Kertoo TS. 13.5.2017. Entä miksi kielet eivät kiinnosta entiseen malliin edes lukiossa? Johanna Kylén ja Toni Kemppainen arvioivat sen liittyvän ainakin työmäärään.
– Syy voi olla ihan sekin, että lukiossa on niin paljon tekemistä – varsinkin jos lukee vaikka pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, Kylén pohtii.– Ja jos lukee vaikka ranskaa, sitä ei tule arkipäivässä juuri käytettyä. Kaikki eivät ehkä jaksa miettiä niin pitkälle, että kieltä voisi tarvita sitten joskus töissä, Kemppainen lisää.
Sanna Karppasen mukaan kielten opiskelua lukiossa on vähentänyt etenkin viime vuosikymmenellä tullut ainereaali.– Opiskelijat valitsevat reaaliaineita, koska niistä saa lisäpisteitä, kun pyritään jatko-opintoihin. Harva pystyy ajattelemaan, että minulle on hyötyä tästä kielitaidosta, vaan moni ajattelee, että minulle on hyötyä kemiasta tai historiasta, koska saan siitä lisäpisteitä.
– Syy voi olla ihan sekin, että lukiossa on niin paljon tekemistä – varsinkin jos lukee vaikka pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, Kylén pohtii.– Ja jos lukee vaikka ranskaa, sitä ei tule arkipäivässä juuri käytettyä. Kaikki eivät ehkä jaksa miettiä niin pitkälle, että kieltä voisi tarvita sitten joskus töissä, Kemppainen lisää.
Sanna Karppasen mukaan kielten opiskelua lukiossa on vähentänyt etenkin viime vuosikymmenellä tullut ainereaali.– Opiskelijat valitsevat reaaliaineita, koska niistä saa lisäpisteitä, kun pyritään jatko-opintoihin. Harva pystyy ajattelemaan, että minulle on hyötyä tästä kielitaidosta, vaan moni ajattelee, että minulle on hyötyä kemiasta tai historiasta, koska saan siitä lisäpisteitä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Koululaiset kyllä tietävät miten Fennomaanit ja Persut valehtelrvat omien poliittisten intohimojensa takia. Kielten opiskelun vähenemiseen ei ruotsin pakollisuudella ole minkäänlaista vaikutusta.
Kyllähän se tiedetään, miten koululaiset nauravat Persujen kielipolitikoimiselle. SampoTerho-vitseistä täyttyy nykyään koululaisten vitsikirjat.
"Vitsikirjat"+ei+selvästikään+tunne+koulumaailmaa.+Vastenmielisyys+pakkoruotsia+kohtaan+on+käsinkosketeltavaa+jopa+Etelä-Suomen+virallisesti+kaksikielisten+kuntien+suomenkielisissä++peruskouluissa+ja+lukioissa.+Joka+luokassa+on+aina+muutama+kiltti+ja+tunnollinen+oppilas,+ehkä+3-5,+joka+panostaa+pakkoruotsiin.+Muut+tekevät+suurimman+osan+ajasta+muitten+aineiden+harjoituksia,+räplää+kännyä+tai+metelöi.+Vapaa+kielivalinta+on+kaikkien+etu.+Ruotsin+valitsisi+Etelä-Suomessa+ja+rannikkokunnissa++ehkä+20%,+muualla+maassa+huomattavasti+vähemmän+(ehkä+Tamperetta+ja+Jyväskylää+lukuun+ottamatta?).
Tulihan siinä Persupropagandaa ihan entiseen huuhaa malliin. Ei koululaiset ole hölmöjä kuten Persut ja pakkoruotsifennomaanit.
TS. Juttu aloituksessa kertoo hyvin, minkälaisia huolia koululaisilla on kieliopiskelujen suhteen. Heillä ei ole pienintäkään uhmaa suruja vastaan kuten pakkoruotsifennomaaneilla. Suruvastaisuus on Persujen politiikkaa ja pakkoruotspolitikoinnin lähtökohta. Muusta ei ole kyse.
Peruskouluikäiset ovat vielä lapsia. Edes 16-18 vuotiaat ovat harvoin vielä kiinnostuneita politiikasta eivätkä "tiedostavia" paitsi ehkä siinä tapauksessa, että vanhemmat ovat aktiivipoliitikkoja.
Koululaiset alkavat kysellä viimeistään 13-14 vuoden iässä, miksi ruotsia täytyy lukea. Siinä iässä maailmankuva alkaa jo muodostua. Ei enää uskota joulupukkiin ja muitakin "totuuksia" osataan kyseenalaistaa. Peruskoulun pakkoruotsi alkaa juuri tuossa iässä.
Ihminen kyselee asioista koko ikänsä ajan. Kouluiässä odotetaan asiallisia vastauksia. Fennomaanit eivät pysty antamaan muita kuin asiattomia poolliittissävyisiä vastauksia ja tämä koskee erityisesti kieliasioita. Voi niitä koululaisraukkoja, joiden vanhemmat ovat fennomaaneja.
"Suruvastaisuus on Persujen politiikkaa ja pakkoruotspolitikoinnin lähtökohta. Muusta ei ole kyse."
Vähemmistökielipakon vastustamisen ovat politikoinnillaan luoneet RKP:n svekomaanit itse kuvitellessaan, että mainittu pakko muka kuuluu heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin. Pakon vaatimisella svekomaanit ja svekomieliset fennot ovat kerjänneet (toistan: kerjänneet) suruvastaisuutta. Heille ei riitä pelkästään vähemmistökielen vastustaminen. He luovat tietoisesti pakkokielivaatimuksillaan suruvastaisuutta siinä toivossa, että pakkokielen vastustaminen voitaisiin julistaa mukamas vähemmistön sortamiseksi.
Tuo Nettisuoman vinkuminen on juuri sitä fennomaanien suruvastaista poliittista propagandaa. Koululaiset nauravat moiselle.
RKP:n svekomaanit ja svekomieliset fennot kerjäävät vinkuen pakkokielivaatimuksillaan svekovastaisuutta, jonka he sitten julistavat hurrivihaksi. Se on tietenkin heidän tarkoitushakuista propagandaansa: pakkokielivastaisuus on muka hurrivihaa.
Talan teesit ja Suomalaisuuden Liitto, puh.joht. Terho ministeri jne. Propagandatausta on liiankin selvää suruvastaisuutta eikä mitään muuta.
Lisäpisteitä saa, riippuu mihin aineeseen tähtää. Lisäpisteitä tulee myös kielistä. En usko, että lukiolaiset miettivät pelkästään mistä saa pisteitä. Mielestäni kielten opiskelussa ollaan yleisesti hakoteillä; ei ymmärretä että kielten oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa - kaikki pitäisi saada helpolla ja nopeasti. Tämä asenne kostautuu sitten myöhemmässä vaiheessa.
Vielä vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmesta lukiolaisesta opiskeli vähintään kolmea kieltä. Nyt kolmen tai useamman kielen ja enintään kahden kielen opiskelijoita on lukiossa yhtä paljon.Kylénin lailla neljää kieltä opiskelee enää joka kymmenes lukiolainen, kun 1990-luvun lopulla näin teki joka kuudes.Kielten kirjoittajien määrissä on tapahtunut suoranaisia romahduksia. Perinteisesti suositut saksa ja ranska ovat menettäneet kymmenen viime vuoden aikana suuren osan kirjoittajistaan: ranska yli puolet ja saksa lähes kaksi kolmasosaa.Sama kehitys näkyy perusopetuksessa. 1990-luvun loppuvuosina saksaa opiskeli peruskoulussa yli 70 000 oppilasta, nyt määrä on kutistunut reiluun 30 000:een.– Viimeisten vuosien aikana luvut eivät enää ole laskeneet mutta eivät nousseetkaan, ja se on yhtä iso ongelma, sanoo Opetushallituksen opetusneuvosAnu Halvari. Puheet venäjän kielen osaamisen tärkeydestä sen sijaan näyttäisivät tuottaneen tulosta. Venäjää opiskelevien peruskoululaisten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut.– Luvuissa näkyy varmasti myös venäjänkielisten maahanmuuttajataustaisten lasten määrän lisääntyminen. He opiskelevat usein venäjää vieraan kielen ryhmissä.
Vuonna 2017 koulujen kieliopetus siirtyi Suomalaisuuden Liiton varaan. Talan teesit on kaivettu esille. SuoLi:n puheenjohtaja ministeri Sampo Terho ohjailee kielikoulutusta Teesien viitoittamalla linjalla.
Ei hyvältä näytä kehitys. Mielestäni A1-kielen vapautus valinnaiseksi (entisen pakkoenglannnin sijaan) toisi Suomeen varmimmin uusia kielten osaajia. Jos oppilas lukee esim. 1. kielenä ranskaa ja 2. englantia, hän oppii hyvin molemmat kielet.
"Talan teesit on kaivettu esille."
Jaha, svekomaanit ja svekomieliset fennot kaivavat esille itse keksimänsä torsoteesit, joilla he taannoin kerjäsivät hurrivihaa. Turha on yrittää samaa jälleen.
Älä Nettisuoma sotke vihaasi asiallisen keskusteluun. Suomea eteenpäin vievät keskustelut stoppaavat aina, kun poliittisen propagandan nettifennot astuvat teeseineen estraadille.
"Perinteisesti suositut saksa ja ranska ovat menettäneet kymmenen viime vuoden aikana suuren osan kirjoittajistaan: ranska yli puolet ja saksa lähes kaksi kolmasosaa."
Aikoinaan mentiin vikaan 90-luvulla taloudellisista syistä, ei oppilaiden laiskuuden vuoksi: "Vuoden 1994 jälkeen opetuksen järjestäjillä [kunnilla] ei ole enää ollut velvoitetta tarjota 8. luokalta alkavaa valinnaista kieltä, ja valinnaisaineiden kokonaistuntimäärää on muutenkin supistettu.” Kunnilla ei ole edelleenkää velvoitetta entisenlaiseen kielitarjontaan. http://www.oph.fi/download/138072_Kielten_tarjonta_ja_kielivalintojen_perusteet_perusopetuksessa.pdf
Kun vähemmistökielipakko saadaan kumottua, avautuu pakkokieleltä tilaa entistä enemmän eri kielten opiskelulle ja osaamiselle.
"Älä Nettisuoma sotke vihaasi asiallisen keskusteluun."
Älä sinä kaiva torsoteesejäsi vihan kerjäämiseen.
No niin. Lopetetaan!