Luokkaretkimuistoja

Kävin luokkaretkellä 60-luvun lopulla. Oltiin neljän päivän matkalla Turussa, 15-16-vuotiaita. Majoitus pojilla oli paikallisen kansakoulun voimistelusalin lattialla, tytöillä jossain luokassa. Poikien miesopettaja-valvoja totesi majoitusolot nähtyään: Ei, kyllä minä lähden tästä hotelliin! Ja niinpä olimme siellä yöt keskenämme. Tyttöjen valvoja ei sentään lähtenyt hotelliin, ja eräs tytöistä valittikin liiallisesta vahtimisesta, karattuaan myöhään illalla poikien puolelle. Rohkeimmat pojat sitten riisuutuivat sammutettuaan ensin valot, tytön vaivihkaa katsellessa. Tämä sama tyttö oli jo tulomatkalla kuulemma nauttinut pullollisen Koskenkorvaa ja pääsinkin osalliseksi hänen antaumuksellisesta mielentilastaan bussissa, kun hän änkesi viereeni istumaan ja tolkutti: Nyt pidetään hauskaa! Samalla painautuen tiiviisti minua vasten. Naisopettaja ihmetteli perille tultuamme, mikä sitä tyttöä nyt vaivaa, kun valittaa huonoa oloa. Poikien valvoja kävi yöllä Helsingissä ostamassa itselleen auton, jolla ajoi Turusta koulupaikkakunnallemme. Bussikuskimme tuli parina yönä hiukan maistaneena joukkoomme. Korttia pelattiin aamuyöhön. Meitä ihmettelemään tuli paikallisen jengin porukkaa: Oottekste maalta? Tällaista meno oli silloin muinoin 60-luvulla. Kertokaapa muutkin omia kokemuksianne!