Olen koko päivän tänään kuunnellut Sibeliusta ja marssilauluja, samalla kun olen tehnyt töitä.
En voi sanoin kuvailla miten pettynyt olen suomeen nyt, suomalaisiin ja poliitikkojen asenteisiin siitä miten tätä suomea nykyään hoidetaan.
Muistelin omaa isoisääni, joka sodassa piti aseveljien kanssa yhtä, ja halu pitää suomi suomalaisilla oli kaikille syvälle iskostunut halu, ja tavoite. Suomalaiset "vetivät yhtä köyttä" ja yhdessä.
Nykyinen suomalaisuus on pettänyt esi-isämme. Sotaveteraanit tekivät turhan työn, ja osa menetti henkensä turhaan, koska idiootit tulivat vain oman etunsa nimissä myymään heidän hengellään ja verellään lunastaman suomen pois. Olen viisikymppinen itse nyt.
En näe suomella enää mitään tulevaisuutta tänä päivänä. Lähinnä tuntuu häpeälliseltä suomen puolesta. Kuinka voikaan olla näin, että esi-isät ovat näin petetty.
En mitenkään voi olla ylpeä suomalaisuudestani tällaisissa olosuhteissa.
Pettymykseni on nyt todella syvä. Asia masentaa ja vie mielen alas.
En luota suomessa mihinkään, enkä usko että enää mitään voi tässä maassa menestyksellisesti enää tehdä.
Trendi on että pitää huijata ja varastaa kutenb lastensairaala asiassa on nyt nähty. Veroparatiiseihin pitäisi piilottaa kaikki, ja olla kantamatta enää kortta suomen kekoon.
Näinhän varastavat suuret rakennusliikkeet, kaikenmaailman ministerit ym suomea pettävät petturit.
On häpeä olla suomalainen.
Näillä sanoilla puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ja Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä, suomalaisuus oli jotain, joka oli kaukaista historiaa.
Suomi oli aikoinaan jotain, ja suomalaiset olivat yhteen hiileen puhaltava hieno kansa.
Tänä päivänä hajanainen luita valehtelevia ja kusettavia poliitikkoja, alistunutta kansaa, ja maahantunkeutujia.
Kansan identiteetti on menetetty, eikä suomalaisuutta enää ole.
En voi sanoin kuvailla miten pettynyt olen suomeen nyt, suomalaisiin ja poliitikkojen asenteisiin siitä miten tätä suomea nykyään hoidetaan.
Muistelin omaa isoisääni, joka sodassa piti aseveljien kanssa yhtä, ja halu pitää suomi suomalaisilla oli kaikille syvälle iskostunut halu, ja tavoite. Suomalaiset "vetivät yhtä köyttä" ja yhdessä.
Nykyinen suomalaisuus on pettänyt esi-isämme. Sotaveteraanit tekivät turhan työn, ja osa menetti henkensä turhaan, koska idiootit tulivat vain oman etunsa nimissä myymään heidän hengellään ja verellään lunastaman suomen pois. Olen viisikymppinen itse nyt.
En näe suomella enää mitään tulevaisuutta tänä päivänä. Lähinnä tuntuu häpeälliseltä suomen puolesta. Kuinka voikaan olla näin, että esi-isät ovat näin petetty.
En mitenkään voi olla ylpeä suomalaisuudestani tällaisissa olosuhteissa.
Pettymykseni on nyt todella syvä. Asia masentaa ja vie mielen alas.
En luota suomessa mihinkään, enkä usko että enää mitään voi tässä maassa menestyksellisesti enää tehdä.
Trendi on että pitää huijata ja varastaa kutenb lastensairaala asiassa on nyt nähty. Veroparatiiseihin pitäisi piilottaa kaikki, ja olla kantamatta enää kortta suomen kekoon.
Näinhän varastavat suuret rakennusliikkeet, kaikenmaailman ministerit ym suomea pettävät petturit.
On häpeä olla suomalainen.
Näillä sanoilla puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ja Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä, suomalaisuus oli jotain, joka oli kaukaista historiaa.
Suomi oli aikoinaan jotain, ja suomalaiset olivat yhteen hiileen puhaltava hieno kansa.
Tänä päivänä hajanainen luita valehtelevia ja kusettavia poliitikkoja, alistunutta kansaa, ja maahantunkeutujia.
Kansan identiteetti on menetetty, eikä suomalaisuutta enää ole.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On häpeä olla suomalainen
Mikä muu maa sortaa eläkeläisiä?