollut täyttä totta.
    No, kaikenlaista sattuu...

    myös toisenlainen näkökulma, ennenkö liittyy mormonikirkkoon.

    http://www.mormonismi.net/keskustelut/vilpittomyys.shtml

    Pöydän toisella puolella ovat lähetyssaarnaajat, jotka haluavat kastaa sinut. Toisella puolella istut sinä, ja sinä haluat oppia tuntemaan totuuden. Ovatko nämä päämäärät yhteneväiset? Sitä ne ovat mikäli MAP-kirkko on "tosi". Mutta jos kirkko onkin väärä, niin silloin nämä päämäärät sulkevat pois toinen toisensa. Suhteen on siis katkettava ja kauppa jää näin ollen tekemättä.

    Äänestä

  • Trueman kirjoitti:

    ellet ole "ylennyt" kirkon tehtävissä. (ironiaa)

    Luultavasti vikasi on se, että olet tavallista liberaalimpi, ainakin mitä olen täällä sinun tekstejäsi lukenut. Et ole tarpeeksi himomormoni.

    Kuvittelen että olet tyytyväinen asemaasi.

    Niin no miten sen nyt ottaa.

    MUTTA, en tosiaankaan kaipaa olla esim. Piispa. Ihmettelen oikein sitä ettää joidenkin tavoitteena on ihan että tulee Piispaksi tai Vaarnan johtajaksi, jopa täällä Suomessa tuota olen havainnut.

    Mutta kun minut kutsutaan Piispaksi, niin tulen hyväksymään kutsun.

    Olen kyllä tavallsita liberaalisempi, siinä olet oikeassa. Mutta olen myöskin erittäin uskollinen kirkon jäsen.

    Äänestä

  • Trueman kirjoitti:

    ellet ole "ylennyt" kirkon tehtävissä. (ironiaa)

    Luultavasti vikasi on se, että olet tavallista liberaalimpi, ainakin mitä olen täällä sinun tekstejäsi lukenut. Et ole tarpeeksi himomormoni.

    Kuvittelen että olet tyytyväinen asemaasi.

    On vaarallista olla tyytyväinen asemaansa.

    Silloin lakkaa kehittymästä... Olis sitten kysesssä mikä tahansa asia, uskonto, työ, jne.

    Äänestä

2 Kor. 11:26 kertoo, että Paavali oli vaaroissa valeveljien parissa. Meitä on varotettu, että sanoisimme kaiken olevan hyvin Siionissa.

Äänestä
  • Itse olin koko aikani jäsenenä "valesisar". En koskaan vakuuttunut siitä, että MAP-kirkko olisi totta.
    Mukana olin, todistin todistuskokouksissa ja yritin vimmatusti ponnistaa ja pinnistää ollakseni hyvä mormoni. Hyvä ettei paukku todistuskokouksessa päässyt...
    Kaikki valheellista, kaikki uskottelua itselle, kaikki toivomista että jos vain vielä kovemmin yrittää, alkaa uskoa.
    Ei ollut hiirestä kissalle räätäliksi.
    Ehkä sain liian hyvät aivot tai liian lapsenomaisen mielen; keisari oli alasti, siinä koko juttu.

    Äänestä

  • Ent.mormoni kirjoitti:

    Itse olin koko aikani jäsenenä "valesisar". En koskaan vakuuttunut siitä, että MAP-kirkko olisi totta.
    Mukana olin, todistin todistuskokouksissa ja yritin vimmatusti ponnistaa ja pinnistää ollakseni hyvä mormoni. Hyvä ettei paukku todistuskokouksessa päässyt...
    Kaikki valheellista, kaikki uskottelua itselle, kaikki toivomista että jos vain vielä kovemmin yrittää, alkaa uskoa.
    Ei ollut hiirestä kissalle räätäliksi.
    Ehkä sain liian hyvät aivot tai liian lapsenomaisen mielen; keisari oli alasti, siinä koko juttu.

    >Ei ollut hiirestä kissalle räätäliksi.

    Jospa kysymyksessä oli langaton hiiri.

    Äänestä

  • Ent.mormoni kirjoitti:

    Itse olin koko aikani jäsenenä "valesisar". En koskaan vakuuttunut siitä, että MAP-kirkko olisi totta.
    Mukana olin, todistin todistuskokouksissa ja yritin vimmatusti ponnistaa ja pinnistää ollakseni hyvä mormoni. Hyvä ettei paukku todistuskokouksessa päässyt...
    Kaikki valheellista, kaikki uskottelua itselle, kaikki toivomista että jos vain vielä kovemmin yrittää, alkaa uskoa.
    Ei ollut hiirestä kissalle räätäliksi.
    Ehkä sain liian hyvät aivot tai liian lapsenomaisen mielen; keisari oli alasti, siinä koko juttu.

    Lapsena kastetuilla on toiset ongelmat kuin käännynnäisillä todistuksen saamisen kanssa. Sosiaalinen uskonnollisuus ja lainavalolla eläminen eivät riitä pitkälle. Muistat varmaan vertauksen neitsyistä ja öljystä lampuissa. Viisaat neitsyet huolehtivat, että heillä oli öljyä lampuissaan.

    Sinulle on tullut merkittävimmäksi sosiaalinen tilanne eli muut ihmiset. Pääasia eli evankeliumin palautus ja Mormonin kirja ovat jääneet niiden varjoon.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    Lapsena kastetuilla on toiset ongelmat kuin käännynnäisillä todistuksen saamisen kanssa. Sosiaalinen uskonnollisuus ja lainavalolla eläminen eivät riitä pitkälle. Muistat varmaan vertauksen neitsyistä ja öljystä lampuissa. Viisaat neitsyet huolehtivat, että heillä oli öljyä lampuissaan.

    Sinulle on tullut merkittävimmäksi sosiaalinen tilanne eli muut ihmiset. Pääasia eli evankeliumin palautus ja Mormonin kirja ovat jääneet niiden varjoon.

    Tuo oli aivan sinun oma tulkintasi sellaisen henkilön tilanteesta, jota tuskin millään tasolla tunnet tai edes koskaan tulet tuntemaan.
    Kyllä minä luin sekä kirkon oppikirjoja että Mormonin kirjaa, mutta ei vaan auennut.
    Todistusta yritin saada vuosikaudet, tuloksetta.
    Jumala piti minusta huolta nekin vuodet ja johdatti minut oikealle tielle nimensä tähden, aivan lupauksensa mukaan.
    Siksi en koskaan saanut "todistusta" mormonismista - Hän ei antanut minun joutua valheen paulaan.

    Äänestä

  • Ent.mormoni kirjoitti:

    Tuo oli aivan sinun oma tulkintasi sellaisen henkilön tilanteesta, jota tuskin millään tasolla tunnet tai edes koskaan tulet tuntemaan.
    Kyllä minä luin sekä kirkon oppikirjoja että Mormonin kirjaa, mutta ei vaan auennut.
    Todistusta yritin saada vuosikaudet, tuloksetta.
    Jumala piti minusta huolta nekin vuodet ja johdatti minut oikealle tielle nimensä tähden, aivan lupauksensa mukaan.
    Siksi en koskaan saanut "todistusta" mormonismista - Hän ei antanut minun joutua valheen paulaan.

    uskonnollisen totuuden. Sinulle se on valhetta, mutta mistä olet siitä niin varma? Sinun perustelusi ovat nähdäkseni vain ihmisten vajavuuksissa.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    uskonnollisen totuuden. Sinulle se on valhetta, mutta mistä olet siitä niin varma? Sinun perustelusi ovat nähdäkseni vain ihmisten vajavuuksissa.

    ...

    Äänestä

  • ei muuta kirjoitti:

    ...

    mutta minä tiedän!

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    mutta minä tiedän!

    On miljoonia muita, jotka "tietävät" uskonnollisen totuuden. Heitä löytyy monista uskonnoista ja lahkoista.

    Äänestä

  • et ole ainoa kirjoitti:

    On miljoonia muita, jotka "tietävät" uskonnollisen totuuden. Heitä löytyy monista uskonnoista ja lahkoista.

    tietävänsä. He eivät ole vastuussa siitä, mitä eivät voi tietää. Minulla on ollut tilaisuus tutustua palautettuun evankeliumiin ja Mormonin kirjaan sekä muihin pyhiin kirjoituksiin sen ohessa.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    tietävänsä. He eivät ole vastuussa siitä, mitä eivät voi tietää. Minulla on ollut tilaisuus tutustua palautettuun evankeliumiin ja Mormonin kirjaan sekä muihin pyhiin kirjoituksiin sen ohessa.

    Niin, et ole vastuussa siitä mitä et tiedä.

    Äänestä

  • et ole ainoa kirjoitti:

    Niin, et ole vastuussa siitä mitä et tiedä.

    mutta en kaikkea. Uskoni kautta olen saanut tietää, että Jeesus Kristus on palauttanut kirkonsa. Se ei ole samanlaista kuin tieteellinen tieto, mutta se on jopa varmempaa ja syvälisemmin vaikuttavaa. Tiede on yhä uuudelleen joutunut korjaamaan lähtökohtiaan eli perusolettamuksia, mutta Pyhän Hengen antamaa toditusta ei tarvitse korjailla. On vaan huolehdittava, ettei sitä epäuskollaan heitä pois.

    Äänestä

  • UPDATE_6767016 kirjoitti:

    mutta en kaikkea. Uskoni kautta olen saanut tietää, että Jeesus Kristus on palauttanut kirkonsa. Se ei ole samanlaista kuin tieteellinen tieto, mutta se on jopa varmempaa ja syvälisemmin vaikuttavaa. Tiede on yhä uuudelleen joutunut korjaamaan lähtökohtiaan eli perusolettamuksia, mutta Pyhän Hengen antamaa toditusta ei tarvitse korjailla. On vaan huolehdittava, ettei sitä epäuskollaan heitä pois.

    No sehän on hienoa, että tiedät lähes kaiken. On paljon muitakin tietäjiä, mutta heidän tietonsa ovat kovin erilaisia kuin sinun tietosi. Joidenkin mielestä sinun tietoasi voi kutsua peräti luuloksi.

    Todella hienoa, että maailmassa riittää monenlaista tietoa.

    Äänestä

  • et ole ainoa kirjoitti:

    No sehän on hienoa, että tiedät lähes kaiken. On paljon muitakin tietäjiä, mutta heidän tietonsa ovat kovin erilaisia kuin sinun tietosi. Joidenkin mielestä sinun tietoasi voi kutsua peräti luuloksi.

    Todella hienoa, että maailmassa riittää monenlaista tietoa.

    Tieto katoaa, rakkaus jää.

    Tietäminen katoaa ja profetoiminen katoaa. Mutta Jumalan rakkaus kestää iankaikkisesti.
    Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän saisi omakseen kaiken tiedon ja kaiken vallan ja viisauden, mutta hänellä ei olisi rakkautta?
    Yksi heiltä puuttuu ja sen mukana kaikki:
    Kristuksen sisällinen tuntemus.

    Äänestä

  • Ent.mormoni kirjoitti:

    Tieto katoaa, rakkaus jää.

    Tietäminen katoaa ja profetoiminen katoaa. Mutta Jumalan rakkaus kestää iankaikkisesti.
    Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän saisi omakseen kaiken tiedon ja kaiken vallan ja viisauden, mutta hänellä ei olisi rakkautta?
    Yksi heiltä puuttuu ja sen mukana kaikki:
    Kristuksen sisällinen tuntemus.

    kauniisti

    Äänestä

  • et ole ainoa kirjoitti:

    kauniisti

    on paljon kaunista tekstiä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tiistain tyttö kirjoitti:

Hei vielä, rakkaat ystävät.

Aikoinani seurasin lähetyssaarnaajien toimintaa ja erikoiseti raportointia. Mormonithan raportoivat kaiken aina eteenpäin ja ylöspäin.
Raportti oli varsin tiukka, siinä ilmoitetaan joka ainut asia lehtisen jakamisista sanan vaihtoon kadulla vastaan tulleen kanssa.

Ovatko lähetyssaarnaajat tulosvastuussa? Map-kirkossa kaikki on tehokasta. Tehokkuutta opetetaan koko ajan. Muistelen apuyhdistyksen oppikirjoja, joissa käsiteltiin tehokkuutta naisten arkielämässä. Suunnittele, jäsennä, toteuta, raportoi. Rivijäsenellekin oli omat raporttikaavakkeet, joihin merkittiin esim. mitä eri lähetystyötapoja kunakin päivänä toteututti, esim. "mormonin kirjoja jaettu kpl", "kultaiset kysymykset", "kirje, jossa jotain kirkosta", "uusi tuttavuus", "nimiviitteitä l-saarnaajille" ym. ym. Ihmisen on oltava tehokas kirkon jäsenenä ja erikoiseti käännytystyössä.
(Epäilemättä nykyaikana listassa voi olla "evankeliumista puhuminen nettipalstalla", lähetystyötä tämäkin)

Aikoinaan eräs terävä-älyinen ystäväni tuli mukaan mormonikirkkoon. Hän aloitti luonnollisesti keskustelut lähkäreiden kanssa. Hänelle annettiin "pyhät kirjoitukset" ja kehoitettiin rukoilemaan.
No, ei aikaakaan, kun tämä ystäväni ilmoitti, että hän oli saanut vastauksen, että mormonin kirja on totta. Kaikki riemuitsivat tästä, tietenkin, paitsi minä. Olin muuttanut toiselle paikkakunnalle ja jostakin syystä asia ei enää jotenkin kiinnostanut minua.
Olin kuitenkin päivittäin yhteydessä sekä näihin lähetyssaarnaajiin että ystävääni.
Lähetyssaarnaajat kertoivat, että tämä ystäväni oli aivan erikoinen tapaus, valittu henkilö ja he olivat varmoja, että tästä ystävästäni tulee "suuri johtaja kirkossa".
Jonkin ajan kuluttua lähkärit soittivat ja kysyivät, mitä mieltä olen, jos he kastavat tämän ystäväni. Sanoin, että se on ihan ok. Toinen lähetyssaarnaaja oli lähdössä kotiin (2 vuotta täynnä) ja hän kertoi, että tämä olisi en muista kuinka mones kaste hänelle ja päättäisi kauniisti hänen lähetystyönsä.

Ystävä siis kastettiin ja kaikki olivat valtavan onnellisia. En ollut itse paikalla.
Kasteen jälkeen ystävä ilmoitti, ettei hän ole mitään vastausta saanut Jumalalta, hän vain huvikseen kokeili tätä juttua ja kasteelle menoa. Sellaista nuoruuden kuljailua. Hänestä kaikki m-opetukset olivat aivan käsittämättömiä.

Eivätkö lähetyssaarnaajat sitten saaneetkaan ylhäältä mitään tietoa tai varoitusta? Mistä he saivat päähänsä, että hänestä tulee suuri johtaja? Miten heitä voitiin huijata, vaikka heillä pitäisi olla erikoista johdatusta ja varjelusta kun ovat lähetystyössä.???
Minä ainakin sain sellaisen kuvan, että kasteiden määrä on tärkeä asia. Nämä nuoret miehet palasivat Amerikkaan ja sekä kirkon tehtävät että muu elämä oli dynaamista, nousujohtoista, tehokasta. Lähetystyössä menestynyt oli kysyttyä tavaraa kotona Utahissa...tai mistä nyt oli kotoisin ja elämä jatkui yleensä yliopistotason opiskeluilla BYU:ssa.

Kuuluin aikoinani sellaiseen seurakuntaan, jossa oli ehkä 4 tai 5 työkykyistä jäsentä. Muut olivat eläkeläisiä, dementikkoja tai vakavasti mielenterveysongelmaisia. Olivatko nämä helpompia käännytettäviä?

Tosin muistan, että korkesti koulutettu tutkija oli hyvä tärppi. Ja juuri lääkärit, tuomarit ym. yleensä sitten johtoon pääsevätkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu