On täysin yhdentekevää, ovatko ilmavoitot kerrottu rajusti tai vain kohtuullisesti liioitellen.
Todelliset tappiot tulivat koulutuksessa ja taistelutoiminnassa erilaisista teknisistä vioista, onnettomuuksista ja virheistä. Osansa oli myös materiaalin ja työn heikolla laadulla.
Sodan päätösvaiheessa Stalinin poika Vasili järjesti lentäjien lähetystön isänsä puheille. Nämä ilmoittivat, että NL:n noin 88 000 koneen menetyksistä ainakin puolet johtui työn heikosta laadusta. Koneet hajosivat ilmassa ja lentäjät puhuivat lentävistä ruumisarkuista.
Luftwaffe menetti voimansa itärintamalla jo syksyllä -41. kun siirryttiin lähtöalueen päällystetyiltä kentiltä vallatulle alueelle. Kalusto yksinkertaisesti hajosi käsiin, mihin sääolot antoivat oman mausteensa.
USA menetti yksin vuonna 1943 noin 40 000 konetta erilaisissa vaurioissa lähinnä koulutustoiminnassa.
Todelliset tappiot tulivat koulutuksessa ja taistelutoiminnassa erilaisista teknisistä vioista, onnettomuuksista ja virheistä. Osansa oli myös materiaalin ja työn heikolla laadulla.
Sodan päätösvaiheessa Stalinin poika Vasili järjesti lentäjien lähetystön isänsä puheille. Nämä ilmoittivat, että NL:n noin 88 000 koneen menetyksistä ainakin puolet johtui työn heikosta laadusta. Koneet hajosivat ilmassa ja lentäjät puhuivat lentävistä ruumisarkuista.
Luftwaffe menetti voimansa itärintamalla jo syksyllä -41. kun siirryttiin lähtöalueen päällystetyiltä kentiltä vallatulle alueelle. Kalusto yksinkertaisesti hajosi käsiin, mihin sääolot antoivat oman mausteensa.
USA menetti yksin vuonna 1943 noin 40 000 konetta erilaisissa vaurioissa lähinnä koulutustoiminnassa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mersut vaativat tosiaankin hyviä kenttiä. Esim Brewsterit taas pystyivät toimimaan melkein minkälaisilta kynnöspelloilta käsin tahansa.
oli aina tietynlainen hyppäys koulukoneista, joskus hyvinkin pitkä. Lentäjäoppilas saattoi suorastaan pelätä taistelukoneen voimaa ja tiettyä arvaamattomuutta. Ne olivat lisäksi teknisesti hyvin vaativia.
Saksassa oli ongelmana pakkotyövoima. Valvonnasta huolimatta tehtiin sabotaashia ja nimenoman sellaisia virheitä, jotka ilmenivät vasta käytön aikana. Suuret määrät konetuhoja jäi kaikissa maissa selvittämättä. Toisaalta taitavat lentäjät selvisivät usein hyvinkin pahoista vaurioista.
NL+valmisti+sotavuosina+noin+150+000+lentokonetta+ja+sai+lännestä+noin+20+000.
Suomi+menetti++jatkosodassa+noin+550+lentokonetta+215+sotatoimien+takia+ja+niistä+88-95+vihollisen+lentäjien+alasampumina.+Tässä+suhteessa+osuus+15-20%+voi+olla+aika+yleinen+-+ainakin+itärintamalla.+Toinen+paha+paikka+lentää+oli+Tyynivaltameri.+Japanilta+tuhotui+suurin+osa+koneista+siirtolennoilla+ja+trendi+paheni+eteenkin+vuoden+1942+jälkeen+samasta+syystä+kuin+Saksalla:+lentäjien+taitotaso+laski.
Neuvostoliiton sotatoimissa taistelutilantessa menettämät koneet:
1941 10,300
1942 7,800
1943 11,200
1944 9,700
yhteensä 39,000 vain vuosi 1945 puuttuu (lienee ollut 3 ,000- 4,000). Tosiasiassa siis Neuvostoliitto ei menettänyt taisteluissa 80 000 - 90 000 lentokonetta kuten usein väitetään vaan noin puolet siitä. Tuo jälkimmäinen puolisko koostuu taisteluissa rikkoontuneista ja myöhemmin poistetuista koneista. Niitä ei siis "ammuttu alas". Myös Britannialla oli konepoistuma sotavuosina noin 90 000 konetta joista tosiasiassa taisteluissa menetettiin 22 000 ja niistäkin osa teknisten ongelmien ja onnettomuuksien vuoksi.
Saksa puolestaan menetti itärintamalla taisteluissa
1941 2,800
1942 2,299
1943 3,128
1944 2,913
eli yhteensä 11,140 ja kaikkiaan sodassa noin 40 000 taisteluissa menetettyä konetta. Saksan konepoistuma oli kuitenkin runsaasti yli 100 000. Otetaanpa esimerkiksi vuosi 1944 itärintamalla. Saksa menetti taisteluissa 2 913 konetta mutta jos lasketaan mukaan itärintaman ei-taistelulliset lentokonemenetykset ja lasketaan mukaan myös vaurioituneet päädytään lukemaan 8 600. Näistä taistelutappiot (tuhoutuneet/korjauskelvottomat) muodostivat vain 1/3 kokonaistappioista. Kaikkiaan syyskuusta 1943 lokakuuhun 1944 ulottuvalla jaksolla Luftwaffen koneita menetettiin taisteluissa, taistelukentän ulkopuolella tuhoutuneina tai vaurioituneina (ainakin väliaikaisesti poissa käytössä korjausten takia) 35 660 kpl.
Liittouma valmisti 1944 noin 160 000 lentokonetta eli lähes 400 jokainen päivä.
Estääkseen määrän kasvun, Saksan ilmapuolustuksen olisi pitänyt siis ampua alas päivittäin 200-300 konetta, jos oletamme teknisten vikojen ja onnettomuuksien tekevän osansa.
Hyvinäkin päivinä "saalis" jäi kuitenkin muutamiin kymmeniin koneisiin ja monesti tili näytti tyhjää.
Ilmaylivoiman kasvun kannalta on siis aivan turha kinata siitä, olivatko Saksan ässien pudotusilmoitukset liioiteltuja. Pudotusmäärillä oli merkitystä vain lentäjien itsetunnon kannalta. Sodan lopputulokseen ne eivät vaikuttaneet.
..yhdessä+hyökkäyksessä+USA:lta+tuhoutui++yli+10%+lentävistä+linnoituksia.+Kohteena+kuulalaakereita+valmistava+tehdas+kaupunki+Saksassa.+Hyökkäys+uusittiin,+sama+määrä+alasammuttuja.
Koneet oli helpompi ja nopeampi korvata kun hyvät lentäjät. Tietysti jos kummallakin puolella on kokemattomia lentäjiä niin eihän silläkään niin väliä ole.
Ilmaherruus oli tärkeä tekijä mutta lopulta raskain työ jäi aina maavoimille. Viime vuosina on alettu ymmärtämään tykistön merkitys maasodassa. Ilmaherruus vei vihollisen maavoimilta toimintavapauden ja teki sen liikkeissään hitaaksi. Tämä näkyi Saksan sodankäynnissä heti vuoden 1944 alussa. Varsinkin kun vastustajan liikkuvuus parani. Neuvostoliiton puna-armeijan suoritustaso parani suurelta osin kahdesta syystä:
1) Luftwaffe murskattiin Saksa yläpuolella RAF:n ja USAAF:n toimesta
2) Lend lease teki puna-armeijan liikkuvaksi
Sinänsä NL:n ilmavoimien taso ja armeijan osaaminen ei ollut koskaan erityisen vakuuttava. Stalin oli valmis tapattamaan yli 10 miljoonaa sotilastaan (14 241 000). Länsivaltojen sotilaita kuoli lopulta "vain" 800 000 kahdella rintamalla.
ilmavoittojen määrillä ei ollut merkitystä. Ne panivat vain tehostamaan sotaponnisteluja. Jo 1944 valtavat muodostelmat liikkuivat Saksan yllä melkein esteettä ja pommittivat sen taistelukyvyttömäksi. Siinä ei Saksan ässien ilmavoitoilla ollut mitään merkitystä.
"1) Luftwaffe murskattiin Saksa yläpuolella RAF:n ja USAAF:n toimesta"
Sekään ei ratkaissut, vaan krakkauslaitosten ja liikenneyhteyksien sekä Saksan maavoimien tuhoaminen.
Länsiliittoutuneiden valtava lentäjien koulutusvolyymi ja pitäytyminen 250-300 lentotunnin kriteerissä sekä rotaatio oli lopulta ylivoimainen Saksaan ja Japaniin verrattuna joiden lentäjien osaamistaso putosi selvästi vuoden 1941 jälkeen. Kun koulutustaso petti (osin polttoainepulan, osin tappioiden takia) niiden kuolinspiraali syveni 1943-44. Lopulta vain pieni osa Luftwaffen lentäjistä oli enää riittävän hyviä, massat olivat aivan tasottomia näin kovaan touhuun. RAF ja USAAF lynkkasivat Luftwaffen ja Tyynenmeren vaativat olot tappoivat Japanin tasokkaat mutta lukumääräisesti aivan liian suppeat merivoimien lentäjät.
Sotaa ei voita pitkässä juoksussa kourallinen sankarilentäjiä. Volyymit ja riittävä koulutus sekä sotatuotanto ratkaisee.
Luftwaffe hävisi sodan jo syksyllä 1940 Britannian yllä. Se luuli voittavansa sodan noin 4 000 hyvin koulutetulla lentäjällä. Sen olisi pitänyt kouluttaa tehokkaasti kuitenkin 3 000 - 4 000 uutta lentäjää joka vuosi. Mutta siltä puuttui resurssit (myös polttoaine) ja kyky tajuta se ettei pieni joukko "sankareita" ratkaise sotaa. Luftwaffe oli heroismia palvoneen natsi-ideologian tuote. Sen heikkous paljastui noin vuosi sodan puhkeamisen jälkeen.
Hannu+Valtosen+kirjassa+mainitaan+kuinka+III./JG+5+(pohjois-Suomi/Norja)+lentäjät+Dörr+ja+Norz+ilmoittivat+17.kesäkuuta+1944+KUMPIKIN+pudottaneensa+12+konetta.+Rune+Raution+keräämien+dokumenttien+mukaan+7+VA+oli+tässä+vaiheessa+kahta+hävittäjärykmenttiä+lukuunottamatta+siirtynyt+jo+tukemaan+Aunuksen+hyökkäystä+eikä+menettänyt+yhtään+konetta.+7.VA+oli+siitä+kiinnostava+tapaus+että+sen+dokumentit+ovat+melkoisen+luettavia+tappioiden+kirjaamisessa+ja+määrävahvuuksien+ilmoituksissa+(ilmavoitoissa+se+paisuttelee+sitten+rankasti).+
Krivosheevin keräämän aineiston mukaan Neuvostoliitto menetti omia valmistamiaan koneita 106 400, joista 88 600 oli hävittäjiä, pommittajia ja maataistelukoneita. Noista kaikista 106 400 koneesta Krivosheevin mukaan 46 100 taisteluissa ja 60 300 ei-taistelullisista syistä.
Noista taistelukoneista (hävittäjät, pommittajat, maataistelukoneet) on melkoisella varmuudella noin puolet menetetty taisteluissa. Ei-taistelullisissa koneissa näet oli huomattava osa koulukoneita. Taistelukoneita tuhottiin sodassa siis noin 44 000 - 46 000.
Sitten on muistettava lend-lease koneiden osuudet. Niitä NL menetti noin 18 000 joista ilmeisesti myös puolet taistelutappioina. Näin ollen NL:n taistelutappiot ovat olleet n. 53 000 - 55 000.
USA:n+kokonaismenetykset+olivat+43+581+lentokonetta+ulkomailla+joista+taistelutehtävissä: