Suomella on lähes 100 miljardia velkaa, jota ei tarvitse maksaa pois
Velkaantumisen tahti kuulostaa hurjalta, mutta todellisuudessa lainan absoluuttisella määrällä ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeämpää on se, onko velka kestävällä pohjalla.
Merkitystä ei ole myöskään sillä, maksaako valtio ottamansa velat kokonaisuudessaan pois.
Taloustieteen vuoden 2008 Nobel-voittaja ja Princetonin yliopiston professori Paul Krugman kirjoitti New York Times -lehteen kolumnin, ”Kukaan ei ymmärrä velkaa”, jossa hän otti tiukasti kantaa puheisiin julkisen velan suhteen ja virheellisiin käsityksiin valtionvelan luonteesta. Krugmanin mukaan on olennaista ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.
Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.
Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.
Tällä hetkellä korkotaso on äärimmäisen alhainen. Suomi on saanut lainoja jopa negatiivisella korolla. Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.
Velkaantumisen tahti kuulostaa hurjalta, mutta todellisuudessa lainan absoluuttisella määrällä ei ole juurikaan merkitystä. Tärkeämpää on se, onko velka kestävällä pohjalla.
Merkitystä ei ole myöskään sillä, maksaako valtio ottamansa velat kokonaisuudessaan pois.
Taloustieteen vuoden 2008 Nobel-voittaja ja Princetonin yliopiston professori Paul Krugman kirjoitti New York Times -lehteen kolumnin, ”Kukaan ei ymmärrä velkaa”, jossa hän otti tiukasti kantaa puheisiin julkisen velan suhteen ja virheellisiin käsityksiin valtionvelan luonteesta. Krugmanin mukaan on olennaista ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.
Koska valtioiden oletetaan toimivan ikuisesti, valtio voi periaatteessa olla velkaa aina, toisin kuin luonnollinen henkilö.
Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kertoo, että järjestely on osa markkinatalouden toimintaa.
Tällä hetkellä korkotaso on äärimmäisen alhainen. Suomi on saanut lainoja jopa negatiivisella korolla. Valtio maksaa 100 miljardin valtionvelastaan korkokuluja vain noin 1,5 miljardia euroa vuosittain.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Korkokulut on kuitenkin maksettava.
Niin tai velkaa lyhennetään uudella velalla.
Mutta ihan totta, valtiolta ei pidä verrata yksityishenkilöön tai yritykseen tässäkään asiassa.
Ihminen ei voi ikuisesti lainoittaa lainoja, kun se elämä loppuu jossain vaiheessa
mutta valtio on periaatteessa ikuinen
Helmikuussa valtio laski liikkeeseen uuden viisivuotisen euromääräisen viitelainan, jonka kuponkikorko on 0 prosenttia. Tuottotasoksi sijoittajille muodostui -0,157 prosenttia eli liikkeeseenlaskuhinta ylitti nimellisarvon.
Tuottoprosentti oli sijoittajalle negatiivinen myös elokuussa 2016, kun valtio edellisen kerran laski liikkeeseen uuden euromääräisen viitelainan. Kyseessä oli seitsemänvuotinen viitelaina, jonka kuponkikorko on 0 prosenttia.
Negatiivinen tuottoprosentti tarkoittaa sitä, että sijoittajat olivat valmiita maksamaan valtiolle varojensa säilyttämisestä.
Nimellisarvoinen pääoma maksetaan takaisin, kun lainat erääntyvät eli näiden lainojen kohdalla viiden tai seitsemän vuoden päästä. Sitä ennen lainaan ei liity mitään kassavirtoja eli tuottoja.
Toki sijoittajalla on milloin tahansa laina-aikana mahdollisuus myydä laina pois jälkimarkkinoilla.
Mikäli korkokehitys jatkuu laskevana, lainan hinta nousee ja sijoittajalla on (markkinariskin sisältävä) mahdollisuus tuottoihin tätä kautta.
Valtion viitelainakanta on tällä hetkellä 92 miljardia euroa. Tämä sisältää eri ajankohtina liikkeeseen laskettuja lainoja, joiden kuponkikorot vaihtelevat 0 ja 4,375 prosentin välillä.
Suomen valtion viitelainojen tuotot sijoittajille jälkimarkkinoilla ovat tällä hetkellä negatiiviset noin seitsemään vuoteen asti.
Negatiivinen korko on tilapäinen häiriö. Karu totuus paljatuu aikanaan.
Jos+korot+nousevat+vaikkapa+5+%+tasolle,+niin+Suomen+valtion+korkomenot+kasvavat+nelisen+miljardia+vuodessa.+Se+on+saman+verran+kuin+maataloustuet+tai+mamutuskulut.
"alhaiset+korot+ovat+tilapäinen+häiriö"
Itse asiassa valtion korkokulut ovat alimmillaan neljännesvuosisataan, edellisen kerran valtio maksoi näin vähän korkoja ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Lamavuosina valtio velkaantui reippaasti ja vuosittaiset korkomenot nousivat euroissa mitattuna yli 5,5 miljardiin.
Velkaa silloin oli toki ”vain” 70 miljardia.
Suomen valtion obligaatioiden korot ovat negatiiviset aina 6 vuoden laina-aikaan saakka. Sijoittajat maksoivat tammikuussa valtiolle mahdollisuudesta lainata sille rahaa vuoteen 2020 asti.
tämä laina on ottanut hallitus joka on väärin perustein otettu hallitukseeen joten tämä laina kuuluu heidän maksaa ja heidänlapsiensa ei kansan
miten niin väärin perustein? Voitko perustella?
Hallitus ei ole ottanut velkaa vaan Suomen valtion, joten me se maksetaan
Miksi+valtiolla+tarviis+olla+velkaa+ollenkaan?Päinvastoin+valtiolla+pitäisi+olla+varoja+satojen+miljardien+edestä,vuotuinen+keskimääräinen+korko+on+n.4%,Suomen+kokoiselle+valtioille+yli+biljoonan+rahastoilla+se+tietäisi+kymmenien+miljardien+tuloa,verojenmaksun+voi+siinä+kohtaa+jo+unohtaa.
Miksi velkaa?
Jos verotuloja on vähemmän kuin menoja, niin esim siksi.
Toiseksi valtion myös investoi. On tulossa vaikkapa hävittäjä hankinnat,
millä luulet että valtio ne maksaa ellei velalla?
Ei ole montaa maata olemassa jolla on satoja miljardeja vaan korkoa
kasvamassa, aika utopiaa ellet asu öljyn päällä eikä sekään takaa
Hävittäjähankinnat ovat hukkainvestointi.
Ja muutenkin puhut velasta kuin mielipuoli joka ei välitä realiteeteista.
lähes ilmaista rhaa, nyt pitäisi ottaa elvytysvelkaa lisää ja laittaa pyörät
pyörimään, valtio raha pokimaan ja työllisyyttä lisäämään
nyt kun lainaraha on halpaa kannattaisi käyttää investoiteihin
eihän USA varmaan meinaa maksaa 16.000 triljoonan lainaa, vai paljonko sitä jo on siellä??
kiitos EU alhaisesta markkinalainasta
Valtion velka keskustelu on tosiaan hyvä ottaa muitakin näkökulmia.
Ei se "100miljardia" ole välttämättä paha asia, ei ainkaan mikään maailmanloppu
Turha panikoida
Auto kannattaa huuhdella valkoviinietikalla iltaisin. Ei tartu itikat eikä lasit jäädy.