Elämänkatsomustietoa (et) opiskelee vielä hieman vähänlaisesti oppilaita, vain noin kuusi prosenttia (6 %) peruskoululaisista, mutta se osuus on nyt kuitenkin suurempi kuin ruotsinkielisten osuus peruskoulussa tai lukiossa.
Ruotsinkielisen vähemmistön (noin 5 %) oikeuksia pidetään hyvin tärkeänä. Niin kuin oikein onkin. Myös uskonnottomien oikeutta ei-uskonnolliseen katsomusaineeseensa on syytä pitää hyvin tärkeänä. Et:n merkityksen vähättelyyn ei ole mitään syytä.
Et:n oppilasmäärä kasvaa lähivuosina myös sen vuoksi, että siihen oikeutettujen määrä kasvaa, kun kirkon jäseneksi kastamisen osuus on vähentynyt. Toistaiseksi peruskouluikäisistä noin 85 % kuuluu kirkkoon, mutta muutaman vuoden päästä "pakkouskonnon" suorittajien osuus vähenee.
Kun uskonnollinen painostus perheitä kohtaan kouluissa vähenee, saadaan vähentymään, lisääntyy myös et-oppilaiden suhteellinen osuus aineeseen oikeutetuista. Lasten pääsy oikeuksiinsa paranee.
Ruotsinkielisen vähemmistön (noin 5 %) oikeuksia pidetään hyvin tärkeänä. Niin kuin oikein onkin. Myös uskonnottomien oikeutta ei-uskonnolliseen katsomusaineeseensa on syytä pitää hyvin tärkeänä. Et:n merkityksen vähättelyyn ei ole mitään syytä.
Et:n oppilasmäärä kasvaa lähivuosina myös sen vuoksi, että siihen oikeutettujen määrä kasvaa, kun kirkon jäseneksi kastamisen osuus on vähentynyt. Toistaiseksi peruskouluikäisistä noin 85 % kuuluu kirkkoon, mutta muutaman vuoden päästä "pakkouskonnon" suorittajien osuus vähenee.
Kun uskonnollinen painostus perheitä kohtaan kouluissa vähenee, saadaan vähentymään, lisääntyy myös et-oppilaiden suhteellinen osuus aineeseen oikeutetuista. Lasten pääsy oikeuksiinsa paranee.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Keskimääräistä prosenttia laskee se, että monin paikoin maata on kouluja, varsinkin alakouluja, joissa ei ole et-ryhmää. Kun "nollakouluissa" ei ole et-oppilaita, se tarkoittaa, että niissä kouluissa, joissa et-opetusta on, siihen osallistuu yleensä keskiarvoa selvästi suurempi osuus oppilaista.
Kuntien/koulujen pitäisi yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteen perusteella tukea uusien opetusryhmien syntymistä, jotta turvattaisiin ei-uskonnollisten perheiden lasten pääsy oikeuksiinsa. Paikoin et:n syrjinnän lopettaminenkin parantaisi tilannetta.
Nyt kesäkuussa on hyvä aika ilmoittaa kouluun, että kirkkoon kuulumaton oppilas siirtyy uskonnonopetuksesta elämänkatsomiustiedon opetukseen heti uuden lukuvuoden 2017-18 alkaessa. Rehtoritkin vielä töissä, tai tulee ennen koulun alkua. Ks. et-opetus.fi
Heinäkuu on aivan hyvä aika ilmoittaa kouluun elämänkatsomustietoon siirtymisestä.
Ja lapsen ehtii erottaa kirkosta, vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella maistraattiin. Ainakin jos huoltajat tai toinen heitä on eronnut kirkosta, myös lapsen muodolilsen katsomuksellisen tilanteen "harmonisointi" on perusteltua. Varsinkin kun vasta se mahdollistaa valinnan uskonnonopetukssen ja et-opetuksen välillä.)
Uskonnottomia on monin paikoin syrjitty, kun ET:n opetusjärjestelyjä ei ole asianmukaisesti edistetty. Positiivinen erityiskohtelu lapsen oikeuksien pääsyn turvaamiseksi on perusteltua. Avaimet siihen ovat rehtoreilla.