Olen mukana oleva todistaja, harkinnut eroamista järjestöstä. On niin paljon asioita jotka menevät niin väärin. En halua tässä erityisemmin tuoda esille katkeraan sävyyn negatiivisia asioita mitä koen järjestössä, en ole katkera vaikka kerronkin miltä minusta tuntuu. Järjestössä harmittaa monet monet asiat. Farisealainen tyyli-asioita ei saa ´pohtia ääneen´. On tärkeää saada pohtia. Missä sitten? Onko oikein jättää kaikki sisälle koska ei saa puhua ulos niitä mieltä painavia asioita? Vanhinten tapa kohdella jäseniään on julma, ei hellä kuten raamattu sanoo valvojien tulisi olla. Järjestössä seuralla on suurempi paino kuin jumalalla. Orja on erehtynyt monta kertaa. Syyllisyys jos pohdit asioita, sillä onhan kehoitus ´meidän ei pitäisi ajatella omilla aivoilla´. Kokoukset ovat paljon kaikkea muuta kuin raamatun tutkimista joka olisi hyödyllisempää tutkia sitä 5h. Entä miksi kaikkien on oltava samanlaisia? En tarkoita että tulisi hyväksyä raamatun periaatteiden rikkomista vaan teatteria esim. paheksuntaa, luokittelua ´huonoa seuraa´, ´maailmallinen´, ´lähes luopunut´, luopio´,´erotettu´, ´toimeton´, ym termit. Moni ei ole laisinkaan innostunut kaikesta toiminnasta mitä on liikaa. Kokoukset, kentät ym. Jos taas joku ei ole joka kerta kokouksessa sellainen saa osakseen paheksuntaa kysymättä edes syytä. Eikö sekin tulisi olla jokaisen oma asia henk koht kokoontuuko vai ei. Miksi muiden pitää puuttua toisten asioihin? Oikeuskomitean salaiset kirjat, lisäykset vanhinten kirjassa, säännöt jokaiseen miten toimia. Arkistointi. Ei päästetä vakavia asioita julkisuuteen. Lomakkeet omituisia. esim S79 on tarpeen välttää, ´ei tule käyttää lomakkeissa mitään joka mainitsee jonkun muun kuin itse komitean mahdollisesti vaikuttavan päätökseen. Vanhimmat käsitteli tapausta väärin tutkiessaan asiaa oikeuskomitean istunnossa. Ei päätä ei häntää!!
Ehdollinen rakkaus, kaikkien on oltava pilkulleen samassa muotissa. Järjestössä kokee tuomitsemista. Myöski toiset näyttävät tietävän paremmin kuka pelastuukin suuressa ahdistuksessa. Kuinka ihminen voi sanoa että vain Jt pelastuu harmagedonissa? Niin kuitenkin annetaan ymmärtää. Jos joku nyt heittää missä niin luki, ei vältttämättä lue mutta monet puheet tuovat sen esiin rivien välistä. Esimerkiksi nyt kun on ollut se hyökyaalto. Monissa kokouksissamme verrataan tsunamia ´ei tämä ole vielä mitään!aivan kohta Jehova pyyhkäisee yli maan, pahempaa on tulossa, suurempi tsunami, me voimme silti luottaa että Jehova suojelee MEITÄ.´ Kyllä tuosta jo voi päätellä että vain todistajat pelastuu. Miten tuollaista voidaan sanoa. Moni voi pelastua jotka eivät palvo edes samaa Jumalaa!Sillä sanoohan itse raamattu ´kukaan ei kyennyt laskemaan kaikista kansakunnista´. Ei kukaan huom. Monista myös näkee päältä ns.paremmuus koska on todistaja. On myös osa sellaisia jotka pitävät yllä tiettyä kulissia. Puhutaan miten pitäisi elää ja toimia mutta itse ei kuitenkaan noudateta sääntöjä. Pidetään kyllä puheita, vastaillaan mutta niistä ei itse pidetä kiinni. ´Ei tuo minua koske, en minä´Veljellinen rakkaus on kadonnut.
Ehdollinen rakkaus, kaikkien on oltava pilkulleen samassa muotissa. Järjestössä kokee tuomitsemista. Myöski toiset näyttävät tietävän paremmin kuka pelastuukin suuressa ahdistuksessa. Kuinka ihminen voi sanoa että vain Jt pelastuu harmagedonissa? Niin kuitenkin annetaan ymmärtää. Jos joku nyt heittää missä niin luki, ei vältttämättä lue mutta monet puheet tuovat sen esiin rivien välistä. Esimerkiksi nyt kun on ollut se hyökyaalto. Monissa kokouksissamme verrataan tsunamia ´ei tämä ole vielä mitään!aivan kohta Jehova pyyhkäisee yli maan, pahempaa on tulossa, suurempi tsunami, me voimme silti luottaa että Jehova suojelee MEITÄ.´ Kyllä tuosta jo voi päätellä että vain todistajat pelastuu. Miten tuollaista voidaan sanoa. Moni voi pelastua jotka eivät palvo edes samaa Jumalaa!Sillä sanoohan itse raamattu ´kukaan ei kyennyt laskemaan kaikista kansakunnista´. Ei kukaan huom. Monista myös näkee päältä ns.paremmuus koska on todistaja. On myös osa sellaisia jotka pitävät yllä tiettyä kulissia. Puhutaan miten pitäisi elää ja toimia mutta itse ei kuitenkaan noudateta sääntöjä. Pidetään kyllä puheita, vastaillaan mutta niistä ei itse pidetä kiinni. ´Ei tuo minua koske, en minä´Veljellinen rakkaus on kadonnut.
Vastaukset 17
Vanhimmat
... normaaliin elämään. Vedä syvään henkeä ja koe vapaus. Suurin osa ihmisistä elää ilman moisia paneita, iloisina ja vapaina.
Seurakunnissa annetaan aivan liikaa painoa pienille asioille. Sen vuoksi olenkin lannistunut sen taakan alle, ja en jaksa lähteä kokouksiin teeskentelemään. Jehovaan uskon edelleen ja luotan hänen oikeudenmukaisuuteensa. Mutta kun en käy kokouksissa, niin minua pidetään huonona seurana. Enkä jaksa enää mennäkään, kun tiedän että minusta on puhuttu selän takana.
täytyisi esittää se puheena salilla.
Voisit pitää sen siellä vaikka testamenttipuheena, jos haluat jättää seuran. Puheen jälkeen sinut erotettaisiin välittömästi robottijoukosta. Olisit ainoa, joka huomaa minkälaiseen joukkoon onkaan tullut kuuluttua.
Aina joku avaa silmät seuran petkutukselta ja harhaluuloilta.
Tsemppiä sinulle rakas ystävä.
Samoja fiilareita itselläni.
Näitä samankaltaisia tuntemuksia on varmasti monella, monella muulla.
Sama vika myös itselläni, en jaksa tai oikeastaan voi lähteä teeskentelemään kokoukseen; kaikki hyvin hymyä.
Onneksi kuitenkin voi siihen luottaa, että Jehova sen tuomion antaa; niin hyville kuin pahoille. Ei järjestö, ei seurakunta, ei veljet, ei komitea....
Mihin on se rakkaus kadonnut. Jeesushan sanoi, että siitä Teidät tunnetaan opetukslapsikseni JOS teillä on tuo rakkaus. Eli...se ei ollutkana itsestään selvyys...että sitä rakkautta olisi.
Jos ne asiat jättää sisälleen, eikä uskalla kenellekään puhua, sillä vain jäytää ja syö itseään.
Viittaisit ehdollistettuun rakkauteen. Totta, sitä se nykyään on.
Kuitenkin Raamatussa sanotaan, että rakkaus on siinä...että HÄN rakasti meitä ensin....ja hänen rakkauttaan meidänkin tulisi jäljitellä.
Nykyään se menee niin, että "rakastan" sisarta/veljeä sen takia..että voin hyötyä hänestä siinä ja siinä... aaarrgggghhh!
Monella ne hyvät ja kristilliset käytöstavat toimivat vain ja ainoastaan salin seinien sisäpuolella. Kun ovi kolahtaa kiinni ja vaihdetaan vapaalle...kaikki jää...
Miks mulla ei koskaan ole tuollasia tunteita. Ihan päinvastoin olen huomannut että jos alkaa tuntua sille että sisaret tai veljet alkaa tuntumaan hankalille niin on aika alkaa tutkistella itseään. Minun kokemukseni mukaan ystävien keskinäinen rakkaus vaan lisääntyy päivä päivältä enkä tunne lainkaan tyyliä:
"Nykyään se menee niin, että "rakastan" sisarta/veljeä sen takia..että voin hyötyä hänestä siinä ja siinä... aaarrgggghhh!"
Taitaapa olla niin että olis vissiin itsellään aaarrgggghhh:lla olla myös aika katsella siihen omaan napaan eikä kitistä muiden olemisista ja tekemisistä ja rakkaudesta kun ei näy siitä kovin paljon tietävän. Sivumennen sanoen tuon aloitustekstin kirjoittaja tuskin on mikään aktiivi todistaja, kokouksissa tuskin käy lainkaan omien sanojensa mukaan. Valittajia kyllä löytyy tässä maailmassa näköjään!
ettei sitä omaa tunnettaan saisi sanoa ääneen??Niinpä, eihän omaa pesää sovi julkisesti liata.
Lakaistaan roskat äkkiä pois maton alle. Kun niitä ei ole näkyvissä, ei niitä ole olemassakaan.
Tuntematta minua, et voi sanoa/kehoittaa/käskeä omaa napaani tutkimaan.
Kyllä myös omat virheet ja heikkouteni tiedostan.
Väitän kuitenkin, etten todellakaan ole ainoa joka vastaavan kaltaista on kokenut. Onhan niitä kokemuksia täälläkin palstalla ollut.
Miten Sinä voit kenenkään vaikuttimia/tuntemuksia epäillä? Mistä Sinä tiedät kuka on aktiivi todistaja ja kuka ei??
Ihminen näkee vain ulkokuoren, mutta Jehova tutkii myös sydämen.
" .. jos alkaa tuntua sille että sisaret tai veljet alkaa tuntumaan hankalille niin on aika alkaa tutkistella itseään."
Oletko koskaan ajatellut, että kyse ei aina ole itsestä? Ehkä joskus sisaret ja veljet voivat aivan oikeasti olla hankalia?
"Sivumennen sanoen tuon aloitustekstin kirjoittaja tuskin on mikään aktiivi todistaja, kokouksissa tuskin käy lainkaan omien sanojensa mukaan."
Tuollaisen kommentin jälkeen tuskin kukaan ihmettelee, miksi niin monet masentuvat. Srk on täynnä yhtä rakastavia ja tukevia "ystäviä".
Ja mitä sinulle merkitsee "aktiivitodistaja"? Sinulle se kenties merkitsee sitä, että hän käy kokouksissa, käy kentällä, pitää puheita ts. tekee kaikkea "näkyvää". Mietitkö koskaan, rukoileeko hän? Uskooko hän todella Jehovaan? Pitääkö hän sitä suhdetta yllä puhumalla Jehovalle, tai lukemalla raamattua? Jos et koskaan mieti tuota, säälin sinua.
Niin, näin se taas nähtiin! =D
[email protected]
Muistan miten vaikeeta aikaa se oli, kun oli täysin kyllästynyt siihen JT ulkokultaiseen elämään ja tahtoi päästä siitä eroon, mutta rohkeutta lähtemiseen ei löytynyt. Samoja fiiliksiä näyttää olevan monilla.
Tutkimalla tullaan Jt:ksi... tutkimalla vielä tarkemmin siitä päästään pois. Silloin häviää myös ne pelot harmagedonista, jotka ovat JT:lla aina mielessä. Helppoa se ei ole, mutta näin parin vuoden kokemuksella voin sanoa että se todella kannattaa. Ne jotka lähtevät, mutta jäävät edelleen pelkäämään harmista, elävät henkisesti aika vaikeeta elämää. Myös ihmissuhteita järjestön ulkopuolelta kannattaa hankkia.. jottei sitten ihan tyhjän päälle tipu, kun se väistämätön hylkääminen tulee.
Pian tulee 2 vuotta eroamisesta, ja täytyy sanoa että hyvin menee. Eroaminen oli ehdottomasti parhaimpia tekojani tässä elämässä.
"pelot harmagedonista, jotka ovat JT:lla aina mielessä."
Milloin on alkanut Jehovan todistajaa pelottaa Harmagedon? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Olisiko ollut sinunkin parempi ottaa asioista hieman tarkemmin selvää - eipä se silti vieläkään ole liian myöhäistä!
Etkö muka tiedä, että eniten Harmagedonia pelkäävät Jehovan todistajat itse? Ne 30 vuotta jotka olin mukana, pelkäsin koko ajan, etten ole tarpeeksi hyvä pelastumaan, ja olin aivan varma, että ne kuuluisat vainot ennen H:a repivät minut riekaleiksi jo ennen kuin koko tuho pääsee alkamaan. Olin kuitenkin ravari ja muutenkin kelpo julistaja. Nyt ymmärrän, että pelolla ja uhkakuvilla vain hallittiin meidän mieliämme.
Enkä suinkaan ole ainoa. Anoppini 75 v. jota uskovaisempaa ja tunnollisempaa todistajaa saa hakea kaukaa, on kerran jos toisenkin ilmaissut epävarmuutensa omasta selviytymisestään Harmagedonissa. Kunhan lapset ja lapsenlapset vaan selviäisivät, se riittäisi hänelle. Mitä lie nuoruuden syntejä tunnollaan? Armoton on todistajien jumala, kun ei anna mielenrauhaa haudan partaalla olevalle vanhukselle.
Entäpä omat lapseni? Tyttäreni erosi todistajista viime vuonna. Nyt hän ei enää pelkää Harmagedonia, vainoja eikä demoneita. Maalaisjärki on voittanut ne kauhukuvat, joita hänelle syntyi perhetutkistelun, kokousten ja kenttäilyn myötä. Me vanhemmat emme tahallamme kasvattaneet hänestä yliherkkää, vaan sen sai aikaan teokraattinen ohjelma, jota tunnollisesti noudatimme.
Meidän lisäksemme voisin kertoa lukuisista sisarista ja veljistä, jotka pelkäävät tulevaa tuhoa. Kukaan ei voi niin hyvin täyttää kaikkia vaatimuksia, joita VT-seura on ehdotuksenomaisina julistajille esittänyt, että voisi luottavaisella mielellä odotella pahuuden loppua. Ja ikinen tervepäinen tietää jäävänsä vajaaksi siitä mitasta, joka on tavoiteltavaksi malliksi asetettu.
VT-seuralla on julma jumala.
Onhan muitakin mahdollisuuksia tutkia raamattua kuin Jehovan todistajat. Tietysti minulla on helpompaa vaihtaa (hitusen) suuntaa, koska en ole todistaja, eikä minulla ole sukulaisia todistajina. Itse asiassa, olen yksin salillakin, ilmeisesti olen ollut kiinnostuneena niin kauan, ettei minusta jakseta olla edes näennäisesti kiinnostuneita.
Kun on tietyt periaatteet uskossa, niin minulle ei paljon vaihtoehtoja ole, mutta alkaa näyttämään, ettei todistajat ole vaihtoehto. Ja syy löytyy juuri tästä VT-seuran järjettömästä asemasta, ja tästä todistajien kyräilyasenteesta. Jossain vaiheessa, kun olin edistyvä tutkistelija, niin minullekin ehdittiin narista muista todistajista, kuinka niissä on mitäkin vikaa. Nyt kun en käy enää kokouksissa kuin harvakseltaan, voi vain kuvitella mitä minusta puhutaan. Ja kas, siinä lienee osa syy, että minua juuri ja juuri edes tervehditään.
Se siitä veljellisestä rakkaudesta.
Olet aikamoinen ääliö!! Palaa takaisin apukouluun.
Siltähän sinä olet varmaankin karannut, kun tuollaista kirjoituspuuroa meille syötät!!!
Hymyilen sinulle pirullisesti virnistäen.
Jos joku on naurattavaa, niin se, että mollataan kirjoituksen ulkoasua. Kirjoituksen sisältö oli kuitenkin sen verran hyvä, että eipä ole ihme että jotkut eivät muuta keksi, kuin takertua sivuseikkoihin.
Kiitos mielipiteistänne. Lohduttavaa kuulla, ettei ole tässä tilanteessa yksin.
Ymmärrän hyvin miltä tuntuu kun toiset paheksuu, meinaan kun ei ole kokouksessa paikalla.
Tosi ystävät eivät tekisi noin, vaikka mistä riippuisi. Tosi ystäviä on vähän järjestössä, näyttääkin siltä että tuota Jeesuksen mallia rakkaudesta ei jäljitellä. Silloin on jossain vikaa. Ehkä jumala ei anna henkeään järjestölle. Rakkaus on kylmennyt, vai onko sitä koskaan ollutkaan.
Onneksi on tämä internet sanoi seura sitä kuinka pahaksi vain. Miten kävisikään jos ei olisi tätäkään pahetta. Asiat jäisivät nakertamaan sisälle.
Väitän, että tämä paha internet pitää hengissä.
Nuorena ihmettelin jo miksi kaikki esittävät salilla niin pyhää, mutta ovat vapaa-ajalla ihan muuta! Ilmeisesti pyhä ei tarvitse olla kuin ´jumalan huoneessa´.
Sinua minä puolestani ihmettelen ´Ihmettelijä´. ”Rakkaus lisääntyy päivä päivältä”. JUST! Kun näet, että ne NK. sisaret ja veljet käyvät hankaliksi, älä pidä itseäsi syyllisenä tällöin. Aina niin ei ole.
´Aloitustekstin kirjoittaja tuskin on mikään aktiivi todistaja´
Ja kyllä minä olen ihan aktiivi todistaja. Tule katsomaan niin näet! ;-)
Taidatkin olla kaikkitietävä? Onko kiva leikkiä jumalaa? Ei sen puoleen, etpä ole ensimmäinen. On näitä jumalan yläpuolelle meneviä ennenkin nähty. Ihan kierrosvalvojissakin.
- On tovereita, jotka ovat valmiita murskaamaan toisensa, mutta on ystävä joka pysyy läheisempänä kuin veli. –
Voimia kaikille!
Neuvot ovat kyllä hyviä mutta ...
Vartiotorni 15.12.2004 s.22
Vanhinten lisäksi jokainen uskollinen kristitty noudattaa henkeytettyä käskyä, jonka mukaan ei tule 'pitää silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneena vain omia asioitaan, vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneena myös toisten asioita' (Filippiläisille 2:4). Kun kristillisen seurakunnan jäsenet noudattavat tätä neuvoa, tuloksena on kauniita huomaavaisuuden osoituksia.
...
Muistatko tilanteita, joissa jonkun veljen tai sisaren ystävällinen sana tai huomaavainen teko oli juuri se apu, jota tarvitsit? Usein Jehova huolehtii meistä tällä tavoin (Sananlaskut 17:17; 18:24.)
...
Haluaisitko, että Jehova käyttää sinua toisten auttamiseen? Tuo tilaisuus on sinulla avoinna.
...
Se että uhraamme jotain veljiemme ja sisariemme hyväksi tuottaa paljon iloa (Apostolien teot 20:35). Tällaisen avun antajille tulevasta ilosta ja sen saajille koituvasta rohkaisusta jäävät osattomiksi ne, jotka eristäytyvät tahallaan muista (Sananlaskut 18:1). Käykäämme siis uskollisesti kristillisissä kokouksissa, niin että voimme rohkaista toisiamme (Heprealaisille 10:24,25).
Eikö ole miellyttävää miettiä tapoja, joilla Jehova auttaa meitä?
Siis mtäh szdflmklh....
Ei kukaan noudata noita sääntöjä. Ne menee seinille. Huomaavaisuus on kaukana.
En ole kokenut koskaan tuollaista rakkautta tässä veljesseurassa. Totta. Kumpa niin oliskin mutta kun ei ole.
´Muistatko tilanteita, joissa jonkun veljen tai sisaren ystävällinen sana tai huomaavainen teko oli juuri se apu, jota tarvitsit? Usein Jehova huolehtii meistä tällä tavoin (Sananlaskut 17:17; 18:24.)´