"Häpeä liittyy jäykkien hierarkkioiden ja jakojen yhteiskuntaan eikä kunnia salli häpeäkulttuurin vallitessa sellaisia joustoja kuin yksilöllinen omanarvontunto. Ulkoisten sääntöjen korvautuminen toisten eläytyvällä huomioonottamisella oli 1800-luvun lopulta lähtien suuri muutos joustavampaan suuntaan. Muotojen riisuminen on nyt kääntymässä vastakohdakseen: julkean käyttäytymisen aikana häpeän pelko alkaa säädellä yksilöiden käyttäymistä yhä voimakkaammin. Jotta häpäisyltä välttyisi, täytyy pälytä sovinnaisen käyttäytymisen mallia oletetusta yhteisestä mielipiteestä.
Moraalinen sadismi (mikä ihana termi!) on mahdollista yhtä hyvin sekä oikeistolais-nationalistisessa että vasemmistolaisliberaalissa viitekehyksessä. Oikeistonationalistille "suvakki" on maanpetturi, joka anasaitsee jopa raiskauksen muistutukseksi kansallisuuden pettämisen vaaroista. Vasemmistoliberaali taas saa mielessään luvan rangaista toista yliminän alkukantaisella voimalla silloin, kun vastustajan voi aavistaa syyllistyneen rasismiin, naisvihaan, homofobiaan tai islamofobiaan edes satunnaisen sanavalinnan tasolla... Kirjailija Erica Jong suree "kaiken ilon ja huumorin" katoamisesta uuteen kielto- ja sensuurimentaliteettiin, joka tulee vastaan nimenomaan itseään edistyksellisenä pitäviltä tahoilta."
Juha Siltala - Keskiluokan nousu, lasku ja pelot s. 222-223
Missä leikkimielisyys, huumori ja kyky nauraa itselleen? Miksi olla niin jäykkiä, jotta voi erntoutua ainoastaan kun joku karismaattinen johtaja siihen antaa luvan? Miksi ei voi ottaa ihan vaan rennosti ja nauttia elämästä? Elämä on lahja, josta kieltäytyminen on loukkaus sen antajaa kohtaan!
Moraalinen sadismi (mikä ihana termi!) on mahdollista yhtä hyvin sekä oikeistolais-nationalistisessa että vasemmistolaisliberaalissa viitekehyksessä. Oikeistonationalistille "suvakki" on maanpetturi, joka anasaitsee jopa raiskauksen muistutukseksi kansallisuuden pettämisen vaaroista. Vasemmistoliberaali taas saa mielessään luvan rangaista toista yliminän alkukantaisella voimalla silloin, kun vastustajan voi aavistaa syyllistyneen rasismiin, naisvihaan, homofobiaan tai islamofobiaan edes satunnaisen sanavalinnan tasolla... Kirjailija Erica Jong suree "kaiken ilon ja huumorin" katoamisesta uuteen kielto- ja sensuurimentaliteettiin, joka tulee vastaan nimenomaan itseään edistyksellisenä pitäviltä tahoilta."
Juha Siltala - Keskiluokan nousu, lasku ja pelot s. 222-223
Missä leikkimielisyys, huumori ja kyky nauraa itselleen? Miksi olla niin jäykkiä, jotta voi erntoutua ainoastaan kun joku karismaattinen johtaja siihen antaa luvan? Miksi ei voi ottaa ihan vaan rennosti ja nauttia elämästä? Elämä on lahja, josta kieltäytyminen on loukkaus sen antajaa kohtaan!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Herää myös kysymys onko kontrollifriikin tarve hallita muita oire henkilökohtaisen itsekurin ja itsehillinnän puutteesta?
Uskonnollisuus äärimmilleen vietynä johtaa tiukkoihin auktoriteetteihin ja "muuttumattomiin" faktoihin - jotka sitten kuitenkin muuttuvat.
Kyllä ja vaikka fundamentalistit kuinka väittäisivät vain noudattavansa kirjaimellista Raamatun TULKINTAA, sekin on tosiasiassa hyvin valikoivaa.
Kiihkouskovaisilla on myös jopa koomisia mittasuhteita saavia taipumuksia toimia käytännössä lähes päinvastoin mitä itse opettavat. Maailma on täynnä esimerkkejä itse itsensä Jumalan asemaan asettaneista auktoriteeteista, jotka vaativat muilta esim. sellaista askeesia, joista itse katsovat Jumalan armosta olevansa vapautettuja tyyliin kielletään syömästä lihaa mutta itse mässäillään sillä hyvällä ruokahalulla.
Näin on, näitä esimerkkejä löytyy ja noihin moni sortuu. VAaditaan muilta jotain, mihin ei edes itsekyetä ja tehdään sitten salaa.
"Miksi ei voi ottaa ihan vaan rennosti ja nauttia elämästä? Elämä on lahja, josta kieltäytyminen on loukkaus sen antajaa kohtaan!"
Niin in. Oikeasti täällä tavallisessa elämässä tämä on näin. Jostain syystä näissä nettiareenoilla vain kaikki vääntyy aina tähän - ilo on kiellettyä jne.
Kuka on kieltänyt ilon Herrassa?
Herrassahan saa iloita vain se, ken noudattaa pilkuntarkasti raamatun vähäisintäkin vaatimusta ja lahkosaarnaajan tulkintaa... Iloa lienee se sitten.
Vähän ilkeesti sanottu, mutta ei ilo oikein kaikista näy.
>> Elämä on lahja, josta kieltäytyminen on loukkaus sen antajaa kohtaan! <<
Tuo voisi pitää paikkansa, jos a) elämä olisi jokin lahja, b) ihmisellä olisi vapaa tahto jo ennen syntymäänsä c) jos elämästä kieltäytymistä (miten se sitten tapahtuisikaan) voisi pitää loukkauksena ja d) jos olisi joku joka sen elämän antaa.
No, itse uskovana kyllä koen, että elämä on lahja. Mutta muuttaako se jotain?