"Toisin kuin usein on väitetty, Suomi varusti armeijaansa voimakkaasti 1930-luvulla. Sotilasmenot olivat jopa 15-20% valtion kaikista menoista."
Prosenteilla ei varustauduta, vaan rahalla. Suomella ei ollut yhtään ajanmukaista
hävittäjäkonetta, kenttätykkiä tai panssarivaunua. Puuttuivat ilma- ja panssarintorjuntatykit, pioneeri- ja viestivälineistö, samoin mieskohtaiset varusteet j a majoitusvälineet. Omaa sotavarustetuotantoa ei ollut juuri lainkaan.
"Kun otetaan huomioon että suomessa oli sangen paljon äärioikeistolaisia ja fasistisia järjestöjä tuona aikana, voidaan unohtaa se kuva viattomasta ja rauhanomaisesta valtiosta, joka historian valkopesulla on meille yritetty antaa. "
Äärioikeisto oli nujerrettu 1930-luvun alussa. Pari natsiyhdistystä oli täysin vailla merkitystä.
"Myös suhteet natseihin luotiin korkealla tasolla jo vuosia ennen Talvisotaa."
Hölynpölyä. Natsihallintoon oli kylmät välit. Kaupassa oli ajoittain vallalla suoranainen kauppasota. Saksa painosti Suomen ulkoministerin eroamaan 1938.
Suomi ei suostunut Saksan esittämään hyökkäämättömyyssopimukseen keväällä 1939.
Saksa jätti Suomen NL:n vaikutuspiirin MR-sopimuksessa 23.8 39.
Totuus ei miellytä jälkistallareita.
Prosenteilla ei varustauduta, vaan rahalla. Suomella ei ollut yhtään ajanmukaista
hävittäjäkonetta, kenttätykkiä tai panssarivaunua. Puuttuivat ilma- ja panssarintorjuntatykit, pioneeri- ja viestivälineistö, samoin mieskohtaiset varusteet j a majoitusvälineet. Omaa sotavarustetuotantoa ei ollut juuri lainkaan.
"Kun otetaan huomioon että suomessa oli sangen paljon äärioikeistolaisia ja fasistisia järjestöjä tuona aikana, voidaan unohtaa se kuva viattomasta ja rauhanomaisesta valtiosta, joka historian valkopesulla on meille yritetty antaa. "
Äärioikeisto oli nujerrettu 1930-luvun alussa. Pari natsiyhdistystä oli täysin vailla merkitystä.
"Myös suhteet natseihin luotiin korkealla tasolla jo vuosia ennen Talvisotaa."
Hölynpölyä. Natsihallintoon oli kylmät välit. Kaupassa oli ajoittain vallalla suoranainen kauppasota. Saksa painosti Suomen ulkoministerin eroamaan 1938.
Suomi ei suostunut Saksan esittämään hyökkäämättömyyssopimukseen keväällä 1939.
Saksa jätti Suomen NL:n vaikutuspiirin MR-sopimuksessa 23.8 39.
Totuus ei miellytä jälkistallareita.
Vastaukset 56
Vanhimmat
"Valehtelet taas kuten natsille tyypillistä. Brewstereitä käytettiin jo talvisodassa mikä on FAKTA. Vaikka niistä laskettaisiin osa pois, niin Suomella oli silti n. 250 hävittäjää talvisodassa."
Valehtelet, kuten heikko asiantuntemus edellyttää.
Suomella oli sodan päättyessä 87 hävittäjää, joista 19 huollettavina. Brewstereitä oli neljä.
11 hävittäjää oli menetetty.
"Ja jankutuksesi Suomen ilmavoimista johtuu muuten vain siitä, että yrität peitellä tätä faktaa:"
Valehtelet ilmavoimista kuten kaikesta muustakin asioita lainkaan ymmärtämättä.
"Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan, jos mittareina pidetään esimerkiksi aseistuksen ja sotilaiden määrää. Asia selviää Historian kosto – Suomen talvisota kehyksissään -teoksesta (Siltala 2015). "
Suomi oli erikoisen huonosti varustautunut talvisotaan, kun katsotaan käyttökelpoisen sotakaluston määrää ja tarvetta sodassa maailman voimakkaimmin varustautunutta suurvaltaa vastaan.
#"Suomi oli yksi varustautuneimpia valtioita Euroopassa 1930-luvulla, jos pohjaksi otetaan bruttokansantulo."#
Varustautuminen oli täysin riittämätön, kun katsotaan sota-ajan tarvetta. Varmaan oltiin paremmalla tasolla kuin Baltinmaat tai Tanska ja Norja.
"Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista."
Ne riiittivät vain ylläpitoon ja hyvin vähäisiin hankintoihin.
" Lisäksi 1930-luvulla vaikuttivat suojeluskunnat, ja ajan henki tuki vahvoja puolustusvoimia. Muun muassa urheilu ja koululiikunta kytkettiin varsin avoimesti maanpuolustushenkisyyteen. "
Maanpuolustustahto oli kyllä hyvä.
Kyllä olivat koneet mallia pääsiäisnoidan luuta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloster_Gauntlet
"Suomessa+oli+järkyttävää+natsismia+30-luvun+puolivälissä."
Koittakaa ymmärtäää, ryssät käsittävät natseiksi kaiken muun mikä poliittinen suunta eroaa heistä. Näin on nykyään Ukrainassakin, jotka Venäjällä luetaan natseksi.
IKLn kaaderit ja massat siirtyivät Kokoomukseen kun radikalismi ja natsismi alkoi olla Kokoomuksessa mainstreamia. Totalitarismi oli päivän sana - tietty porukka on aina siellä mistä löytyy vaikutusmahdollisuuksia. Samoin kuten tänään vihreiden kova ydin on vanhoja taistolaisia.
"Höpön löpön, NL kalusto oli surkeaa talvisodan alussa. Suomella oli kohtuullisen moderneja pommikoneita, hävittäjiä ja panssarilaivoja."
NL:lla oli suunnattomat määrät ajanmukaista kalustoa. Lentokoneita oli Suomen rintamalla noin tuhat. Laivasto oli valtava Suomeen verraten.
Suomella oli 18 ajanmukaista pommikonetta, 46 vanhentunutta hävittäjää ja 2 panssarilaivaa.
"Valehtelet muutenkin taas kuten natsille tyypillistä. Brewstereitä käytettiin jo talvisodassa mikä on FAKTA. Vaikka niistä laskettaisiin osa pois, niin Suomella oli silti n. 250 hävittäjää talvisodassa."
Brewstereitä oli sodan loppupäivinä käytössä 4 kpl. Hävittäjiä oli kaikkiaan 87, joista puolet vanhentuneita,
"Paskanjauhantasi on vain kehno yritys peitellä sitä tosiasiaa, että Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan, jos mittareina pidetään esimerkiksi aseistuksen ja sotilaiden määrää. Asia selviää Historian kosto – Suomen talvisota kehyksissään -teoksesta (Siltala 2015). "
Täältä katsoen varuttelista käsitti lähinnä puutteita.
"Suomi oli yksi varustautuneimpia valtioita Euroopassa 1930-luvulla, jos pohjaksi otetaan bruttokansantulo."
Miten BRUTToKANSAnTULOLLA TAISTELLAAN?
"Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista. Lisäksi 1930-luvulla vaikuttivat suojeluskunnat, ja ajan henki tuki vahvoja puolustusvoimia. Muun muassa urheilu ja koululiikunta kytkettiin varsin avoimesti maanpuolustushenkisyyteen."
Köyhän valtion puolustusmenot riittivät tuskin ylläpitoon.
"Suomella oli jo ennen talvisotaa valtava määrä aseita ja maan kokoon nähden suunnaton armeija."
Ei todellakaan. Aseistus oli vanhentunut ja riittämätön. Maan alueen kokoon nähden armeija oli mitättömän pieni.
"Suomi oli natsistinen valtio joka juoni Saksan natsien kanssa jo 1930-luvun alkupuolella:"
Suomi oli demokraattinen länsimaa, jossa oli kansanrintamahallitus. Saksaan oli viileät välit. Natseihin ei ollut mitään yhteyksiä.
..30-luvulla Spsiaalidemokraatit vastustivat Mannerheimia ja periaatteesta eivät halunneet armeijan tarvikkeiden lisäämistä. Sen maksumiehenä olivat suomalaiset rintamalla. Hinta maksettiinkin sitten ruumiilla...
puolustusmenoissa ennen sotia mm. jättämällä noin 100 000 miestä kouluttamatta.
Sodan syttyessä kyettiin perustamaan 10 divisioonaa, kun miehiä olisi ollut 15:sta.
Tosin kehnoakan varustusta ei riittänyt edes tälle vajaavahvuudelle.
Väitteet valtavasta varustautumisesta ovat mielipuolisia.
Suomi olisi nousukaudella ennen sotia kyennyt hankkimaan suunnilleen sen luokan aseistuksen ja varustuksen, mikä oli jatkosodan alkaessa.
1938 kyllä myönnettiin iso hankintamääräraha, joka ulottui vuoteen 1944, mutta se ei ehtinyt kuin alkamaan.
Talvisotaan mentiin tyhjin käsin, mutta vahvalla puolustushengellä.
"Suomi olisi nousukaudella ennen sotia kyennyt hankkimaan suunnilleen sen luokan aseistuksen ja varustuksen, mikä oli jatkosodan alkaessa."
Nopeisiin hankintoihin ei olisi rahat riittäneet sillä niiden aseiden hankkimiseen mitä kipeimmin tarvittiin ja joita puuttui olisi tarvittu ulkomaan valuttaa SKr, RMk, Puntia, Frangeja, dollareia. Puutteita olivat nykyaikaiset hävittäjät, raskas tykistö ja niihin rittävästi ammuksia. Mitään näitä ei valmistettu eikä nopeasti pystytty valmistamaan Suomessa eli markoilla ei olisi tehty mitään. Esim. PM:n tilastojen mukaan pelkästään ammus- ja patruunakulut olivat Talvisodassa n. 750 milj. mk/kk, sota on kallista. Lisäksi olisi päähankintojen lisäksi katettava myös muita puutteita.
Suomen valuuttavaranto oli vuonna 1938 n. 1,8 mdr. mk eikä kaikkia rahoja olisi voitu käyttää pelkästään aseisiin. Ehdotus tähän ongelmaan oli se että Suomen Pankki ottaa riittävän valuuttalainan mutta Ryti ei tähän suostunut.
Suomi tosin sai sodan kuluessa Ruotsilta 200 milj. kr (n. 2,4 Mrd.mk) ja USA:lta 50 milj. $ (n. 500 milj. mk) lainat mutta ne tulivat liian myöhään Talvisodan kannalta. Lisäksi USA:n laina ei ollut tarkoitettu aseiden ostamiseen vaan ruokaan ja muuhun humanitaarisiin tarvikkeisiin. Suomi osti ruokaa USA:sta ja vei sen Englantiin ja sai puntia hävittäjiä varten.
Natsisaksa esti Suomea saamasta asetäydennyksiä talvisodan aikana sillä olivathan Stalin ja Hitler liittolaisia. Suomi oli todellakin Venäjään kuulumisen ajoilta vielä 30-luvulla sotilaallinen tyhjiö ja muutoinkin surkeassa jamassa.
Nuo bäckman-tasoiset trollit häpäisevät kirjoituksillaan täällä jopa Putistanin propagandan.
Saksa pysäytti vain alueensa kautta kulkevat avustukset. Ikävin asia oli Fiat-hävittäjien pysäyttäminen.
Lisäksi Saksa otti haltuunsa Norjan satamista aselaivoja, jotka vapautti vasta syksyllä -40.
Toisaalta Saksa kyllä hyväksyi Ruotsin vapaaehtoisen avun, mutta pelotti virallisen Ruotsin pois uhaten muuten sodalla. Se oli syy myös Ruotsin kielteiseen suhtautumiseen lännen joukkojen läpikulkuun..
Suomen jämäkkä ja mahtava panssarilaivasto puolusti maamme itsenäisyyttä talvisodassa piiruakaan perääntymättä ennätysjäihin juuttuneena Turun saaristossa kuten sukellusveneis-
tömmekin.Maallakin saatiin sentään jotain aikaan kun Renaultin järeät panssarivaunut saa-
tiin käyntiin muttei liikkeelle Puna-Armeijan suureksi helpotukseksi.
-Kyllä oli silloin asevarusteemme huippulaatua.mutta harmi että hävittiin sekin selkkaus!
Eiks niin?
Kannattaa jättää sarkasmi niille, jotka osaavat sitä käyttää.
"harmi että hävittiin sekin selkkaus"
Bubi ei toistaiseksi ole kyennyt peittämään lapsenriemuaan jokaisesta vastoinkäymisestä, joita sodissa koettu. Se häntä kismittää tosin, että muna-armeijan pääsy torpattiin veteraanien toimesta. Nyt joutuu parka vain fantasioimaan kaikesta sikailusta, mitä invaasio olisi tuonut mukanaan. Kuvailee itseään "suoraselkäinen suomalainen" jossakin postissaan. Onko se siis synonyymi selkärangattomalle????
Suomella oli talvisodassa joitakin vahvuuksia venäläisiin verrattuna. Hiihtotaito antoi suomalaisille liikkuvuutta ja konepistoolit tulivoimaa metsätaisteluihin.
Laatokan pohjoispuolella venäläisiä divisioonia kyettiin saartamaan ja joitakin tuhoamaankin. Raskaiden tykkien ja ammusten puute vaikeutti mottien tuhoamista.
Raatteen tien voitto oli erittäin tärkeä saavutus. Tuhotun venäläisdivisioonan komentaja teloitettiin Venäjän puolella rajaa.
Raatteen tien voiton merkitystä ei täysin ymmärretä. Stalin suostui rauhaan Helsingin hallituksen kanssa kun pelkäsi Ranskan ja Englannin väliintuloa pohjoisesta käsin.
Onnistunut Suomen katkaisu Oulun korkeudelta olisi merkinnyt ettei Suomea olisi voitu auttaa.
Niin ollen Stalin ei olisi luopunut Kuusien hallituksesta. Se olisi tuotu Helsinkiin ja suomalaiset kävelytetty Siperiaan. Harva sieltä olisi elävänä palannut.
Kaikki suomalaiset olivat epäluotettavia koska olivat tehneet aseellista vastarintaa. Heidät olisi tuhottu ja tilalle tuotu luotettava venäläinen väestö.
Kaikkia baltteja ei tapettu koska olivat alistuneet sovjetisontiin ilman sotaa.
Raatteen tien voittoa ei saavutettu millään aseylivoimalla vaan enemmänkin samankaltaisella sissitaktiikalla mitä afgaanisissitkin käyttivät 1980 luvulla.
Raskaasti aseistettu neuvostodivisoona pysäytettiin tielle ja tuhottiin.
Suomalaiset saivat arvokkaan sotasaaliin. Tankkeja tykkejä pikakivääreitä ym.
"Raatteen tien voittoa ei saavutettu millään aseylivoimalla vaan enemmänkin samankaltaisella sissitaktiikalla mitä afgaanisissitkin käyttivät 1980 luvulla."
Afgaanit eivät kyenneet kokonaisten yhtymien voimin tehtyuhin koottuihin iskuihin.
Sellainen oli Raatteen tien voitto, ei se mitään sissitoimintaa ollut, vaan klassinen saarto- ja tuhoamistaistelu.
Sissitoiminta on ihan muuta.
En minä väittänytkään, että Raatteen tiellä olisi käytetty aivan samaa menetelmää kuin Afganistanin sissit käyttivät.
Mutta viholliseen verrattuna kevyesti aseistetut suomalaiset joka tapauksessa pysäyttivät Raatteen tielle raskaasti aseistetun neuvostokolonnan ja tuhosivat sen.
Afgaanisissit myös pysäyttivät Neuvostoliiton kolonnia vuoristoteille ja aiheuttivat niille tappioita.
Talvisodassa Suomen tärkein asetoimittaja taisi olla Neuvostoliitto.
Afgaanisissien sotimista ja suomalaisten voittoa Raatteentiellä sanotaan nykyään epäsymmetriseksi sodankäynniksi.
Heikompi voittaa vahvemman.
Raatteen tien voitto oli mitä perinteisintä sodankäyntiä.
Epäsymmetrinen sodankäynti on aivan muuta kuin divisioonan hyökkäys talvioloissa.
esimerkkinä asymm etrisen sodankäynnin tehokkuudesta toimii Raatteentien taistelu, joka oli osa Suomen ja silloisen Neuvosoliiton v älill ä 30.11.1939–13.3.1940 käytyä talvisotaa. Neuvostoliiton strategiana talvisodassa oli katkaista Suomi Oulun tasalta poikki. Neuvostoliiton tavoite oli näin katkaista Suomen huoltoreitit ja yhteydet Poh jois-Suomeen ja varsinkin huoltoreitit Ruotsiin. Saatuaan jaettua Suomen kahteen osaan Neuvostoliitto olisi kyennyt estämään muita Euroopan valtioita kuljetta masta mahdollisia tukijoukkojaan Suomeen Ruotsin kautta.
Neuvostojoukkojen vahvuus suomalaisiin nähden oli huomattavan suuri. Heidän yhteenlaskettu miesvahvuutensa taisteluissa oli 23 000 miestä, 188 tykkiä, 45 panssarivaunua ja ajoneuvoa.
Sitä vastoin suomalaiset, joilla oli tilanteeseen parem min sopivat välineet eli sukset, kykenivät nopeasti liikkumaan alueella paikasta toisee n ja ottamaan aloitteen itselleen.
Neuvostoliittolaisten aseistus, kuten panssari-vaunut ja panssarintorjunta-aseet, olivat hyödyttömiä, koska tässä ympäristössä niillä ei kyennyt liikkumaan. Suomalaisten aseistus perustui vain kevyeen aseistukseen, joita vastaan neuvostoliittolaisten aseet olivat täysin hyödyttömiä.
44. divisioonan sotilaat eivät pystyneet poikkeamaan metsään tieuralta, kun taas suksineen liikkuvat suomalaiset iskivät mets ästä ilmestyen viholliseen nopeasti ja tuhoisasti kadotakseen taas metsän pimeyteen. Suomalaisten aavemaiset iskut ja tarkka-ampujien tuhoisan tarkka tulitus aiheuttivat neuvostojoukoissa paniikkia.
Ylläoleva kirjoitus on Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksesta asymmetrisestä sodankäynnistä.
Sissitaktiikkaahan se oli iskeä yllättäen viholliseen ja kadota metsään.
Vihollisrivistö katkottiin osiin ja tuhotiin yksitellen.
Siinä ei ollut mitään asymmetristä tai sissitaktiikkaa. Se oli tuhoamistaistelu vanhaan nalliin.
Olet siis eri mieltä kuin maanpuolustuskorkeakoulussa julkaistu tutkimus asymmetrisestä sodankäynnistä.
maanpuolustuskorkeakoulu asymmetrinen sodankäynti - Doria
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74423/SM371.pdf?sequence=1
kirjoittanut K Santaharju - 2007
Asymmetrinen sodankäynti ei ole sotahistoriassa mikään uusi käsite. Asymmetrinen sodankäynti on ... TAISTELUTAPAHTUMIIN. 43. 4.1 Raatteentien taistelu.
"Siinä ei ollut mitään asymmetristä tai sissitaktiikkaa."
Sissitaktiikkaa nimenomaan oli suomalaisten iske ja piiloudu metsään taktiikka.
Symmetrinen sodankäyntihän oli suomalaisille täysin mahdotonta koska aseistus oli paljon kevyempää kuin venäläisillä.
Symmetrisestä sodankäynnistä maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus käyttää esimerkkinä Kurskin panssaritaistelua.
Suunnilleen samoin varustetut armeijat iskivät toisiaan vastaan raskain asein.
Loppuvaiheessa tietenkin Raatteen tien motissa olleet vihollisen joukot tuhottiin tai osa pääsi pakoon omalle puolelle.
Sitä ennen mottiin saarrettuja heikennettiin sissisodan iske ja vetäydy tapaan.
Operaatio avattiin katkomalla perääntymistie ja paloittelemalla rivistö osiin.
Nämä motit pidettiin tiukasti saarrettuina, kunnes tulivat tuhoamisvuoroon. Ei siinä mitään sissi-iskuja käytetty.
"Ei siinä mitään sissi-iskuja käytetty. "
Kyllä käytettiin ennen mottien tuhoamista.
TAVOITTEENA RAATTEENTIE – Keski-Suomalaisen reserviosaston ...
alasin.varusteleka.fi/tavoitteena-raatteentie-keski-suomalaisen-reserviosaston-hiihtoma...
Raatteentielle pysäytetty puna-armeijan motomekanisoitu valiodivisioona .... partioivat pitkiä matkoja ja suorittivat sissi-iskuja tielle juuttuneen vihollisen sekaan.
"Nämä motit pidettiin tiukasti saarrettuina, kunnes tulivat tuhoamisvuoroon. Ei siinä mitään sissi-iskuja käytetty. "
Mottien saartamisen ja tuhoamisen välillä niihin tietenkin tehtiin sissi-iskuja. Eli iskettiin ja vetäydyttiin mikä on sissisodan perustaktiikkaa.
http://alasin.varusteleka.fi/tavoitteena-raatteentie-keski-suomalaisen-reserviosaston-hiihtomarssi-raatteentielle/
"Suurin kunnia kuitenkin kuuluu niille miehille jotka Raatteessakin pysyivät asemissaan, partioivat pitkiä matkoja ja suorittivat sissi-iskuja tielle juuttuneen vihollisen sekaan. "
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005025381.html
" Venäläisten eteneminen oli pysäytetty, ja koko divisioona muodosti valtavan nauhan kapealla tiellä. Lumisessa metsässä vaanivat suomalaiset sissit."
Suomen armeija talvisodan aikaan ei ollut sissiarmeija mutta se käytti sissitaktiikoita.
Sissitoimintaan oltiin aika heikosti valmistauduttu. Se käynnistettiin kyllä vähitellen ja paikoin tuli hyviäkin tuloksia. Joukkoina olivat pääasiassa rajamiehet.
Itse lykkäät pötyä. Suomalaisten Raatteen tiellä tekemistä sissi-iskuista puhutaan yleisesti.
Suomalaisten aseistus oli niin kevyttä että venäläisiä oli heikennettävä sissi-iskuilla.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus käyttää siitä epäsymmetrinen sodankäynti nimitystä.
maanpuolustuskorkeakoulu asymmetrinen sodankäynti - Doria
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74423/SM371.pdf?sequence=1
kirjoittanut K Santaharju - 2007
ASYMMETRISEN SODANKÄYNNIN SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖN. TAISTELUTAPAHTUMIIN. 43. 4.1 Raatteentien taistelu. 43. 4.2 Vietnamin sodan taistelut.
"esimerkkinä asym m etrisen sodankäynnin tehokkuudesta toimii Raatteentien taistelu, joka oli osa Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välill ä 30.11.1939–13.3.1940 käytyä talvisotaa. Neuvostoliiton strategiana talvisodassa oli katkaista Suomi Oulu tasalta poikki. Neuvostoliiton tavoite oli näin katkaista Suomen huoltoreitit ja yhteydet Pohjois-Suomeen ja varsinkin huoltoreitit Ruotsiin. Saatuaan jaettua Suo men kahteen osaan Neuvostoliitto olisi myös kyennyt estämään muita Euroopan valtioita kuljetta masta mahdollisia tukijoukkojaan Suo meen Ruotsin kautta
Neuvostojoukkojen vahvuus suomalaisiin nähden oli huomattavan suuri. Heidän yhteenlaskettu miesvahvuutensa taisteluissa oli 23 000 miestä, 188 tykkiä, 45 panssarivaunua ja ajoneuvoa.
Suomalaisilla ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin viivyttää vihollisen etenemistä sissitaktiikan avulla,
Neuvostoliittolaisten aseistus, kuten panssarivaunut ja panssarintorjunta-aseet, olivat hyödyttömiä, koska tässä ympäristössä niillä ei kyennyt liikkumaan.
Suomalaiset taas liikkuivat suksilla pimeyden turvin jopa 40 kilometrin matkoja tehden nopeita pistohyökkäyksiä neuvostoliittolaisten sivustoihin ja selustaan.
44. divisioonan sotilaat eivät pystyneet poikkeamaan metsään tieuralta, kun taas suksineen liikkuvat suomalaiset iskivät mets ästä ilmestyen viholliseen nopeasti ja tuhoisasti kadotakseen taas metsän pimeyteen. "
Ylläoleva teksti on maapuolustuskorkeakoulun tutkimuksesta asymmetrisestä sodankäynnistä.
http://hengityskeinu.blogspot.fi/2013/11/teemu-keskisarja-raaka-tie-raatteeseen.html
Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen
"Suomussalmella alkoi eräänlainen asemasotavaihe, jonka aikana suomalaiset pyrkivät sissihyökkäyksillä tekemään mahdollisimman paljon vahinkoa erityisesti vihollisen joukkojen huoltoyhteyksiin.
Suomalaisten viivytystaistelut ja sissi-iskut onnistuivat siinä määrin että puna-armeijan 163. divisioona päätti aloittaa vetäytymisen Suomussalmelta. Pääjoukko onnistui Kiantajärven kautta pakenemaan, mutta suomalaisten onnistui motittaa pääosin ukrainalaisista koostunut 44. divisioona, joka oli alunperin ollut tulossa 163. divisioonan apuun.
Pakkasten ja huonon tien takia joukko oli kuitenkin Raatteen tiellä jumissa. He eivät lopulta päässeet eteen eivätkä taakse päin. Suomalaisilla oli lopulta helpohko työ tuhota 44. divisioona ja saavuttaa näin yksi suurimmista sotavoitoistaan suomalaisessa sotahistoriassa."
Raatteen tien voiton merkitys oli todella suuri. Kun huomioidaan, että pelko lännen mahdollisista apujoukoista Suomelle sai Stalinin luopumaan Kuusisen hallituksestta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Lännen apujoukot eivät olisi päässeet suomalaisten avuksi, jos Suomen katkaisu Oulun korkeudelta olisi onnistunut.
Sotaa olisi jatkettu kunnes koko Suomi olisi vallattu. Ja suomalaiset sen jälkeen viety Siperiaan ja tilalle tuotu venäläisväestö.
Eikö ne olisi kuitenkin laivattu Suomeen, rauha tuli siitä syystä, että NL luuli. että Ranska ja Englanti hyökkää Bakuun ilmasta, eikä halunnut joutua sotaan Saksan puolella, koska Stalin halusi Saksan sotivan lännessä.
Stalin halusi eroon sotilaalliseksi ja poliittiseksi rasituksesta muuttuneesta Talvisodasta.
Länsivaltojen touhut uhkasivat laajentaa sotaa Pohjolassa ja se ei NL:lle sopinut.
Apujoukkoja oli jo laivoissa, mutta eivät ne olisi koskaan Norjaa pitemmälle päässeet. Saksa oli jo tuolloin valmis puuttumaan asiaan.
"Länsivaltojen touhut uhkasivat laajentaa sotaa Pohjolassa ja se ei NL:lle sopinut."
Tämä oli yksi syy, NL:n piti kiirehtiä hoitelemaan myöskin sille etupiiriin annetut valtiot kuten Romania. Ranska piti tietenkin parempana sotia pohjoisessa kuin etelässä näin rintama oli kauempana Ranskan omista alueista ja intresseistä.
Puna-armeijasta oli sitoutunut Talvisodan aikana lähes miljoona miestä - NKVD:n arkistot kaikkiaan 58 divisioonaa, poslukien kuolleet, haavoittuneet, kadonnet ja karannet sekä joukkojen vahvistaminen- mikä oli melkein neljännes Puna-armeijan sen aikaisesta vahvuudesta. Tämä tilanne ei voinut jatkua kovin pitkään.
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/reimaa_pmaat_nazisaxa-49209
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
helmikuussa (1940) Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.
Suomi valmisteli Hitlerin kanssa salaa Talvisodan hyökkäystä 30-luvulla. Suomalaiset tapasivatkin saksalaisia upseereja silloi tässä tarkoituksessa.
"Suomi valmisteli Hitlerin kanssa salaa Talvisodan hyökkäystä 30-luvulla. "
Höpöhöpö.
tapailivat joskus toisiaan vuoden 1918 asevelihengessä. Mitään salailua ei siinä ollut.
Mitään yhteisiä sotasuunnitelmia ei tehty. Siihen ei upseereilla ole valtuuksia.
Talvisodan hyökkäykseen Hitler antoi NL:lle luvan 23.8. 39 tehdyllä sopimuksella.
Juu,kyllä SA:n (Suomen Armeijan) valmiutta lisättiin muuttamalla lippalakin mallia 1930-lu-
vulla. Eiks jeh?
Suomen vahvuus lisääntyi 30-luvulla kun Stalin tapatti suuren joukon ylimpiä upseereja. Suomella vaan ei ollut osaa tuohon tappotyöhön.
"kyllä SA:n (Suomen Armeijan) valmiutta lisättiin muuttamalla lippalakin mallia 1930-luvulla. Eiks jeh? "
Jeh Jeh! Ja teho näkyi heti! Talvisodassa jäätyi kalikaksi 200.000 muna-armeijan yrittäjää. Jos olisi oikein lakki onnistunut olisi luoko ollut varmaan 500.000!
Aika velikultia, eiks jeh Bupi!
"Suomi valmisteli Hitlerin kanssa salaa Talvisodan hyökkäystä 30-luvulla."
Eikö se aukko jo repeä, kun noin paksua pukkailet.
mm. puolustusneuvoston kokouksissa 1938-39 maan heikkoa varustautumista todeten mm. 1938 joudutun käyttämään hankintamäärärahoja ylläpitoon.
Mannerheim yritti vauhdittaa asioita mm. uhkaamalla erolla 1937 ja jättämällä eropaperin vielä Talvisodan alla 27.11. 39.
iloitsi vielä elokuussa 1939, ettei Suomi ollut hankkinut turhia sota-aseita varstoihin ruostumaan.
Palstan jälkistallareilla tuntuu olevan aivan toisenlaiset tiedot. Harmi kyllä, ne eivät ole totta.
että stallarien väittämästä suurvarustelusta ei Talvisodan rintamamiehillä ollut mitään havaintoja.
Stallari: "On se vaan niin kummallista kun neukku ei sallinut ryssävihasta sairaan Suomen johdon pitää tukevia sotilasasemia Leningradin alueen vieressä odottamassa alkaneen suursodan ehkä tuomaa tilaisuutta hyökätä kaupunkiin tappamaan kaikki sen asukkaat ja liittämään kymmenien tuhansien neliökilometrien alueet Suomeen."
Kumma on tosiaan. Ainoat asemat Leningradin vieressä olivat jo tsaarin ajalta alkaen Leningradia suojaavat bunkkerilinjat NL:n alueella.
Suomen johto solmi hyökkäämättömyyssopimuksen NL:n, mutta ei Saksan kanssa.
NL jakoi Saksan kanssa Euroopan etupiireihin.
"Kyllähän se oli selvästi täällä kerrottu mitä kaikkea kivaa oli "ryssän" varalle meillä mietittynä, siis alueanastusten lisäksi. Monttuun vaan kaikki "ryssät", niin se oli kerrottu."
Ja missähän tuo vihjailtu on kerrottu? Ja mihin päätöksiin se perustui?