Jälleen kerran toistuu Keskustan kannatuslukemien aleneminen mielipidemittauksissa ja nimen omaan asetelmassa, jossa hallituskumppanina on Kokoomus. Niin ikään aikaisemman kaavan mukaisesti Kokoomus näkyy menestyvät hyvin samoissa mielipidekyselyissä. Uutena piirteenä puolueitten välisissä kannatusrakenteissa on Vihreitten suosion pysyväisyys eli ainakin vaikuttaa siltä. Myös SDP on pitänyt pintansa kohtalaisen hyvin. Perussuomalaisten ongelmat näkyvät jatkuvan ja niitten ongelmien syyt lienevät moninaiset. Vasemmistoliiton purjeisiin ei sitten kuitenkaan vaikuta puhaltavan kovinkaan voimistuvaa kansan kannatuksen tuulen voimistumista.
Juuri näinä päivinä toukokuun lopulla tänä vuonna 2017 alkoholipoliittinen vääntö on noussut näkyväti pinnalle julkisuudessa. Siinä tuoksinassa Keskustan kiinnekohdiksi näyttää jäävän yksinomaan ahdasmielisyyden puolustamisen arsenaali. Jopa Perussuomalaiset edustavat huomattavaa suvaitsevaisuutta Keskustaan verrattuna. Luonteenomaista tilanteelle on kuulla merkittävien keskustavaikuttajien toistelevan asennekantaa, jonka mukaan suomalaiset eivät ole vielä valmiita alkoholipolitiikan väljentämiseen. Sitä "ohjelmallista" opinkappaletta on kuultu toisteltavan jo vuosikymmenien ajat, kun meillä on alkoholipoliittista keskustelua käyty.
Niin alkoholipoliittiseen asetelmaan kuin yleiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin on alkanut vaikuttaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja pysyväisesti tiedonvälityksen radikaali muutos viestinnän tekniikan mullistumisen ansiosta. Ihmiset saavat ja hakevat vaikutteita nykyään aivan toisenlaisella vaivattomuudella ja helppoudella kuin aikaisemmin. Vaikka meidän pääministerimme muistaa korostaa "digin" merkitystä tänä aikana, niin Keskustan omaan ilmeeseen tiedonvälityksen maailman muutos ei näy ulottuvan. Muun maailman väen näkemysket ja käytännöt ovat meille nykyään tutumpia kuin milloinkaan ennen. Rohkenen ennakoida, että elävään elämään myönteisesti suhtautuvat poliittiset voimat tulevat saamaan lisäkannatusta tulevaisuudessa.
Kykeneekö Keskusta puolueena reivaamaan kurssiaan avara-asenteisuuden horisontin suuntaan?
Juuri näinä päivinä toukokuun lopulla tänä vuonna 2017 alkoholipoliittinen vääntö on noussut näkyväti pinnalle julkisuudessa. Siinä tuoksinassa Keskustan kiinnekohdiksi näyttää jäävän yksinomaan ahdasmielisyyden puolustamisen arsenaali. Jopa Perussuomalaiset edustavat huomattavaa suvaitsevaisuutta Keskustaan verrattuna. Luonteenomaista tilanteelle on kuulla merkittävien keskustavaikuttajien toistelevan asennekantaa, jonka mukaan suomalaiset eivät ole vielä valmiita alkoholipolitiikan väljentämiseen. Sitä "ohjelmallista" opinkappaletta on kuultu toisteltavan jo vuosikymmenien ajat, kun meillä on alkoholipoliittista keskustelua käyty.
Niin alkoholipoliittiseen asetelmaan kuin yleiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin on alkanut vaikuttaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja pysyväisesti tiedonvälityksen radikaali muutos viestinnän tekniikan mullistumisen ansiosta. Ihmiset saavat ja hakevat vaikutteita nykyään aivan toisenlaisella vaivattomuudella ja helppoudella kuin aikaisemmin. Vaikka meidän pääministerimme muistaa korostaa "digin" merkitystä tänä aikana, niin Keskustan omaan ilmeeseen tiedonvälityksen maailman muutos ei näy ulottuvan. Muun maailman väen näkemysket ja käytännöt ovat meille nykyään tutumpia kuin milloinkaan ennen. Rohkenen ennakoida, että elävään elämään myönteisesti suhtautuvat poliittiset voimat tulevat saamaan lisäkannatusta tulevaisuudessa.
Kykeneekö Keskusta puolueena reivaamaan kurssiaan avara-asenteisuuden horisontin suuntaan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkanpa itse juttua aloitukseen liittyen. Väestön muuttoliikkeen myötä monet maaseudun kunnat ovat menettäneet asujamistoaan ja kaupungit ovat kasvaneet. Maalaisliittolainen ja keskustalainen aate ei ole pysynyt niitten kulkuneuvojen kyydissä mukana, joilla kulkuneuvoilla väki on liikkunut maalta kaupunkeihin. Maaltamuuton olennaisimpana pontimena on varmaankin ollut työn ja toimeentulon saaminen kaupungeissa. Säännöllinen palkkatyö on tuonut ihmisten elämiselle vakaan taloudellisen pohjan. Keskustan ongelmana on siinä tilanteessa ollut se, että palkanansaitsijoihin puolue on suhtautunut nihkeästi ja siinä asennoitumisessa on mukana yleinen vastahanka työväenliikkeen kanssa. Taustalla on nähtävissä manttaali-isäntien ja mahtiemäntien suhtautumista renkeihin ja piikoihin.
Perussuomalaiset ovat onnistuneet saavuttamaan ainakin tilapäisesti merkittävän suosion myös duunaripuoleena. Kaupunkeihin maaltamuuttanut väki ja heidän jälkeläisensä lienevät olennainen ydinjoukko Perussuomalaisten saavuttamassa kaupunkikannatuksessa. Yhä edelleen äskeisissä kunnallisvaaleissa Perussuomalaisten kannatus esim. Helsingissä ja Kotkassa oli merkittävästi parempi kuin Keskustan varsin alhaiselle tasolle jäänyt suosio.
Maaltamuutossa oli leveämmän leivän etsimisen rinnalla vaikuttamassa myös henkinen ilmapiiri. Kaupunkien kirkkaammat valot ja ihmisen kääntyilytila tarjoavat viihtyvyyttä ja oman tahdon hyödyntämistä paremmin kuin maaseutu. Varsin osuva henkisen ilmapiirin mittari on myös eri vaikuttajatahojen harjoittama alkoholipolitiikka. Esim. Mauri Pekkarisen ja Sirkka-Liisa Anttilan edustama alkoholipoliittisen holhouslinjan jatkaminen ei avaa erityisen myönteisiä visioita puolueen tulevaisuudelle. Asia voi vaikuttaa vähäiseltä yksityiskohdalta, mutta se kertoo paljon puolueen henkisestä ilmapiiristä.