Ravinnon merkitys köyhyydessä

Kiinalainen valkosipuli on maistunut nakkien kanssa. Lähikaupassa on ollut jonkinverran punalappuisia nakkipaketteja. Nakit on valmistettu mikroaaltouunissa. Nyt haaveissa on chili. Mutta, kun kauppaan menee, niin chiliä ei sitten muistakaan ostaa. Kaikenkaikkiaan ongelmaksi on noussut juoma. Köyhyydessähän mm. juominen on erittäin tärkeä asia. Ja, jokainen tietää, että ei pienistä määristä ravintoa voi millään saada kaikkia niitä ravintoaineita, joita ihmisen kuuluisi saada.
Monesti köyhyydestä osattomilla voi olla, jopa kolmen aterian rytmi vuorokaudessa. Kun taas köyhyydessä olevalla ja elävällä voi olla vain yksi ravintoateria vuorokaudessa, tai kahdessa tai kolmessa vuorokaudessa. Ja yksi - kaksi kuumavesikorviketta vuorokaudessa. Joilla elimistölle luodaan illuusioita siitä, että ravintoa olisi sen käytettävissä.
* (aiemmissa viesteissä n-kurkiainen on käsitellyt tarkemmin erilaisten kuumavesikorvikkeiden valmistusta mm. margariinivettä ia vahvaa teetä).
Tämä kaikki asettaa haasteen sille, että köyhyydessä elävän ihmisen juomapuolen on oltava tarkoin harkittua ja valittua siten, että elimistölle tärkeät vitamiinit voivat löytyä esim. saksan halvoista sekaisinmehuista.
Tämän hetken pitkän tähtäimen ravintotavoitteet n-kurkiaisella ovat: chili vahvana tahnana, wasabi raikkaana seoksena ja inkiväärikaali kylmähkön viileänä, mutta kuitenkin tuoreena kylmänviileässä nesteessä.