Pututaskut asialla nopeutta säätämässä

Ennen armeijassa kutsuttiin pututaskuiksi yksilöitä, jotka eivät olleet varsinaista mannerheim –ristin tasoa. Nämä henkilöt olivat sellaisia, jotka eivät saaneet mitään järkevää aikaiseksi, vaan ainoa aikaansaannos oli häiriö.

Antiikin Kreikassa idiootti oli henkilö, joka ei osallistunut julkiseen elämään, lähinnä kaupungin hallitsemiseen. Muinaisessa Egyptissä idiootti tarkoitti sotilasta. Idiootti sana Egyptissä lyhentyi sotilaiden palkat maksaneen viranomaisen, eli kuninkaan kassan nimestä, idios logoksesta.

Idiootti voi merkitä myös hyvin heikkolahjaista ihmistä, jonka älykkyysosamäärä on alle 35. Nykyisin idiootti –termiä ei käytetä tieteellisessä sanastossa, mutta muualla sen sijaan runsain mitoin. Kas, typeryys ei ole kadonnut minnekään. Sen sijaan on tullut joukko sääntöjä, jotka kriminalisoivat milloin mitäkin, usein täysin normaalia ja järkevää asiaa.

Nyt viranomaiset ovat saaneet osamääräpisteiden vajeesta kärsineeseen pääkoppaansa ajatuksen, että autolla ajamisen nopeutta pitäisi jälleen suitsia. Viranomaisten pitäisi päästä rahastamaan jo 1 km/h olevasta ylinopeudesta. Media ei ole kertonut mikä on viimesijainen älyvajeen lähde, viranomainen vai poliittinen päättäjä. Voihan olla niinkin, että aivottomuus ulottuu nykyhallitukseen, joka muutoinkin on kunnostautunut lähinnä tyrimällä.

On myös joukko niin kutsuttuja kansalaisia, joiden elämäntehtävä on päivystää tienvarren pensaikossa kellon ja laskutikun kanssa mittaamassa kuinka moni autoilija rikkoo nopeusrajoituksia. Rikkomuksista nämä lainkäytön valvovat ritarit laativat tilaston, jonka sitten julkaisevat paikallislehdessä hirvittävän huudon säestyksellä: ”joku vielä kuolee, ellei..” –tyyliin. Kunnanvaltuustot ja -hallitukset ovat yleensä vain sitä varten että niissä suorastaan raivokkaasti tapellen pyritään säätämään vain ajonopeuksia ja töyssyjen korkeutta kunnan alueella.

Voi väittää perustellusti, että moni onnettomuus aiheutuu liiasta säätämisestä ja epäselvistä ohjeista. Kun joka asiasta varoitetaan ja joka asia kielletään, niin kovin pienillä osamääräpisteillä ei päädytä järkevään ja luovaan ratkaisuun. Erityisesti tiukka nopeusvalvonta johtaa täysin tarpeettomaan mittarin tuijottamiseen liikenteen tapahtumien seuraamisen sijasta. Niinpä niinkin suuri eläin kuin ihminen saattaa jäädä huomaamatta. Byrokratiatutkimus osoittaa, että sääntöviidakko tyhmistää ihmisen. Käytännössä tämän havaitsee erityisesti Suomessa. Riittää kun katsoo ympärilleen.