SAK-pomolta harvinainen tunnustus,
SAK:n pääekonomistin mielestä vuoden 2011 virhe toistettiin jo 2013.
-että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden ja tuottavuuden kehityksestä ja palkat yksinkertaisesti nousivat liikaa.
Epäonnistumisen syy ei ollut "palkanmuodostuksen instituutioissa tai päätöksentekijöissä", vaan päättäjien käytössä olevassa informaatiossa.
- 2010-luvun huono talouskehitys tuli yllätyksenä kaikille päättäjille.
Hän nostaa esiin vuoden 2011 raamisopimuksen. Sen taustalla olleet ennustukset pettivät pahemman kerran. Syyttävä sormi osoittaa valtiovarainministeriön suuntaan.
- Sopimuksen tavoite oli turvata Suomen kilpailukyky, työllisyys ja ostovoima vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vähän reilun kahden vuoden sopimuksessa oli sopimuskorotuksia yhteensä 4,3 prosenttia ja lisäksi 150 euron kertaerä.
Raamisopimusta sopiessa valtiovarainministeriö ennusti vuosien 2012-2015 talouskasvuksi 1,9 prosenttia vuodessa. Työn tuottavuuden kasvuksi ministeriö ennusti vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Sovitut palkankorotukset olivat maltillisia suhteessa näiden ennusteiden valossa.
Toisin kävi.
Vuonna 2012 Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. 2013 miinusta tuli 0,8 prosenttia. 2014 talous supistui 0,6 prosenttia. 2015 miinuskasvu vaihtui nollakasvuun. Paljon enemmän eivät ennustukset olisi voineet mennä pieleen.
Ja kun palkoista sovittiin seuraavan kerran vuoden 2013 syksyllä, valtiovarainministeriö kertoi työn tuottavuuden supistuneen 2011-2013 yhteensä 0,6 prosentilla. Tuottavuuden kehitys oli jäämässä yli viisi prosenttia heikommaksi kuin kaksi vuotta aiemmin ennakoitiin.
Tyhmä kuvio toistui 2013
Syksyn 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdalla sama kuvio toistui pienemmässä mittakaavassa.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml
Urpilainen valtionvarainministerinä, ja Antti Rinne vielä pahensi tilannetta.
Heiltä puuttui näkemys asiaan.
Hallituksella työ korjata asia, mutta kas, he vastustavatkin sen korjausta.
SAK:n pääekonomistin mielestä vuoden 2011 virhe toistettiin jo 2013.
-että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden ja tuottavuuden kehityksestä ja palkat yksinkertaisesti nousivat liikaa.
Epäonnistumisen syy ei ollut "palkanmuodostuksen instituutioissa tai päätöksentekijöissä", vaan päättäjien käytössä olevassa informaatiossa.
- 2010-luvun huono talouskehitys tuli yllätyksenä kaikille päättäjille.
Hän nostaa esiin vuoden 2011 raamisopimuksen. Sen taustalla olleet ennustukset pettivät pahemman kerran. Syyttävä sormi osoittaa valtiovarainministeriön suuntaan.
- Sopimuksen tavoite oli turvata Suomen kilpailukyky, työllisyys ja ostovoima vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vähän reilun kahden vuoden sopimuksessa oli sopimuskorotuksia yhteensä 4,3 prosenttia ja lisäksi 150 euron kertaerä.
Raamisopimusta sopiessa valtiovarainministeriö ennusti vuosien 2012-2015 talouskasvuksi 1,9 prosenttia vuodessa. Työn tuottavuuden kasvuksi ministeriö ennusti vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Sovitut palkankorotukset olivat maltillisia suhteessa näiden ennusteiden valossa.
Toisin kävi.
Vuonna 2012 Suomen bkt supistui 1,4 prosenttia. 2013 miinusta tuli 0,8 prosenttia. 2014 talous supistui 0,6 prosenttia. 2015 miinuskasvu vaihtui nollakasvuun. Paljon enemmän eivät ennustukset olisi voineet mennä pieleen.
Ja kun palkoista sovittiin seuraavan kerran vuoden 2013 syksyllä, valtiovarainministeriö kertoi työn tuottavuuden supistuneen 2011-2013 yhteensä 0,6 prosentilla. Tuottavuuden kehitys oli jäämässä yli viisi prosenttia heikommaksi kuin kaksi vuotta aiemmin ennakoitiin.
Tyhmä kuvio toistui 2013
Syksyn 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdalla sama kuvio toistui pienemmässä mittakaavassa.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705242200160749_pi.shtml
Urpilainen valtionvarainministerinä, ja Antti Rinne vielä pahensi tilannetta.
Heiltä puuttui näkemys asiaan.
Hallituksella työ korjata asia, mutta kas, he vastustavatkin sen korjausta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.