Charly Salonius-Pasternakin näkemyksen mukaan Suomen viranomaisten toimenpiteet sotilaallisen valmiuden nostamiseksi ovat tuottaneet tulosta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan on noussut. Hän esittää näkemyksensä instituutin FIIA Comment -julkaisussa, joka on julkaistu torstaina.
Ensimmäisenä asiasta uutisoi Verkkouutiset.
Salonius-Pasternakin mukaan suomalaisviranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet maan valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin kolmen viime vuoden aikana, kun turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut.
– Valmiutta on lisätty selkeyttämällä ja muuttamalla lainsäädäntöä, lisäämällä koulutus- ja harjoittelumääriä sekä korottamalla määrärahoja. Kaikki tämä on parantanut puolustusvoimien kykyä reagoida aiempaa nopeammin, suuremmalla volyymillä ja vahvemmin, Salonius-Pasternak kirjoittaa julkaisussa.
Epäsuorasti puolustusvoimien kyky reagoida edistää myös alueellista vakautta, kun sotilaallisen riskinoton kustannukset Suomen lähialueella ovat kasvaneet.
Tutkijan mukaan yksi järjestelmän merkittävimmistä heikkouksista on ollut kyky vastata nopeasti sotilaallisiin hyökkäyksiin, joita ei heti luokitella selkeiksi sotilaallisiksi invaasioiksi.
Valmiutta on nyt onnistuneesti parannettu, mutta muutokset ovat yhä käynnissä, hän kirjoittaa.
– Jos Suomen olisi vuonna 2014 pitänyt nopeasti vastata sotilaalliseen uhkaan maavoimin, Suomella olisi ollut käytössään vain parin joukkueen verran erikoisjoukkojen sotilaita. Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa.
Ilma- ja merivoimilla on jo pitkään ollut maavoimia paremmat valmiudet vastata nopeisiin uhkiin, mutta nyt myös maavoimien reagointikykyä on vahvistettu muun muassa hiljattain perustetuilla valmiusyksiköillä.
Tutkija antaa myös muutamia konkreettisia esimerkkejä: Puolustusvoimat voi nyt itse suojata kuljetuksia rauhan aikana, kun aiemmin poliisi on ollut kuljetusten turvallisuudesta vastaava viranomainen. Toiseksi reservissä olevia voidaan nyt kutsua kertausharjoituksiin saman tien, kun aiemmin tähän vaadittiin kolmen kuukauden varoitusaika.
Salonius-Pasternak huomauttaa, että kasvanutta valmiutta tuetaan lisäämällä sisäministeriön ja puolustusministeriön määrärahoja vuonna 2018 arviolta 98 miljoonalla eurolla.
– Nämä muutokset heijastavat todellisuutta, jossa strateginen varoitus potentiaalisesta hyökkäyksestä mitataan enintään viikoissa. Ennen oletettiin, että aseelliseen konfliktiin olisi kuukausia aikaa valmistautua: kouluttaa joukkoja ja hankkia tarvittavaa lisämateriaalia, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Miikka Hujanen
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan on noussut. Hän esittää näkemyksensä instituutin FIIA Comment -julkaisussa, joka on julkaistu torstaina.
Ensimmäisenä asiasta uutisoi Verkkouutiset.
Salonius-Pasternakin mukaan suomalaisviranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet maan valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin kolmen viime vuoden aikana, kun turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut.
– Valmiutta on lisätty selkeyttämällä ja muuttamalla lainsäädäntöä, lisäämällä koulutus- ja harjoittelumääriä sekä korottamalla määrärahoja. Kaikki tämä on parantanut puolustusvoimien kykyä reagoida aiempaa nopeammin, suuremmalla volyymillä ja vahvemmin, Salonius-Pasternak kirjoittaa julkaisussa.
Epäsuorasti puolustusvoimien kyky reagoida edistää myös alueellista vakautta, kun sotilaallisen riskinoton kustannukset Suomen lähialueella ovat kasvaneet.
Tutkijan mukaan yksi järjestelmän merkittävimmistä heikkouksista on ollut kyky vastata nopeasti sotilaallisiin hyökkäyksiin, joita ei heti luokitella selkeiksi sotilaallisiksi invaasioiksi.
Valmiutta on nyt onnistuneesti parannettu, mutta muutokset ovat yhä käynnissä, hän kirjoittaa.
– Jos Suomen olisi vuonna 2014 pitänyt nopeasti vastata sotilaalliseen uhkaan maavoimin, Suomella olisi ollut käytössään vain parin joukkueen verran erikoisjoukkojen sotilaita. Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa.
Ilma- ja merivoimilla on jo pitkään ollut maavoimia paremmat valmiudet vastata nopeisiin uhkiin, mutta nyt myös maavoimien reagointikykyä on vahvistettu muun muassa hiljattain perustetuilla valmiusyksiköillä.
Tutkija antaa myös muutamia konkreettisia esimerkkejä: Puolustusvoimat voi nyt itse suojata kuljetuksia rauhan aikana, kun aiemmin poliisi on ollut kuljetusten turvallisuudesta vastaava viranomainen. Toiseksi reservissä olevia voidaan nyt kutsua kertausharjoituksiin saman tien, kun aiemmin tähän vaadittiin kolmen kuukauden varoitusaika.
Salonius-Pasternak huomauttaa, että kasvanutta valmiutta tuetaan lisäämällä sisäministeriön ja puolustusministeriön määrärahoja vuonna 2018 arviolta 98 miljoonalla eurolla.
– Nämä muutokset heijastavat todellisuutta, jossa strateginen varoitus potentiaalisesta hyökkäyksestä mitataan enintään viikoissa. Ennen oletettiin, että aseelliseen konfliktiin olisi kuukausia aikaa valmistautua: kouluttaa joukkoja ja hankkia tarvittavaa lisämateriaalia, Salonius-Pasternak kirjoittaa.
Miikka Hujanen
Vastaukset 7
Vanhimmat
He vastustavat kaikkea maanpuolustuksen lujittamista saamiensa ohjeiden mukaisesti.
Tappioistaan huolimatta he uskovat Suomen tuhoon.
Tuollainen sitkeys on ihailtavaa.
Suomen puolustusvoimia kohtaan on ollut hurja.
Tuloksena on ollut vain niiden vahvistuminen.
Joten pankaa tiltut vain pökköä pesään.
Suomen varustautuminen johtuu vain, ja ainoastaan Venäjästä. Kaikkien muiden kanssa olemme kavereita, joiden puolelta mitään negatiivista kannaltamme ei ole odotettavissa. Piste.
Jossain nurkissa itkee Tarja Halonen tiltujen ympäröimä. Toivottavasti se oli viimeinen hyödyllinen idiootti Suomen presidenttinä.
Suomella ei oli koskaan aikomuksiakaan antautua rysskile imperialistille ilman vastarinta.
Tiltut itkevät - itku on terveellistä, se purkaa paineita ja poistaa stressihormoneita.
ISISKIN on tuhon oma.
Ei tiltut pysty enää edes siviilien joukkomurhista riemuitsemaan.
Natoon välittömästi