Aloite vihmikisoikeuksista maistraatille

Samanlainen tai suurempikin tarve on pääkaupunkiseudulla.

Tosiaan vihkijän pitää olla lakia lukenut. Minusta säädöksen ei tarvitsisi olla näin tiukka.

"Kysymys vihkimisoikeuden myöntämisestä 17 a §:n 2 momentin nojalla tulee vireille maistraatin aloitteesta. Vihkimisoikeus voidaan myöntää sille, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon ja jonka voidaan työkokemuksensa tai muiden seikkojen perusteella olettaa toimivan tehtävässään moitteettomasti. Tällainen oikeus merkitään vihkimisoikeusrekisteriin siten kuin vihkimisoikeudesta annetun lain 9 §:ssä säädetään.

Sen, jolle on myönnetty vihkimisoikeus (vihkijä), on hoidettava tehtävänsä huolellisesti ja asianmukaisesti. Maistraatin, joka on myöntänyt vihkimisoikeuden, tulee valvoa vihkijän toimintaa. Vihkijän vastuusta ja valvonnasta sekä vihkimisoikeuden peruuttamisesta on voimassa, mitä vihkimisoikeudesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 1–3 momentissa sekä 8 ja 12 §:ssä säädetään. Vihkimisoikeus on aina peruutettava, jos vihkijän toimintakelpoisuutta rajoitetaan.

Vihkijään ja julkisyhteisöön sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 3 ja 4 luvussa säädetään julkisyhteisön sekä virkamiehen vahingonkorvausvastuusta.

Vihkijällä on oikeus saada toimittamastaan vihkimisestä kohtuullinen palkkio ja matkakustannusten korvaus valtion varoista siten kuin valtiovarainministeriön päätöksellä määrätään."

Hyvä veto!

On kait hyvä, että pienellä Karhun kansa -yhdyskunnallakin on kolme avioliittoon vihkijää, kun 60 muullakin uskonnollisella yhdyskunnalla on vihkijöitä, mutta ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tarvittaisiin myös vapaita, maistraatin vahvistamia siviilivihkijöitä, jotka maistraattien viranhaltijoita paremmin ehtisivät vihkimään virka-ajan ulkopuolisiin uskonnottomiin siviiliseremonioihin.
(Toinen vaihtoehto on, että kaikkien avioliittojen juridinen puoli hoidettaisiin maistraateissa ja yhteisöllinen juhlinta olisi yksityinen ja yhteisöllinen asia.)

Nyt yli puolet aviopareista valitsee siviilivihkimisen. Tämä ilmentää yhteiskunnan sekulaaristumista eli maallistumista, johon voi kuulua myös juhlaa ja hääseremonioita ilman uskontoa. Avioon toki pääsee myös kahden kesken, ilman laajempaa häähumua, mutta monet parit haluavat juhlistaa tapahtumaa hääseremonialla ja julkijuhlalla.
Siviilivihkimisen voi ainakin periaatteessa saada myös maistraatin toimitilojen ja virka-ajan ulkopuolella. Siitä on säädetty kohtuullinen maksutaksakin. Vihkijä tulee tällöin häähuoneeseen tai vaikka järven rantaan, ja virallinen vihkiminen suoritetaan silloin hääjuhlien ohjelmassa.
Näistä virka-ajan ulkopuolella vihkijöistä on kuitenkin pulaa, aikoja esim. kesälauantaille ei saa jonottamatta, minkä vuoksi mm. uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestä Vapaa-ajattelijat on tehnyt esityksiä siviilivihkimisoikeuden omaavien vihkijöiden nimittämistä virkakunnan ulkopuolelta.
Laki antaa mahdollisuuden tällaisten siviilivihkijöiden nimeämiseen muuallakin kuin Lapissa, ja tiettävästi Hämeen maistraatti onkin avannut pään. Tarve on ilmeinen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Niinpä vaatimusliikettä kehiin!

Uskonnottomiin perhejuhliin neuvontaa sekä puhe- ja ohjelmapalveluja tarjoava Pro-Seremoniat omaa kokemusta myös hääjuhlapuhujatoiminnasta (nimiäis- ja hautajaispuheiden lisäksi), mutta puhujilla ei ole vihkioikeutta. Olisi hienoa, jos vapaat siviilivihkijät ja Pro-Seremoniat voisivat tehdä yhteistyötä.

Ps. Luonnollisesti on mahdollista, että hääparit hoitavat virallisen vihkimisen maistraatissa ja varsinainen hääjuhla on sitten heti tai myöhemmin vihkimisen jälkeen. Useimmiten hääpuhujia löytyy ystävien ja suvun toimesta, mutta on toki hyvä, että myös em. puhujapalvelua löytyy uskonnottomiin hääjuhliin.

Oma kantani - sopii hyvin. Ei haittaa ketään.