On taas se aika vuodesta, jolloin vaparit ovat sekavimmillaan ja ristiriitaisimmillaa. Vapareita ketuttaa suvivirsi, mutta he eivät voi sanoa sitä suoraan. Katsotaanpa Petri Karisman sekoilua muutaman vuoden takaa:
"Vapaa-ajattelijoiden liiton puheenjohtaja Petri Karisma on itsekin laulanut kevätjuhlissa Suvivirttä.
– Kyllä siihen lauluun mukaan menee. Ei se nyt niin kauhea tapahtuma ole.
– Se on se lillukan varsi, joka halutaan nostaa kepinnokkaan. Toivoisin että keskusteltaisiin oikeasti uskonnon harjoittamisesta ja jumalanpalveluksista kouluissa."
http://yle.fi/uutiset/3-7156584
Näin siis Karisma 26.3.2014. Pari kuukautta myöhemmin 27.5.2014 Karismalla on toinen ääni kellossa. Nyt virsiä ei saa lainkaan laulaa. Paheksuvaan sävyyn ja kirkon (!) näkemyksiin yhtyen hän urputtaa:
"– En ymmärrä, missä vaiheessa virrestä ei olisi tullut uskonnon harjoittamista, kun kirkko itsekin mainitsee, että se on laulettu rukous ja hartaustilaisuus, Petri Karisma sanoo."
http://yle.fi/uutiset/3-7265341
Myös suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä ovat siis rukouksia. Pari kuukautta aiemmin ne kuitenkin sopivat Karismalle. Mitenkäs tämä(kin) vaparien ristiriitainen näkemys oikein selitetään?
Selitys on seuraava: ihmiset mielellään laulavat suvivirren. Aina kun vaparit nostavat siitä äläkän, se kääntyy vapareita vastaan. Siksi vaparit joutuvat nielemään suvivirren silläkin hinnalla, että heidän näkemyksensä on ristiriitainen.
Summa summarum: vapareita ei kannata ottaa tosissaan.
"
"Vapaa-ajattelijoiden liiton puheenjohtaja Petri Karisma on itsekin laulanut kevätjuhlissa Suvivirttä.
– Kyllä siihen lauluun mukaan menee. Ei se nyt niin kauhea tapahtuma ole.
– Se on se lillukan varsi, joka halutaan nostaa kepinnokkaan. Toivoisin että keskusteltaisiin oikeasti uskonnon harjoittamisesta ja jumalanpalveluksista kouluissa."
http://yle.fi/uutiset/3-7156584
Näin siis Karisma 26.3.2014. Pari kuukautta myöhemmin 27.5.2014 Karismalla on toinen ääni kellossa. Nyt virsiä ei saa lainkaan laulaa. Paheksuvaan sävyyn ja kirkon (!) näkemyksiin yhtyen hän urputtaa:
"– En ymmärrä, missä vaiheessa virrestä ei olisi tullut uskonnon harjoittamista, kun kirkko itsekin mainitsee, että se on laulettu rukous ja hartaustilaisuus, Petri Karisma sanoo."
http://yle.fi/uutiset/3-7265341
Myös suvivirren kaksi ensimmäistä säkeistöä ovat siis rukouksia. Pari kuukautta aiemmin ne kuitenkin sopivat Karismalle. Mitenkäs tämä(kin) vaparien ristiriitainen näkemys oikein selitetään?
Selitys on seuraava: ihmiset mielellään laulavat suvivirren. Aina kun vaparit nostavat siitä äläkän, se kääntyy vapareita vastaan. Siksi vaparit joutuvat nielemään suvivirren silläkin hinnalla, että heidän näkemyksensä on ristiriitainen.
Summa summarum: vapareita ei kannata ottaa tosissaan.
"
Vastaukset 29
Vanhimmat
Haukotus, vuosia vanhojen parin jutun vatvomista. Olisiko osoittaa mitään tuoreempaa juttua suvivirrestä, mikä liittyisi jotenkin vapaa-ajattelijoihin?
Laajemmin toki voit pohtia, onko johdettu uskonnonharjoittaminen kouluissa ok vai ei.
Karisma oli noin ristiriitaista mieltä ja linjasi siten liiton kannan sekavaksi. Nyt kun hänet on savustettu ulos, olisi mahdollisuus ryhtyä johdonmukaisemmaksi. Olisiko sinulla ideaa siitä, miten vaparien suvivirsilinjausta voisi parantaa?
Tuohan on moneen kertaan todettu, että parin ekan säkeistön veisaaminen ei ole isokaan ongelma.
Isompi periaatteellinen kysymys on tietysti se, onko johdettu rukoiluttaminen kouluissa ok vai ei. Mitä mieltä olet siitä?
Siis suvivirsi on kuitenkin jonkinlainen ongelma. Vai onko ollenkaan, jos Karismakin laulaa sitä?
Suvivirsi on ollut viime vuosina aina näihin aikoihin vuota enemmän Timo Soinin, Sari Sarkomaan tai piispa Jolkkosen ongelma kuin vapaa-ajattelijain ongelma. Ainaklin se kestää paljon vähemmän aikaa kuin kokonainen jumalanpalvelus.
Koulupäivään liitetty jumalanpalvelus kirkossa, päiväkodin pikkukirkko tai aamuhartaus ovat eri asioita kuin suvivirsi perinteisessä kevätjuhlassa. Ne ovat Opetushallituksen mukaan uskonnonharjoitusta, ja koko tilaisuuden luonne on uskonnollinen, toisin kuin kevätjuhlan.
Suomalaiseen tapakulttuuriin eivät kuulu työnantajan järjestämät jumalanpalvelukset työajalla. Ei niitä enää tarvita kouluihinkaan.
Ev.lut. kirkon toimintatilastojen mukaan perheiden enemmistö ei käy jumalanpalveluksissa edes kerran vuodessa. Koulun ei pidä olla uskonnollisempi kuin suomalainen yhteiskunta. Perheillä ja nuorilla on mahdollisuus jumalanpalveluksiin vapaa-ajallaan.
Jumalanpalvelusten ja hartauksien liittäminen koulun ja päiväkodin päiväohjelmaan rikkoo lasten yhdenvertaista kohtelua ja uskonnonvapautta. Se asettaa toisuskoiset, uskonnottomat, ei-uskonnolliset ja uskontojen suhteen välinpitämättömät perheet eri asemaan ja rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
Jumalanpalvelusten organisointi ja markkinointi eivät kuulu kouluviranomaisten tehtäviin. Rehtoreilla ja opettajilla on kylliksi muuta työtä kuin kahden rinnakkaisen ohjelman järjestäminen. Niukoilla resursseilla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa tulee keskittyä koulun yhteisen toiminnan kehittämiseen katsomusten kirjo huomioon ottaen.
Uskonnonharjoitus, kuten rukoileminen, on perusluonteeltaan intiimiä. Uskonnonvapauteen liittyy yksityisyyden suoja.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on katsonut, että julkisen vallan ei tule järjestää tilannetta, joissa joutuu vasten tahtoaan julkiseen valintaan, josta voidaan suoraan tai välillisesti päätellä, onko hän uskonnollinen tai uskonnoton.
Jos jumalanpalveluksia on koulujen vuosiohjelmassa, monille vanhemmille on kiusallista valita, osallistuuko heidän lapsensa jumalanpalvelukseen vai jääkö pois. Monet kokevat, että rehtori tuputtaa jumalanpalveluksiin osallistumista, vaihtoehtoisesta ohjelmasta ei tiedoteta eikä siihen ole panostettu.
Tilanteen painostavuus koskee niin ei-uskonnollisia kuin toisuskoisia, niin kantasuomalaisia kuin uussuomalaisia perheitä.
Vaikka hyvä ja hyvin tiedotettu vaihtoehtoinen ohjelma on parempi kuin huono ohjelma, josta ei kerrota, paras ja kestävä ratkaisu nyky-Suomessa on, että koulut keskittyvät rajallisilla resursseilla kaikille yhteiseen toimintaan.
Perusopetuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan näin: ”Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.” Mitäpä jos rehtorit ja opettajakunta suunnittelevat koulun ensi lukuvuoden toiminnan tältä pohjalta?
JaaarituusJaarituussJaaarituuss. Onko sinulla vaikeuksia puhua SIITÄ, MIKÄ ON KETJUN AIHE?
En aio kommentoida aiheen vierestä menevää jaaritustasi, jolla ei sivumennen sanoen ole juurikaan pohjaa. Näennäisen asiantuntevan tarinoinnin taustalla tyhjät tynnyrit kolisevat. Tyylipisteitä voisi antaa, mutta sisältöpisteiksi tulee pyöreä nolla.
Onneksi sentään yhden virkkeen verran käsittelit myös ketjun aihetta eli suvivirttä:
"Suvivirsi on ollut viime vuosina aina näihin aikoihin vuota enemmän Timo Soinin, Sari Sarkomaan tai piispa Jolkkosen ongelma kuin vapaa-ajattelijain ongelma."
Tässäkään ei tosin ollut paljon järkeä. Kun kyse on vapaa-ajattelijoiden suhteesta suvivirteen, ei tarvitse puhua Soinista, Sarkomaasta tai Jolkkosesta. Riittää, että puhuu vapaa-ajattelijoista ja puhuthan sinä sentään hiukan.
Mielenkiintoista on havaita, että tunnustat suvivirren olevan ongelma vapareille. Toteat, että se on VÄHEMMÄN vapareiden ongelma kuin muiden, sinänsä asiaan kuulumattomien henkilöiden ongelma. Se siis kuitenkin on ongelma.
Jos se siis on ongelma, pitäisikö vaparien pyrkiä tekemään sille jotain? Mitä se olisi?
Hyvä kommentti. Kun vapari kohtaa vaikea haasteen palstalla, vastaus on kolmenlainen. 1) Haukutaan antivapariksi, 2) ohjataan keskustelu toiseen aiheeseen ja joskus myös toiseen ketjuun, 3) jätetään vastaamatta. Seuraakohan nyt 3?
Näköjään iski kohdat 2 ja kolme.
Suvivirren vastustaminen on koko vapariaatteen ydinkysymys. Jos suvirttä ei olisi kukaan runoillut, vapariaatteelta putoaisi pohja. Siksi taistelu suvivirrettömästä onnelasta jatkuu.
Minusta suvivirsi on osa Suomen vanhempaa uskonnolista perua, eikä sitä tarvitsisi hoilottaa. Sen sijaan vaparien toiminta on selkärangatonta. Ainoa missä jhe koettavat pitää pintansa on naisten hyväksikäyttö. Tämä törkeys esiintyy siinä, että vaparit vastustavat naispappeutta.
Ja tämä naispappeusväitteesi on todennettavissa mistä? Voit linkata alkuperäiseen lähteeseen, esimerkiksi johonkin tiedotteeseen tai lausuntoon missä tämä selvästi ilmenee. Kiitosta vaan.
toki voin linkata, mutta kun te poistatte ne kerta toisensa jälkeen. kysy lisää mäntysalolta, hänhän sitä paasaa ettei naispappeus ole hyväksyttävää
Niin siis ei olisi hyväksyttävää, jos pitäisi Raamattua lähteenä oikeille toimintatavoille ja muille noudatettaville ohjeille. Pitääkö kirkko Raamattua ohjenuoranaan vai ei?
Antaa lasten laulaa suvivirttä kun vielä saavat.
N.40 vuoden sisällä täällä raikuu vain koraanin rukouskutsut ja pää putoaa suvivirren laulajilta.
Toivon vaan että omat lapset ovat siinä vaiheessa jo älynneet muuttaa pois, itse en sitä aikaa (onneksi) ehdi näkemään.
Löysit asian ytimeen, hyvä!
Jos pidämme hyväksyttänä (ja joidenkin mielestä kannatettavana) että kouluissa veisataan laulettuja rukouksia johdetusti, niin ei sitä vastaavaa voida kieltää muilta kuin ev.lut. uskonnon harjoituttamiselta.
Jos uskonnon e. johdettu harjoituttaminen on ok, niin miksei silloin voida harjoituttaa myös uskontoa i.? Helppo vaihtoehto on, että uskontoja e ja i, ja kaikkia muitakin, saa harjoittaa oma-aloitteisesti ja muita häiritsemättä ja painostamatta, mutta koulun tehtäviin ei kuulu kummankaan promoaminen eikä kumpaankaan ohjaaminen.
Kokonaisuutena suvivirsi ei ole iso ongelma, etenkään jos pidetään siinä tavallisen lyhyessä muodossa joka ei mitenkään tunnustukselliseksi eikä uskonnolliseksi mene.
Niinkö ajattelet. No sittenhän sinä voit perustella asiaa Mäntysalon puolesta ja ottaa osaa keskusteluun aiheesta. Ollos hyvä vaan, vai onko aihe liian vaikea? Mäntysalolle se ainakin on liian vaikea.
Taisi olla liian vaikea pala tällekin vaparille.
Miksi koulun pitäisi edustaa uskonnottomuutta, joka on itsenäinen vakaumus? Käytännössä vaadit siis koulun edustavan vain ja ainoastaan omaa vakaumustasi.
Vaparit ovat törkeitä.
Koululaitoksen täytyy olla tasapuolinen. Ja tasapuolisin eri uskontoja kohtaan se on silloin kun se on uskonnoton. Sen ei tarvitse eikä pidä suosia mitään uskontoa, mutta ei sen tarvitse julistaa mitään uskontoa vääräksikään vaan tarjota laajasti tietoa. Koulu voi olla uskonnoton olematta vakaumuksellisesti uskonnoton. Ei neutraalius voi olla niin vaikea käsite.
Islamilainen aamunavaus on jo herättänyt keskustelua Vesalan koulussa.
Tämä monikultuurisuuden ihanne tulee tuhoamaan nykisen kaltaisen länsimaisen elämäntavan.
Historiaa lukemalla voi tehdä johtopäätöksiä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Uskonnot tai siihen verrattavat aatteet ovat aina olleet syynä sotiin,nälkään ja kuolemaan. Länsimaissa on eletty nyt pitkään hiljaiseloa tällä rintamalla mutta tilanne tulee muuttumaan nopeasti.
Erilaisten uskontojen ja kulttuurien "sulauttaminen" ei ole koskaaan onnistunut ilman ongelmia, eikä tule onnistumaan nytkään.
Ja iltapäivälehden kolumnissa.
Vaparit eivät vieläkään ole vastanneet ristiriitaisuudestaan. Ehkä he eivät osaa vaan ovat omastakin mielestään ristiriitaisia.
Vaparien höpötykset ovat valheellisia, puolivillaisia, teennäisiä, grandioottisia, apäaitoja ja älyllisesti epärehellisiä. Aitoa dialogia löytää uskontopalstoiltakin enemmän kuin vparien keskustelukyvystää.
Vaparit ovat ääriuskiksiakin tiukkapipoisempia kuvitelmassaan siitä, että juuri heidän alle puolentoistatuhannen joukolla on totuus hallussa.
Vaparit riehuivat hiljattain Ilkka-lehden keskustelupalstalla, kun lehdessä oli kerrottu heidän ahdasmielisyydestään ja lukijoiden reaktioista asiaan.
Vaparit eivät enää osaa keskustella tästä asiasta. Ongelma on vaikka kuinka he valehtelisivat, ettei sitä ole.
Siispä erotkaa ongelmoivista vapareista!