16 vuotta että on hyvässä ammatissa, sitten hyvät tulot, merkkivaatteita viimeisen ple. jokaisella on niitä laukkuja niitä rukeita joita pidän rumina? sitten saadaan ulkonäön avulal mies, mies haluaa viettää poikien iltoja niin hankkiudutaan raskaaksi, sitten työnnellään vaunuja j amies on poikien illoissa, mitä sen jälkeen tapahtuu?
en ymmärrä kun pitää ensin opiskella
ejfhufjrui
6156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuota miten nuo poikien illat sitten häiritsee ammattia? Tai parisuhdetta? Ihan puuta heinää tekstiä. Ei mikään poikanen ole enään jos 16v ammatissa ollut. Samoin perheen perustaminen on normaalia. Mutta tuota poika iltaa en ymmärrä tarkoitatko että miehesi on lopetettava poika illat? Vai mikä tämän kirjoituksen syynä?
poikienilloissa käyvä ei ole mies, ota sin sellainen häntäheikki itelles, itse odotan sen aikaa että saan miehen joka ei jaksa käydä enää poikien illoissa, koska viihtyy parhaiten naisensa kaa
Opiskelu on aina panostamista itseensä, joka kantaa hedelmää niin ihmiselle itselleen kuin läheisilleen. Opiskelemalla kehittää omaa ammattitaitoaan ja sivistää itseään, joten se ei koskaan mene hukkaan. Itse olen sitä mieltä, että vaikka ei tekisi töitä koskaan, niin silti opiskelu kannattaa. Toki, on itsestään selvää, että jokaisen kuuluu ja on terveellistäkin tehdä töitä ja tienata oma elantosna, mutta myös ihan työ työnä on se, mikä miehen/naisen tiellä pitää. Se että lorvitaan työkkärissä tai muuten vain majaillaan muiden kustannuksella, kertoo kyllä ihmisestä kaiken oleellisen. En sellaista haluaisi miehekseni tai kenellekään en suosittelisi vaimoksi sellasita ihmistä.
En tosin kyllä ihan kannata näitä nuoria kansanedustajiakaan, jotka ovat jääneet "eläkkeelle", ja nostavat ihan hyvällä omalla tunnolla valtion kassasta rahaa (viittaus IS:n eiliseen juttuun). Toki heillä on oikeus siihen, mutta kyllä itselleni tulisi sellainen luuseri fiilis, jos toisten rahoilla makoilisin ja shoppailisin. Se on sitten eri asia, jos on itse onnistunut kannuksensa hankkimaan tai voittaa vaikka euro jack potista päävoiton tai perii mummon siskon kaiman kissapentueelta kaiken, mitä sitten tarviikaan elämässään toteuttaa.
En myöskään ymmärrä näitä "oikotietä onneen" hamuilijoita, koska fakta on, että oikotietä onneen ei ole, vain ani harvoin se tapahtuu oikeassa elämässä. Yritetään kaupata itseään seiskapäivälle ja instagramin kautta vaikka pikkupöksynsä. Joo voi olla jopa houkuttelevaa nuorena ihmisenä, mutta ei se kovin pitkälle kanna. Voihan tietysti yrittää, siinähän yrittävät. Kyllä itsekkin olisin voinut tarttua näihin "helppoihin keinoihin", mutta ei tullut mielenkään tarttua. Kotona oli aina opetettu omien aivojen käyttöä ja ajattelua vähän pidemmälle. Äidilläni oli myös sanonta, jota hän usein sanoi: "se mikä ei ole omaa, se ei oikeasti ole omaa, sitä elämässä pitää ymmärtää ja sen mukaan tehdä ja toimia". Ei voinut enempää olla oikeassa. Tänä päivänä se on todempi kuin koskaan aiemmin.
Silloin kuin minä synnyin, maailma oli aivan erilainen, mutta nykyään se sanonta lunastaa vielä enemmän paikkansa tai ihan kirjaimellisesti sitä todellisuutta, jossa tänä päivänä eletään ja tulevaisuudessa ei ole helpotusta tiedossa, se jos mikä on varmaa. Äitini tosin oli köyhistä oloista ja kun hän meni isäni kanssa naimisiin, hän meni rikkaan pojan kanssa naimisiin, ja varmasti näin huomasi ihan käytännön tasolla, mitä on olla ja elää, kun olet aina vain riippuvainen muista, ja näki ja koki sen toisen puolen myöskin isän myötä, kun ei ole kenestäkään riippuvainen. Ei minun lapsuuden kotini tai isäni ole rikas, mutta isälläni oli aivan toisenlaiset lähtökohdat silloin joskus noin 90-vuotta sitten. Se oli sitä maiilmaa.
Joten kaikkien kannattaa tai ainakin kannattaisi sijoittaa omaan oppimiseen, kehityksessä pysymiseen, itsensä kehittämiseen, omaan sivistykseen ja hurjasti tehdä työtä omien unelmien eteen. Joo työssä käyvänä voit tienata hyvin ja elää hyvin, mutta jos satut keksimään vielä jotain enemmän, ja sillä tienaat, niin eipä tarvitse pokkuroida tai kerjätä keneltäkään yhtikäs mitään. Näin myös pystyt turvaamaan oman vanhuuden tai mahdollisen sairastumisesta aiheutuvia kustannuksia ja sitä kautta turvaa. Ei tarvitse sitten kerjätä ketään tai kenenkään perään, kun voit palkata ammattilaisia hoitamaan asioita. Ei ihan pikku juttu, eikä helposti toteudu ellei ole äveriäästä perheestä, mutta meillä kaikilla täällä pohjoismaissa ja monissä poihjois euroopan maissa se on mahdollista, jos löytyy aitoa tahtoa ja taitoa hyödyntää omat vahvuutensa niin, että ne tulee hyötykäyttöön ja sillä teet vielä taloudellista turvallisuutta aina tulevaisuuteen saakka. Tietysti, jos keskityt seiskapäivää lehtiin ja instagramin pikkupöksymyynteihin, niin silloinkin elät niin kuin petaat. Ei se sen kummallisempaa. Nyt tietysti possuljettuna ihmiset/nuoret/lapset joiden terveys ei anna myötä tehdä unelmasta totta ovat aivan eri asia. Mutta silloinkin voi omalla asenteellaan vaikuttaa omaan voitiinsa. Ehkä voi ehkä ei. Sekään ei ole niin sanottua, koska ihminen on ainutkertainen ja yksilöllinen, ja me olemme kaikki loppujen lopuksi aika haavoittuvaisia. Luonnonvarat eivät ole ehtymättömiä. Niitä kenellä näitä luonnonvaroja on suotu, on hyväksi tiedostaa käyttää niitä kokonaisvaltaisesti vastuullisesti ja myäs muita hyödyttävällä tavalla. Muutoin voi käydä niin, että luontoäiti ottaa antamansa pois. Ja millään keinotekoisella ei ole koskaan suurmpi arvo kuin luonnonvaroilla. Ei millään tuotannollisella muodolla ole niin vahvat voimat kuin luonnovoimilla on. Näin se vain menee.
Joskus kyllä oikein säälittää nämä itsensä myyjät, koska he eivät varmasti edes itse tajua, minkälaiseslla raiteella he temmeltävät. Toki maailma on markkinoita täynnä ja markkinat määrää tahdin, mutta kannattaisi yrittää soveltaa ne omat vahvuudet mahdollisimman suotuisaksi markkinoihin nähden. Ei myydä kaikkea omaa, puhumattakaan omaa sisintään.
Mies vastatkoot omista poikien illoista. En ihan ymmärtänyt tämän aiheen fokusta. Tottaha poikienkin illat kuuluu elämään, eihän sitä voi lukkiutua vain nurkkaan vaikka olisi kuinka perhettä, mutta rajansa kaikella. Ja niin äidit kuin isätkin loppujen lopuksi vastaa omista lapsistaan. Jos niitä "tehdään" niin niitä sitten tehdään ja vastataan siitä ja työnnellään niitä rattaita vaikka haamaan tulavaisuuten saakka. Nimittäin vastuu lapsesta ei pääty rattaista pois pääsyn iässä, ei todellakaan. Sekin vielä.
en jaksanut lukea, mutta kyllä ne poikien illat päättyy tasan samana päivänä kun mun kanssa alkaa olla yhdessä. se on fakta joka ei muutu mihinkään. eli se on vaan valintakysymys, kumman valitsee :)
Kaulin kädessä. Ihme jos miehen saa.