Lapinkoirapentu

Hei! Kannattaa kysyä kasvattajalta onko hankkinut pennuille pannat ja hihnat, jos ei, niin eläinkaupasta osaavat kyllä neuvoa oikeanlaiset vermeet, kun kerrot rodun ja pennun iän. Sosiaalistamisessa tekisin niin, että tapaisin pennun kanssa kilttejä, tuttuja koiria mahdollisimman usein. Emon vasta-aineet suojaavat vielä pentua. Koirapuistoon en kuitenkaan veisi.

Jos ostat pennun kennelistä, niin useinmiten saat kasvattajalta - pienen paketin pennulle kaupan päälle. Voit olla yhteydessä kasvattajaan, kun tiedät keneltä pennun otat tästä asiasta. Mutta silti sinun on käytävä eläinkaupassa, jo ennen pennun hakemista uuteen kotiin.
Pentu kannattaa hakea, kissan kuljetusboksilla tai vastaavalla, jos edempää pennun haet. Ja laittaa boksiin vähän pehmeää kangasta, sillä tavalla varmistat että pennulla on lukitussa boksiss hyvä olla matkan ajan. Sitten sinun täytyy päättää, mitä kuivaruokaa alat syöttämään pennulle. Voit toki jutella tästä asiasta kasvattajan kanssa, mutta valinnan jatkoa ajatelen teet sinä. Hyviä laadukkaita koiran napposia esimerkiksi: Jahti Vahti, Profine, eläinkaupasta. ( Tuo profine eläinkaupassa ja Jahti Vahtia myy Hankkija. ) Pennulla täytyy olla tarjolla aina vettä puhtaassa kupissa. Voit lisäksi antaa sille piimää, maustamatonta jogurttia, kermaviiliä maistiaisiksi.
Kannattaa kysyä kasvattajalta tästäkin lisää, jos näitä mietit.
Kun tulet kotiin pennun kanssa, en miettisi ensinmäiseksi sosiaallistamista. Koska pentuhan on vasta 8-9 viikon ikäinen ja vasta emosta vieroitettu. Luulen että sinulla on täysi työ, pennun sisäsiistiksi saamisessa, koska näin pieni pentu ei välttämättä vielä hallitse tätä hyvin tärkeää asiaa.
Joten kaikki matot lattioilta pois ja paljon sanomalehtiä lattioille ulos menevälle ovelle saakka.
Ja ravaaminen ulkona pissalla ja kakalla alkaa. Itse käytin pentua noin puolen tunnin välein ulkona, vaikka pentu olikin saattanut tehdä sanomalehdelle. Ja kun pentu pissaa tai kakkaa ulos, sitä pitää kehua vuolaasti tai kiittää. Tätä hommaa kestää jonkin aikaa, 2 - 3 viikkoa saattaa olla aika rankkaa aikaa. Mutta suuri helpotus/ palkinto odottaa sinua, kun viitsit nähdä vaivaa näin alussa.
Vähitellen voit alkaa vähentää sanomalehtiä lattioilta, huomatessasi että pentu tajuaa että, minne tarpeet tulee tehdä ja alkaa se myös haluta ulos, kun hätä on.
Pentu syö, juo ja nukkuu myös hyvin paljon alkuun. Joten varsinaiselle lenkille, pikkuista ei viedä alkuun, mutta toki ulkona, sen kanssa kannattaa oleilla, että se oppii koiran elämää.
Emon vasta-aineet suojaavat toki pentua, mutta siti pentu on vietävä rokotuksille 3 kuukauden ikäisenä se taisi aika olla. En lähtisi pennun kanssa, tutustumaan aikuisiin vieraisiin eikä missään tapauksessa koiriin, joilla ei ole rokotukset kunnossa. Pentu on täysin sinusta ja huolenpidostasi riippuvainen eikä voi jäädä yksin pitkäksi aikaa. Koirapuistoon en veisi pentua, missään nimessä.
Mukavia ja onnellisia, ensinmäisiä päiviä/viikkoja, vilkkaan ja kasvavan koiranpennun kanssa.

Lapinkoirauros on väärä valinta ensikoiraksi. Ovat hiukan jääräpäitä, eikä välttämättä miellyttämisenhalua pätkääkään. Ovat varsin dominoivia toisia koiria kohtaan, joten pennun sosiaalistamisen aloittaisin todella varovaisesti. Eivät välttämättä tule koskaan toimeen toisten urosten kanssa.
Mielestäni narttukoira olisi parempi valinta ensikoiraksi, ainakin jos lappareista puhutaan.
Toki lapinporokoirauros on todennäköisesti vielä haastavampi, mutta lappalaiskoira on lappalaiskoira ja hyvin vaikea kouluttaa hyväksi koiraksi, joka ei esim. rähjää hihnassa.

Kun nyt kerta kuitenkin vahinko on jo tapahtumassa, niin kannattaisi kääntyä jo varmuuden vuoksi kouluttajien puoleen ja varata ensimmäinen pentukurssipaikka, mikä vastaan tulee, jotta saat mahdollisimman paljon tukea ja evästystä uroksen kouluttamiseen. :)

Lapinrakki on haastava rakki. Aloita helpommasta rakista. Esim kiinanpalatsirakki on helppo rakki.

Itsellä narttu koira, joten en osaa varsinaisesti uroksesta sanoa. Omani on kissamainen, siis todella itsenäinen. Oli jo pentuna. Fiksu on ja pitää aivojumpasta. Ei toki vastaa bordercollieta, mutta kyllä tuo tarpeeksi temppuja ja käskyjä osaa. Paikka käskyä en ole koskaan opettanut, meille "paikka" sana korvautuu ihan "istu" ja "maahan" sekä " "seis" käskyillä. Jos laitan koiran istumaan niin siinä pysyy.
Mitä tulee ongelmiin, niin meillä niitä tuli lähinnä useimpia vuosia koiria pitäneiden ja useamman koiran omistaneiden taholta. Vinkkejä ja neuvoja lähes kädestä pitäen annetaan ja sitten ei korjata syntyneitä vahinkoja. Koirakouluun toki kannattaa mennä. Kaikkien kannattaisi. Ei kannata siis lenkillä kertoa, että koira on ensimmäinen. Vinkkejä voi kysellä, mutta ole tarkkana. Kaikki ei sovi kaikille ja jos on epävarma voi kysellä kouluttajalta vinkkejä. Niissäkin tosin on eroja....On hyviä ja sitten näitä....

Me mentiin koirapuistoon lähes heti kotiin tultua. Ensin tutustuttiin kotiin ja tehtiin koiranmittaisia lenkkejä(siis sellaisia, mitä koira nyt jaksoi mennä, pennut ei niin hirveästi..). Tosin koirani käveli yht. 6km ensimmäiselle rokotukselle kunnon pakkasessa. Ei ollut autoa, mutta kyllähän tuo käveli. Koira puistoon mentiis siis ennen rokotuksia ja ei siitä haittaa ollut. Tosin ryhmä suoja oli päällä, kun muut oli rokotettu. Koira oppi nopeasti koiran käytöstavat, niitä ei ihminen voi opettaa. Myöhemmin tuli vastaan koiria, jotka päästettiin lähes vuoden ikäisinä ekakerran puistoon ja tappeluitahan niistä seurasi.
Ne ovat voineet tervehtiä koiria nätisti remmissä lenkillä, mutta puistossa pätee koiralauman säännöt. Omani varoitti yhtä koiraa kolmesti, tämän siihen reagoimatta ja sen koiran omistajakaan ei omaansa pois pyytänyt(toinen siis hyökki päälle kokoajan). Lopulta koirani ärähti.
Muutoin se on ollut kaiken kokoisten karvaturrien kaveri. Tuttuja on chihuahoista( anteeksi jos kirjoitus virhe) laumanvartijakoiriin ja tanskandoggeihin. Jopa lyhyt kuonoiset menee, kun tottui pentuna niihin puistossa.
Jos valitset puistoon menon, niin katso minkälainen porukka siellä on ja muista kysyä onko kellään sitä vastaan, että pentu tulee. Vaikka kavereilla olisi rokotukset ok, niin voi olla että joku koira porukasta ei siedä pentuja. Pennun tuomisessa on silti riski, että se saa taudin, johon sillä ei ole kunnon suojaa. Koira kun voi kantaa tautia sairastumatta, ihan kuin ihminenkin.


Lapinkoirani nauttii lumesta ja sinne se kaivautuukin, jos vain lunta tulee. Talvi aikaan lenkkiin pitää varata lumessa möyrimis lisää, annan sen ja se nauttii. Vedestä se nauttii vain uimisen muodossa, suihkut ja isot rankkasateet eivät ole sen juttu.

Hei.Meillä on lapinkoira narttu 5kk. Tuolla olikin jo "ohjeita" koiran hoidosta, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen pentu on oma yksilönsä.Meille sattui kiltti ja helppo pentu.Kannattaa myös käyttää maalaisjärkeä pennun hoidossa ja kasvatuksessa, eikä mennä liiaksi ns.kirjanoppien mukaan.
Kyllä sinä hyvin tulet pärjäämään pennun kanssa.
Iloisia hetkiä tulevan uuden perheenjäsenen kanssa.
Ps.Äläkkä ihmettele, jos joskus tuntuu "toivottomalta" esim. sisäsiisteydestä kanssa,se on ihan normaalia.

Käytä mieluummin valjaita, kuin pantaa. Kun nappulaa vielä syötettiin, se oli Taste of the Wildia. Pentu oppii sisäsiistiksi muutamassa kuukaudessa, mutta puolen vuoden ikään asti sattuu kyllä vielä vahinkoja. Ei normaalilla päällä varustettua koiranpentua erikseen sosiaalistaa tarvitse, mutta toki kaikenlaisissa paikoissa voi käydä katselemassa, jotta voi palkata koiraa rauhallisesta käytöksestä ja kontaktin pitämisestä.

Pannaksi kannattaa valita säädettävä panta, jotta sitä voi suurentaa kun pentu kasvaa ja ostaa sitten myöhemmin aikuispannan. Valjaat sopii retkeilyyn, mutta hihnakoulutukseen ehdottomasti panta.

Kannattaa etsiä sopivia koirakavereita ja tutustua niihin jo ennakkoon, rokotettu ja madotettu aikuiskoirakaveri on turvallinen valinta. Koirakavereita löytyy esimerkiksi lappalaiskoirien alaosaston kautta. Ei kannata hukata arvokasta sosiaalistumisaikaa pitämällä pentua kotona tautipelossa, emonmaidosta tulleet vasta-aineet suojaa myös. Koirapuistoon ei kannata mennä, mutta kyllähän tarttuvia tauteja saa ihan kadunvarrestakin, mutta aika harvinaista. Pentukouluun myös kannattaa ilmoittautua :)

Urokset ei välttämättä aikuisena toisten vieraiden urosten kanssa tule juttuun mutta pentuaikoina solmitut ystävyyssuhteet usein säilyy jos tarpeeksi usein tapaatte. Uroksissakin on niin eri tyyppisiä ettei voi toisaalta yleistää. Meiltä löytyy kaksi urosta - toinen on kaikkien urostenkin kaveri ja toinen hyväksyy vieraat urokset lenkkikavereiksi. Mutta toisaalta se sosiaalistaminen aikuisenakin on tärkeää että uros sietää muita uroksia ja siinä on avainsanana koulutus ja se että positiivisin keinoin siedättää muihin uroksiin, mutta joskus se kieltokin on paikallaan. Räyhäämiseen ja turhanhaukkumiseen tulee puuttua heti jos sitä ilmenee.

Moi!
Itselläni on myös lapinkoira uros (1v) ja on ensikoira. Se on aivan ihana, mutta tosiaan aikamoinen juntti välillä. Esim. Kun ei saa mennä sohvalle ja sitten menee sinne luvattomasti, niin ei riitä mikään "ei" sana, vaan meillä pitää kalauttaa kattilankansia niin johan lähtee, eikä mene heti uudestaan ;) :D
Tuo meijän koiruus on aikamoinen paimentaja ja ihmisläheinen eli on kokoajan siellä missä mekin ja näin...
- Jos koira menee ripulille niin voihan saatana... Persusta on karvaisuutensa takia aika "nami" :( Pitää siis aina pestä ihan kunnolla suihkussa silloin, koska se on jotain kamalaa, kun sitä kakkaa jää sinne. (Papereilla sun muilla ei pääse kovin pitkälle, jos kunnon ripuli iskee).
Meillä tuo lappalainen on työ-/koulupäivät ulkona omassa tarhassaan, vaikka onkin niin seurallinen. Kasvattaja kertoi, että ihan hyvin voi pitää tarhassa päivisin, tykkääväthän nuo niin ulkona olla.
Haukkuminen on ominaista myös, kun tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa, mutta sekin riippuu yksilöstä :)
Liikuntaa kannattaa tarjota lappalaiselle ainakin pari kertaa per/päivä, koska muuten hyppii illalla seinille :D
Mistäs sitä nyt vielä turisis...
Meijän poeka oppi n. 5-6 kk ikäisenä täysin sisäsiistiksi, eikä oo sen jälkeen mitää tehny sisälle, paitsi oksennuksia :))
Sen se varmasti oppii, kun vaan on siellä ulkona tarpeeksi usein ja niin kauan, et se jätös sinne sit tulee. Ja niistä vahingoistahan ei kantsii mitenkään erityisemmin sit rankasta. :) (Meillä ei siis ollu mitään ihme lappuja sisällä mihin saa pentuna jätöstää, vaan käytettiin AINA ulkona ;) kannattaa...
Niin ja se panta... Itse vaan menin koiratavaraliikkeeseen ja sanoin, et tartten pannan suomenlapinkoira pennulle ja sieltä lyötiin käteen. (Sopiva oli) :))
Ja sitten tuo sosialistaminen niin rokotuksia ennen ei tuo koira tavannut muita rakkeja, koska ei tainnut olla oikee mahdollisuuttakaan, mut tulee nykyään hyvin toimeen muitten koirien kanssa. :)
Ja koirani nimeä en tähän nyt sano, mutta yks nimi minkä antaisin ehkä nyt tolle koiralle ois: "Peikko" :D
Uskon, että saat lappalaisesta kivan ekan koiran! Ne on kyllä aivan ihania <3 Jos sulla on vielä jotain kysyttävää niin kysy pois! :)

meillä oli eka koira ruotsinlapin koira poikakoira. yhtään kertaa ei tehny tarpeitaan sisälle. asuimme ok talossa eteisen lattialla oli pari sanomalehteä. aina mentiin ulos. kun sisällä ei ollut pissan hajua pentu ei tehny sisälle. samoin isommat tarpeet teki aina ulos. eka yönä uikutti. en ottanu viereen pentu oli mun sängyn vieressä omalla petillään, uikutus loppui kun laitoin käden pennun päälle. ei voi olla helpompaa koiraa. tietenkin eri yksilöt on erilaiset. olin lomalla kun pentu tuli meille. opetin olemaan yksin ensin pieni hetki sanoin aina minne menen ja tulen kohta kotiin. radion jätin päälle. kyllä oli kiltti koira nuoli kaikki ihmiset. tuli hyvin toimeen muiden koirien kanssa.