Keskustorilla jaettiin sunnuntaina 4.6. hirveitä

valeita. Otin sieltä jaossa olleen propagandalappusen enkä hirveämpää valehtelulehtistä ole koskaan lukenut. Käyn tässä niitä läpi mutta en käsittele kaikkia yhdellä kertaa, tulisi muutoin liian pitkä teksti. Otan vain kaksi ensimmäistä.

1." Raitiotie yhdistää suuret asuin- ja työpaikka-alueet, oppilaitokset, rautatieaseman ja Keskussairaalan."

Yhdistämättä jäävät Yliopisto, Tesoman suunta, eteläiset kaupungin osat ja moni muukin ellei niitä hoideta pakkovaihdoilla ja pidentämällä ihmisten matka-aikoja. Uusi Ranta-Tampella kuten aiottu Eteläpuistokin jäävät yhdistämättä. Myös Sarankulman teollisuusalue jää pois kuten Viinikan-Nekalan suunta. Lielahdessa kävelymatkat pitenee reilusti. Vaikutuspiirissä asuu arviolta vain n. 80 000 tamperelaista mikä on n. 1/3 kaupungin lähivuosien väkiluvusta. Lisää käyttäjiä järjestetäänkin pakkovaihdoin.

2. "Raitiotie on turvallinen ja helppokäyttöinen kaikille ikäryhmille ja sillä matkustaminen on esteetöntä. Se on toimintavarma erilaisissa sääolosuhteissa ja kulkee aikataulussaan."

Mitä pökinää, bussi on aivan yhtä turvallinen ja matalalattiaiset ovat aivan yhtä helppokäyttöisiä ja esteettömiä. Toimintavarma ratikka ei suinkaan ole ja väite, että kulkee aikataulussaan on pelkkää jargonia ja sanahelinää vailla katetta. Kun ratikalle tapahtuu jotain, konevika, kolari, putoaa kiskoilta, liukkaat kiskot tms... niin siinä se seisoo eikä toinen ratikka ohi pääse. Sopivan kolarin sattuessa myös toisen suunnan liikenne seisattuu. Bussi kykenee aina kiertämään tai varabussi ottaa konevikaisen yksilön matkustajat kyytiinsä.
76974
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 76

Vanhimmat

No kuinkas usein se ratikka kolarissa sinun mielestä sitten on, joka päiväkö.

Äänestä

Kun syksyn lehtiä putoilee kiskoille, niin ratikan pyörät sutii tyhjää . . .

Kun joku auto on pysäköity väärin, tai joku auto talvella on lumen vuoksi jäänyt jumiin kiskoille, niin se estää ratikan kulkemisen. Eikä vain sen yhden vaunuston, vaan kaikkien muiden linjalla olevien vaunustojen, koska ohittaminen ei ole mahdollista.

Kun liityntäbussi on myöhässä, niin koko toiminnalta putoaa pohja pois. Vaihtojen pitäisi olla sujuvia, niin että linja-autosta pääsee kätevästi siirtymään ratikkaan, mutta keliolosuhteet sabotoivat koko syöttöliikenteen.

Äänestä
  • Hyvin kyllä kirjoitat mut asian vierestä.

    Äänestä

Tämä sama valeitten murskaaja taisi löytää vaikka mitä valheita tunnelistakin. Tosin nekin löydökset oli valheellisia...
Ja niinhän se on, että kun todellisuus on liian vaikea ymmärtää, niin sitten kehitetään sille vaihtoehto omien kykyjen mukaan.

Äänestä
  • Osoita valheeksi kaikki ne kohdat jotka pystyt. Alla on tilaa, antaa soittaa. . .

    Äänestä

  • älälänkytä kirjoitti:

    Osoita valheeksi kaikki ne kohdat jotka pystyt. Alla on tilaa, antaa soittaa. . .

    Miksi minun niin pitäisi tehdä? Väitteen esittäjälle kuuluu vastuu perusteluista. Jokin syy sille varmaan on, että perustelut jää aina näiden kriitikoiden väitteistä pois. Mikä se sinun mielestäsi on?

    Äänestä

  • yadda.yadda kirjoitti:

    Miksi minun niin pitäisi tehdä? Väitteen esittäjälle kuuluu vastuu perusteluista. Jokin syy sille varmaan on, että perustelut jää aina näiden kriitikoiden väitteistä pois. Mikä se sinun mielestäsi on?

    Tiesin, että et pysty keskustelemaan rakentavasti. Kuittailet ja vinoilet, mutta et keskustele. Jos olet eri mieltä, niin sinun pitäisi osata perustella kantasi. Mutta kykenet vain puskasta huuteluun . . .
    Aloittajan viesti oli ihan riittävästi argumentoitu, enkä pysty osoittamaan siinä yhtään kohtaa valheeksi.

    Äänestä

  • yäkätiyäkäti kirjoitti:

    Tiesin, että et pysty keskustelemaan rakentavasti. Kuittailet ja vinoilet, mutta et keskustele. Jos olet eri mieltä, niin sinun pitäisi osata perustella kantasi. Mutta kykenet vain puskasta huuteluun . . .
    Aloittajan viesti oli ihan riittävästi argumentoitu, enkä pysty osoittamaan siinä yhtään kohtaa valheeksi.

    Millä tavoin kuittailen ja vinoilen? Minun mielestäni kysymykset ja vastaukset kuuluvat keskusteluun. Miksi sinä et vastaa kysymyksiin?

    Mitä tulee aloitusviestiin, niin sen kirjoittaja on ymmärtänyt ykköskohdassa väärin sen, että ratikka yhdistäisi kaikki Tampereen alueet toisiinsa. Ei yhdistä, eikä niin ole missään väitetty. Hän myös luulee, ettei yliopisto kuulu ratikan reitille, vaikka se on lyhyen kävelymatkan päässä reitistä. Hänellä on myös lievästi vainoharhainen käsitys siitä, että ratikan käyttäjiksi yritettäisiin pakottaa ihmisiä. Kakkosväitteessä hän ei näytä ymmärtävän, mitä ajoneuvon esteettömyys tarkoittaa. Hänellä on myös hyvin virheellisiä käsityksiä ratikan luotettavuudesta sekä siitä, mitä tapahtuu, jos yksi vaunuista pysähtyy radalla.

    Aiotko itse siirtyä keskustelemaan aiheesta, vai jatkatko keskustelemista minusta?

    Äänestä

  • yadda.yadda kirjoitti:

    Millä tavoin kuittailen ja vinoilen? Minun mielestäni kysymykset ja vastaukset kuuluvat keskusteluun. Miksi sinä et vastaa kysymyksiin?

    Mitä tulee aloitusviestiin, niin sen kirjoittaja on ymmärtänyt ykköskohdassa väärin sen, että ratikka yhdistäisi kaikki Tampereen alueet toisiinsa. Ei yhdistä, eikä niin ole missään väitetty. Hän myös luulee, ettei yliopisto kuulu ratikan reitille, vaikka se on lyhyen kävelymatkan päässä reitistä. Hänellä on myös lievästi vainoharhainen käsitys siitä, että ratikan käyttäjiksi yritettäisiin pakottaa ihmisiä. Kakkosväitteessä hän ei näytä ymmärtävän, mitä ajoneuvon esteettömyys tarkoittaa. Hänellä on myös hyvin virheellisiä käsityksiä ratikan luotettavuudesta sekä siitä, mitä tapahtuu, jos yksi vaunuista pysähtyy radalla.

    Aiotko itse siirtyä keskustelemaan aiheesta, vai jatkatko keskustelemista minusta?

    Kyselijätrolli taas vauhdissa...

    Äänestä

  • yadda.yadda kirjoitti:

    Millä tavoin kuittailen ja vinoilen? Minun mielestäni kysymykset ja vastaukset kuuluvat keskusteluun. Miksi sinä et vastaa kysymyksiin?

    Mitä tulee aloitusviestiin, niin sen kirjoittaja on ymmärtänyt ykköskohdassa väärin sen, että ratikka yhdistäisi kaikki Tampereen alueet toisiinsa. Ei yhdistä, eikä niin ole missään väitetty. Hän myös luulee, ettei yliopisto kuulu ratikan reitille, vaikka se on lyhyen kävelymatkan päässä reitistä. Hänellä on myös lievästi vainoharhainen käsitys siitä, että ratikan käyttäjiksi yritettäisiin pakottaa ihmisiä. Kakkosväitteessä hän ei näytä ymmärtävän, mitä ajoneuvon esteettömyys tarkoittaa. Hänellä on myös hyvin virheellisiä käsityksiä ratikan luotettavuudesta sekä siitä, mitä tapahtuu, jos yksi vaunuista pysähtyy radalla.

    Aiotko itse siirtyä keskustelemaan aiheesta, vai jatkatko keskustelemista minusta?

    ,,,,,,Hänellä on myös hyvin virheellisiä käsityksiä ratikan luotettavuudesta sekä siitä, mitä tapahtuu, jos yksi vaunuista pysähtyy radalla.,,,,,

    Unohditkos taas kertoa miten ja millä tavoin avaaja on väärässä eikä käsitä asioita. Tyylisi on se, että huudat toisten olevan väärässä mutta ikänä et edes yritä sanoa miten asia olisi oikein. Tyypillinen trolli olet.

    Äänestä

  • se.sinä.olet kirjoitti:

    ,,,,,,Hänellä on myös hyvin virheellisiä käsityksiä ratikan luotettavuudesta sekä siitä, mitä tapahtuu, jos yksi vaunuista pysähtyy radalla.,,,,,

    Unohditkos taas kertoa miten ja millä tavoin avaaja on väärässä eikä käsitä asioita. Tyylisi on se, että huudat toisten olevan väärässä mutta ikänä et edes yritä sanoa miten asia olisi oikein. Tyypillinen trolli olet.

    En unohtanut. Asia on hyvin selvä kaikille, jotka ovat tutustuneet puheena olevaan asiaan. Sitä en tiedä, onko sinun tyylisi yleisemminkin kiertää keskusteluissa nimittelemässä ihmisiä, mutta nyt antamasi näytteen perusteella sellainen toiminta on aika hölmöä.

    Äänestä

Kyllähän kiskoja nyt varmaan harjataan jos tarvetta, miks tuollaisia ihme kauhukuvia mitä voi tapahtua.
En nyt kauheen suurta todennäköisyyttä näe että ratikka ajaa jotain päin mutta vahinkoja tietysti sattuu.
Kyllähän kumipyörilläkin liukastellaan.

Äänestä
  • "Kyllähän kumipyörilläkin liukastellaan"

    Niin on mutta takanatulevat pääsee ohi.

    Äänestä

  • "Kyllähän kiskoja nyt varmaan harjataan "

    Harjauskoneet ja harjaus eivät tietenkään maksa mitään, eihän ? Bussireittejä ei tarvitse harjata mikä tietää rahan säästöä.

    Äänestä

  • harjaus-on-kallista kirjoitti:

    "Kyllähän kiskoja nyt varmaan harjataan "

    Harjauskoneet ja harjaus eivät tietenkään maksa mitään, eihän ? Bussireittejä ei tarvitse harjata mikä tietää rahan säästöä.

    Totta! Bussireittejä ei tarvitse kunnostaa ja huoltaa mitenkään. Kun katu on kerran tehty, niin se on sen jälkeen ikuinen.

    Äänestä

"Kun ratikalle tapahtuu jotain, konevika, kolari, putoaa kiskoilta, liukkaat kiskot tms... niin siinä se seisoo eikä toinen ratikka ohi pääse."

Selkeästi sanotaan ratikka suunnitelmissa ja näkyy myös niiden piirustuksista katuosuuksittain, että näiden tilanteiden varalle kiskoilta toiselle on järjestetty vaihtopaikkoja. Eli jos jotain sattuu, niin silloin ratikka menee vastaantulevalle raiteelle, ohittaa ongelmakohdan ja palaa omalle raiteelle taas.

Äänestä
  • ......Eli jos jotain sattuu, niin silloin ratikka menee vastaantulevalle raiteelle, ohittaa ongelmakohdan ja palaa omalle raiteelle taas.....

    Jos noin aletaan tekemään niin turvallisuus vaatii kalliin ja haavottuvan kulunvalvontajärjestelmän. Kun siihen tulee vika niin yksikään ratikka ei liiku kuten nähty junaliikenteessä. Kummaa kun tällainen muka lisää käyttövarmuutta ja käytettävyyttä.

    Äänestä

  • torta-på-torta kirjoitti:

    ......Eli jos jotain sattuu, niin silloin ratikka menee vastaantulevalle raiteelle, ohittaa ongelmakohdan ja palaa omalle raiteelle taas.....

    Jos noin aletaan tekemään niin turvallisuus vaatii kalliin ja haavottuvan kulunvalvontajärjestelmän. Kun siihen tulee vika niin yksikään ratikka ei liiku kuten nähty junaliikenteessä. Kummaa kun tällainen muka lisää käyttövarmuutta ja käytettävyyttä.

    Lisäksi se vaatii vaihteita ja nehän eivät liiku kun tulee kunnolla lunta ja jäätä. Sekin nähty junaliikenteessä.

    Äänestä

."Toimintavarma ratikka ei suinkaan ole ja väite, että kulkee aikataulussaan on pelkkää jargonia ja sanahelinää vailla katetta. "

Aikataoulussaan kulkee todellakin varmemmin, kuin bussi, koska:
-omat kaistansa liikennevaloetuuksin
-pysäkillä pysähtymisajat lyhyemmät, kuin bussilla, sillä ratikkaan pääsee ulos kuusista tai viisistä ovista, kuten sisäänkin, jolloin matkustajien ottaminen käy hetkessä. Ei siis ennalta ennakoimatttomia suuria matkustyajamääriä jonottamassa yhdestä ovesta sisälle, kuten bussiin. Bussin pysähtymisaikaan pysäkillä vaikuttaa sisään ja ulos menevien matkustajien määrä. Ratikalla tämä ei vaikuta, juuri koska niin monet poistumis- ja nousemisovet.

Äänestä

Laitetaas kohdat 3 ja 4:

3. "Kaupungin keskusta on jo nykyisellään ruuhkautunut busseista eikä kapealle kannakselle sovi enempää bussiliikennettä".

45 m pitkä ratikka on aivan yhtä pitkä ja vie sama tilan kuin 45 m pitkä jono busseja. Mitään näyttöä ei ole siitä, että keskusta olisi tukehtumassa busseihin. Sitä paitsi, kun h-autot kiellettiin Hämpiltä niin siinähän sitä tilaa nysseille syntyi vaikka kuinka.
Pitää myös kysyä sitä, että miksi kaiken julkisen liikenteen tulee kulkea Keskustorin kautta. Meillä on nyt hieno ja kallis Rantatunneli, miksei sinne ohjata osaa työmatkaliikenteestä. Ei mitään ongelmia keskustassa, keksitty juttu kokonaan.

4. "Raitiotien varrelle voidaan sijoittaa uusia asuinalueita ja se houkuttelee lähelleen palveluita ja työpaikkoja. Katu- ja kaupunkiympäristön viihtyisyys nousee kun edellytykset kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle paranevat ja liikenteen aiheuttamat pöly ja tärinä vähenevät".

Myös bussireittien varrelle voidaan aivan yhtä hyvin sijoittaa kaikkea mainittua eikä ratikalla ole mitään taikavoimaa houkutella palveluita yms. Ei ainakaan se malliratikka K-torilla mitenkään eronnut matalalattiabussista kun siellä sisällä on, aivan sama. En myöskään keksi miten ratikka parantaisi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, keksittyä taas sekin. Jokainen voi kävellä jalkakäytävillä yhtä hyvin riippumatta siitä ajaako ohi rautapyörä- vai kumipyörähärveli. Noista jargoneista voisi jopa päätellä, että Tampereesta aiotaan tehdä kapea nauha missä kaikki on enintäin 1 km päässä ratikasta ja sitä kauempana olevat alueet kuolevat tai tapetaan ratikan puutteeseen. Tämäkö on ratikkafanien uskomus ja tavoite ?

Sähköbussit eivät tärise tai melua sen enempää kuin ratikkakaan vaan vähemmän ja jos Hämpille vedettäisiin bussireiteille asfaltti niin olisivat hiljaisempiakin.

Äänestä
  • ""Raitiotien varrelle voidaan sijoittaa uusia asuinalueita ja se houkuttelee lähelleen palveluita ja työpaikkoja""

    Niin Tampereella kuin kaikkialla maailmassa on asuntoja ja teollisuutta sekä kauppoja voitu aina ja voidaan sijoittaa bussireittien varteen. Mikä tämän on Tampereella yht'äkkiä tehnyt mahdottomaksi että tarvitaan 400 miljoonan euron ratikka että voi asuntoja rakentaa ? Muuten ei voida !

    Äänestä

  • otsikko Iltasanomissa: "Asunnonostaja huomaa: Bussilinja on helppo lakkauttaa"

    Kiinteistövälittäjä kehottaa ostamaan asunnon raideliikenteen vaikutuspiiristä.

    Äänestä

Hyvähän se on että tulevaisuusvisioita, kuka kyseenalaistaa nykypäivänä kannattiko näsinneula rakentaa.

Äänestä
  • Ainakin hupipuisto on väärässä paikassa

    Äänestä

  • Entä delfinaario

    Äänestä

  • PeeJiiPee kirjoitti:

    Ainakin hupipuisto on väärässä paikassa

    Joo, Särkänniemihän olis mitä oivallisin paikka rakentaa huippukalliita asuntoja ökyrikkaille!! Miksei Salmi ehdota että siihen tehdään taloröykkiö ja pistetää huvipuisto jonnekin kuivalle maalle eli pois rannasta? Isompi alue huvipuistolle kun tuo niemihän alkaa tulla jo ahtaaksi. Salmi hoi hoi ohoi! Alas äijä nyt äkkiä sekoilemaan Särkänniemen asuntoalueen puolesta!!!:DD

    Äänestä

Kannattiko uittotunneli rakentaa?

Äänestä

Tampere saa teknisesti korkealaatuisen raitiotien, joka sopii erinomaisesti kaupungin maantieteeseen. Raitiotien ansiosta Tre on jo siirtynyt uudelle tasolle kaupunkina tässä maassa. Tietenkin on monenlaista ennakkoluuloa. Mutta raitiotie toimii erinomaisesti kaikissa sääolosuhteissa ja suomalaiset raitiovaunut ovat todella käyttövarmoja.

Raitiotien laatu selviää vasta sitten, kun se nääsvaunu tulee ajallaan pysäkille sentilleen oikeaan kohtaan paksussa lumisateessa, purevassa pakkasessa, kuumassa helteessä tukevasti kiskoillaan, päivästä päivään tunnista tuntiin. Ja se tulee. Sisällä vaunussa on tilaa, valoa, sopivaa lämpöä. Ja sitten tamperelainen ratikkakuski vääntää ajolangasta virtaa ja taas tukkirekan painoinen vaunu lähtee baanalle ottamaan teräspyöriin lisää kierroksia. :) Sitä kokemusta ei saa muualta.

Äänestä
  • Älä laakase, älä laakase, naatitaan, naatitaan.

    Äänestä

  • .......Tampere saa teknisesti korkealaatuisen raitiotien, joka sopii erinomaisesti kaupungin maantieteeseen. Raitiotien ansiosta Tre on jo siirtynyt uudelle tasolle kaupunkina tässä maassa. .....

    Siinä taas nippu propagandalehtisistä poimittuja, perustelemattomia, iskulauseita. Kiitos niistä vaikka ne on nähty jo ainakin sataan kertaan.

    Äänestä

Vapaamuurarit saivat rantatunnelinsa ja vapaamuurarit saivat ratikkansa, siinä on tavallisen ihmisen ihan turha odottaa heiltä jotain tekoja kansalaisten hyväksi. Velan maksajaksi kyllä tavalliset kansalaiset kelpaavat.

Äänestä

Käyttökustannukset TODELLA korkeita. Näistä ei puhuta.

Äänestä
  • Käyttökustqannukset 6-10 miljoonaa euroa arvioitu matalammiksi vuotta kohden, kuin vastaavien bussien. Palkkakuluissa tulee jo suuri säästö. Ratikan vauhtiin saaminen vie enempi energiaa, mut sen jälkeen se on vähemmän energiaavievä sataisessa liikkeessä.

    Käy etsii HKL:n sivustoilta vertailua, niin näet, että ratikka on paljon edullisempi käyttää.

    Äänestä

  • pbvswagfx kirjoitti:

    Käyttökustqannukset 6-10 miljoonaa euroa arvioitu matalammiksi vuotta kohden, kuin vastaavien bussien. Palkkakuluissa tulee jo suuri säästö. Ratikan vauhtiin saaminen vie enempi energiaa, mut sen jälkeen se on vähemmän energiaavievä sataisessa liikkeessä.

    Käy etsii HKL:n sivustoilta vertailua, niin näet, että ratikka on paljon edullisempi käyttää.

    Mistä sinä olet tuon luvun repinyt?
    Tampereen raitiotieselvityksen mukaan, ratikan kilometrikustannus on yli kaksinkertainen bussiin verrattuna ja vaunupäiväkustannus yli kolminkertainen bussiin verrattuna.
    Bussi 0,75 euroa/km, vaunupäivä 160 euroa.
    Ratikka 1,55 euroa/km, vaunupäivä 490 euroa.

    Millä matematiikalla bussi kulkee halvemmalla, kun huomioidaan myös bussin keskimääräinen täyttöaste 18 henkeä.

    Äänestä

  • pbvswagfx kirjoitti:

    Käyttökustqannukset 6-10 miljoonaa euroa arvioitu matalammiksi vuotta kohden, kuin vastaavien bussien. Palkkakuluissa tulee jo suuri säästö. Ratikan vauhtiin saaminen vie enempi energiaa, mut sen jälkeen se on vähemmän energiaavievä sataisessa liikkeessä.

    Käy etsii HKL:n sivustoilta vertailua, niin näet, että ratikka on paljon edullisempi käyttää.

    """Käyttökustqannukset 6-10 miljoonaa euroa arvioitu matalammiksi vuotta kohden, kuin vastaavien bussien"""

    On olemassa arvioita ja "arvioita" mutta arvio ei ole mitään. Vain perusteltu laskelma on jotakin, arvioidahan voi aina kuka tahansa ja miten tahansa.

    Äänestä

  • selin-kääntyjä kirjoitti:

    """Käyttökustqannukset 6-10 miljoonaa euroa arvioitu matalammiksi vuotta kohden, kuin vastaavien bussien"""

    On olemassa arvioita ja "arvioita" mutta arvio ei ole mitään. Vain perusteltu laskelma on jotakin, arvioidahan voi aina kuka tahansa ja miten tahansa.

    Juuri noin. Ja etenkin hankkeiden vastustajat harrastavat mihinkään perustumattomien arvioiden esittämistä. Ja pieleenhän ne menee ihan aina.

    Äänestä

  • Ratikkaliikenteen aikana tarvitaan vähemmän kuljettajia, koska ratikka on isompi kuin bussi. Henkilöstökulut pienenevät. Siinä se projektin logiikka on. Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan. Näin kannattaa tehdä, kun on tarpeeksi kysyntää liikenteelle, ja Tampereella on.

    Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava.

    Äänestä

  • Ratikka_paras kirjoitti:

    Ratikkaliikenteen aikana tarvitaan vähemmän kuljettajia, koska ratikka on isompi kuin bussi. Henkilöstökulut pienenevät. Siinä se projektin logiikka on. Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan. Näin kannattaa tehdä, kun on tarpeeksi kysyntää liikenteelle, ja Tampereella on.

    Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava.

    ------Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava---

    Jo onkin vallan väkevää soopaa. Junien, ratikoiden, bussien, lentokoneiden rungot ovat terästä olleet aina mutta ei niitä mitään päivitetä vaan romutetaan. Olen ajellut Tampereen 1940-luvun trollikoilla 1970-luvulla ja sanon, että romu mikä romu. Kukaan ei puhunut niiden päivittämisestä.

    On fantastinen extreme-seikkailu ajella 2070-luvulla 2020-luvun trollikoilla. Niihin romuihin ei kukaan jalallaankaan astu. Bussit sen sijaan ovat silloin uusinta uutta koska ne todellakin uusitaan tiheämmin välein.

    Äänestä

  • Ratikka_paras kirjoitti:

    Ratikkaliikenteen aikana tarvitaan vähemmän kuljettajia, koska ratikka on isompi kuin bussi. Henkilöstökulut pienenevät. Siinä se projektin logiikka on. Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan. Näin kannattaa tehdä, kun on tarpeeksi kysyntää liikenteelle, ja Tampereella on.

    Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava.

    ----Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan.-----

    Mitähän tuokin propagandalehtisistä poimittu lausahdus tarkoittanee aikuisten oikeesti, ei niin mitään? Keskustan tila ei siitään muutu yhtään miksikään.

    Äänestä

  • tässä-tositietoa kirjoitti:

    ----Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan.-----

    Mitähän tuokin propagandalehtisistä poimittu lausahdus tarkoittanee aikuisten oikeesti, ei niin mitään? Keskustan tila ei siitään muutu yhtään miksikään.

    Se tarkoittaa, että Hämeenkadun katukuilussa on vähemmän pakokaasua, pölyä ja melua. Jos yksi raitiovaunu korvaa kahdesta kolmeen bussia, erot näkyvät taatusti pölymittareissa ja desibelimittareissa. Ilmoitetuilla vuoroväleillä (kaksi ratikkalinjaa kahteen suuntaan 7,5 minuutin välein) pois jää reilusti 60 bussia tunnissa eli bussi minuutissa, luultavasti ruuhkassa enemmänkin. Kukin näistä busseista pysähtyy ja kiihdyttää nykytilanteessa jatkuvasti useammalla pysäkillä Hämeenkadulla.

    Tilassa on aiempaa paremmat edellytykset kaikelle sellaiselle, mikä häiriintyy pakokaasusta, pölystä ja melusta. On miellyttävämpi katsella näyteikkunoita, kävellä kaikess rauhassa, istua kahvilla ja oluella, esittää musiikkia. Jalkakäytävät ja toki yläkerroksetkin ovat monikäyttöisempiä.

    Äänestä

  • tässä-tositietoa kirjoitti:

    ------Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava---

    Jo onkin vallan väkevää soopaa. Junien, ratikoiden, bussien, lentokoneiden rungot ovat terästä olleet aina mutta ei niitä mitään päivitetä vaan romutetaan. Olen ajellut Tampereen 1940-luvun trollikoilla 1970-luvulla ja sanon, että romu mikä romu. Kukaan ei puhunut niiden päivittämisestä.

    On fantastinen extreme-seikkailu ajella 2070-luvulla 2020-luvun trollikoilla. Niihin romuihin ei kukaan jalallaankaan astu. Bussit sen sijaan ovat silloin uusinta uutta koska ne todellakin uusitaan tiheämmin välein.

    Trollibusseja ei kannattanut ylläpitää loputtomiin, vaikka todella kestäviä olivatkin. Kiskokalusto on eri asia kuin kumipyöräkalusto tässäkin suhteessa.

    Helsingin raitiovaunujen suurin käytössä oleva sarja on nyt 1970/80-lukujen vaihteesta. Vaunut on juuri päivitetty kestämään vielä ties kuinka kauan: uusi väliosa, ilmastointi, uudet kyltit, uudet istuimet jne. Metrovaunujen suurin sarja tullaan päivittämään niin, että niiden käyttöiäksi tulee ainakin 50 vuotta. Siinä vaiheessa pääomakulut ovat jo aika pienet.

    Äänestä

  • Ratikka_paras kirjoitti:

    Trollibusseja ei kannattanut ylläpitää loputtomiin, vaikka todella kestäviä olivatkin. Kiskokalusto on eri asia kuin kumipyöräkalusto tässäkin suhteessa.

    Helsingin raitiovaunujen suurin käytössä oleva sarja on nyt 1970/80-lukujen vaihteesta. Vaunut on juuri päivitetty kestämään vielä ties kuinka kauan: uusi väliosa, ilmastointi, uudet kyltit, uudet istuimet jne. Metrovaunujen suurin sarja tullaan päivittämään niin, että niiden käyttöiäksi tulee ainakin 50 vuotta. Siinä vaiheessa pääomakulut ovat jo aika pienet.

    Hei ääliö, ratikkaa, junaa, autoa yms., ei "päivitetä".
    Ne korjataan, muutetaan tms.
    Opettele käyttämään oikeita termejä.

    Äänestä

  • Ratikka_paras kirjoitti:

    Ratikkaliikenteen aikana tarvitaan vähemmän kuljettajia, koska ratikka on isompi kuin bussi. Henkilöstökulut pienenevät. Siinä se projektin logiikka on. Samalla saadaan parempi kaupunkitila keskustaan. Näin kannattaa tehdä, kun on tarpeeksi kysyntää liikenteelle, ja Tampereella on.

    Ratikan pääomakulut jakaantuu todella pitkälle ajalle. Usea tulevista vaunuista lienee käytössä vielä 2070-luvulla, sekä varikot, ratarakenteet ja kiskot senkin jälkeen. Ratikan runko on vahvaa terästä, ja se kyllä kestää. Ikkunoita, ovia, ulkopeltejä, istuimia yms voi uusia. Elektroniikkaa, it-juttuja, kylttejä, ilmastointia yms voi päivittää. Pyöriä vaihdetaan huolto-ohjelman mukaan. Artic-vaunun konseptin on alun perin speksannut HKL, joka kyllä tietää, millainen ratikka on pitkäikäinen ja helposti huollettava.

    Ratikkaliikenteen aikana kuljettajien määrä ei vähene, vaan kasvaa ratikankuljettajien määrällä.
    Nykyiset bussit (ja niiden kuljettajat) siirtyy ajamaan syöttöliikennettä.

    Sekin asia olisi sinulle selvinnyt, jos olisit perehtynyt ratikkaselvitykseen.

    Nämä kaupunkijunan haluavat, näyttävät elävän jossain haavemaailmassa, eivätkä anna faktojen häiritä punavihreää ideologiaan.

    Äänestä

  • Eiköhän ratikkaa voi päivittää (= saattaa ajan tasalle) samoin kuin vaikkapa kodin sisustusta. Jos vaunun ajovalot tai määränpääkyltit vaihdetaan modernimpaan tyyppiin, niin onhan se toki päivittämistä.

    Kuljettajien tarve tietenkin vähenee, jos kilometreistä iso osa ajetaan isommalla kalustolla ja tarkoituksena on kuljettaa sama matkustajamäärä kun aiemmin. On sitten eri asia, että nyt julkituotu tarkoitus on nostaa palvelutasoa ilmeisen merkittävästi ja samalla varautua suurempiin matkustajamääriin.

    Äänestä

  • Ratikka_paras kirjoitti:

    Eiköhän ratikkaa voi päivittää (= saattaa ajan tasalle) samoin kuin vaikkapa kodin sisustusta. Jos vaunun ajovalot tai määränpääkyltit vaihdetaan modernimpaan tyyppiin, niin onhan se toki päivittämistä.

    Kuljettajien tarve tietenkin vähenee, jos kilometreistä iso osa ajetaan isommalla kalustolla ja tarkoituksena on kuljettaa sama matkustajamäärä kun aiemmin. On sitten eri asia, että nyt julkituotu tarkoitus on nostaa palvelutasoa ilmeisen merkittävästi ja samalla varautua suurempiin matkustajamääriin.

    Ei, ei se ole mitään päivittämistä. Kuten kotiakaan ei päivitetä.
    Päivitys tarkoittaa vanhemman OHJELMAN/OHJELMAVERSION vaihtamista uuteen.

    Kuljettajien määrä ei laske, vaan lisääntyy, mutta,se ei tarkoita palvelutason nostamista. Kuljettajien odotteluaika vaan lisääntyy.
    Palvelutaso heikkenee, koska matkaan tulee vaihtoja, kokonaismatka-aika kasvaa ja vuorovälit harvenee.

    Etkö sinä nyt jo voisi ihan itse perehtyä siihen ratikkaselvitykseen ja hetken vaivata sitä hernettäsi.
    On melko turhauttavaa, selittää noita asioita kuin pikkulapselle, vain siksi, ettet viitsi selvittää asioita.

    Äänestä

  • Lue.ja.opi kirjoitti:

    Ratikkaliikenteen aikana kuljettajien määrä ei vähene, vaan kasvaa ratikankuljettajien määrällä.
    Nykyiset bussit (ja niiden kuljettajat) siirtyy ajamaan syöttöliikennettä.

    Sekin asia olisi sinulle selvinnyt, jos olisit perehtynyt ratikkaselvitykseen.

    Nämä kaupunkijunan haluavat, näyttävät elävän jossain haavemaailmassa, eivätkä anna faktojen häiritä punavihreää ideologiaan.

    Yhtä bussia kuljettaa yksi kuljettaja.

    Yhtä ratikkaa kuljettaa yksi kuljettaja.

    Montako ihmistä mahtuu ratikkaan, ja toisaalta bussiin?

    Vastaukset, jotka jo ilmeisesti tiedät, saattavat johtaa ahaa-elämykseen...

    Äänestä

  • Nyt olet kyllä itse ihan pihalla.... tuolla vuorovälit harvenee höpö höpö kun lisääntyy.

    Äänestä

  • lue.ja.opi kirjoitti:

    Ei, ei se ole mitään päivittämistä. Kuten kotiakaan ei päivitetä.
    Päivitys tarkoittaa vanhemman OHJELMAN/OHJELMAVERSION vaihtamista uuteen.

    Kuljettajien määrä ei laske, vaan lisääntyy, mutta,se ei tarkoita palvelutason nostamista. Kuljettajien odotteluaika vaan lisääntyy.
    Palvelutaso heikkenee, koska matkaan tulee vaihtoja, kokonaismatka-aika kasvaa ja vuorovälit harvenee.

    Etkö sinä nyt jo voisi ihan itse perehtyä siihen ratikkaselvitykseen ja hetken vaivata sitä hernettäsi.
    On melko turhauttavaa, selittää noita asioita kuin pikkulapselle, vain siksi, ettet viitsi selvittää asioita.

    netissä ainakin puhutaan milloin minkäkin asian päivittämisestä :)
    sisustus on niitä asioita, mitä nykypäivänä voi päivittää.

    sanojen merkitys muuttuu

    Äänestä

  • annas.kun.mää.autan kirjoitti:

    Yhtä bussia kuljettaa yksi kuljettaja.

    Yhtä ratikkaa kuljettaa yksi kuljettaja.

    Montako ihmistä mahtuu ratikkaan, ja toisaalta bussiin?

    Vastaukset, jotka jo ilmeisesti tiedät, saattavat johtaa ahaa-elämykseen...

    Vertailtavien kulkuvälineiden kapasiteetilla ei ole merkitystä, vain ajettavien vuorojen määrä ratkaisee.
    Ratikkaselvityksen mukaan bussivuorot eivät vähene, vaan ne bussit siirtyvät ajamaan syöttöliikennettä.

    Voisitko perehtyä siihen selvitykseen ihan itse?

    Äänestä

  • nytoletpihalllaaaa kirjoitti:

    Nyt olet kyllä itse ihan pihalla.... tuolla vuorovälit harvenee höpö höpö kun lisääntyy.

    Ratikan vuoroväli on ruuhka-aikaan 7,5 minuuttia, muulloin päivällä 15 minuuttia, illalla 30-60 minuuttia.
    Vertailepas bussiliikenteen vuoroväliin.

    Tuonkin olisit ihan itse voinut lukea ratikkaselvityksestä.

    Äänestä

  • Ihan riittävästi sitten jos menee 7.5 minuutin tai 15 min välein. Busseilla on helposti tuo 30min vuoroväli.

    Äänestä

  • Ratikan vuoroväli kummallekin linjalle on päivällä ynnä ruuhkassa 7.5 min, illalla 15 min ja yöllä 30 - 60 min. Liityntäbusseja tulee moneen suuntaan paljon useammin kuin nykyään.

    Siis palvelutaso paranee.

    Äänestä

  • Lue.ja.opi kirjoitti:

    Vertailtavien kulkuvälineiden kapasiteetilla ei ole merkitystä, vain ajettavien vuorojen määrä ratkaisee.
    Ratikkaselvityksen mukaan bussivuorot eivät vähene, vaan ne bussit siirtyvät ajamaan syöttöliikennettä.

    Voisitko perehtyä siihen selvitykseen ihan itse?

    Kuljettajien määrään ei ole kapasiteetilla merkitystä? Eli yhtä monta kuljettajaa tarvitaan siirtämään 10000 matkustajaa tunnissa välineellä, johon mahtuu 30 kuin välineellä, johon mahtuu 300?

    Huikeaa. Logiikkasi on tasolla, johon muut ei kykene.

    Äänestä

  • yritän.vielä.auttaa kirjoitti:

    Kuljettajien määrään ei ole kapasiteetilla merkitystä? Eli yhtä monta kuljettajaa tarvitaan siirtämään 10000 matkustajaa tunnissa välineellä, johon mahtuu 30 kuin välineellä, johon mahtuu 300?

    Huikeaa. Logiikkasi on tasolla, johon muut ei kykene.

    Toistan vielä; lue se ratikkaselvitys!
    Ehkä sen jälkeen et enää yritä olla noin nolon nokkela.

    Yritän nyt esittää asian niin yksinkertaisesti, että vähempilahjainenkin ymmärtää.

    Ratikan vuoroväli on jo päätetty. Matkustajien määrällä ei ole merkitystä. Ruuhka-aikaan ratikka kulkee 7,5 minuutin välein, riippumatta siitä, onko matkustajia 1, vai 1000.
    Myös syöttöliikenne on aikataulutettu ratikan kulun mukaan ja se kulkee sovittuna aikana, riippumatta siitä, onko matkustajia 1, vai 1000.
    Ja kas näin vähälahjainenkin voi huomata, ettei matkustajien määrällä, tai kuljetusvälineen kapasiteetilla, ole mitään merkitystä.

    Äänestä

  • Lue.ja.opi kirjoitti:

    Toistan vielä; lue se ratikkaselvitys!
    Ehkä sen jälkeen et enää yritä olla noin nolon nokkela.

    Yritän nyt esittää asian niin yksinkertaisesti, että vähempilahjainenkin ymmärtää.

    Ratikan vuoroväli on jo päätetty. Matkustajien määrällä ei ole merkitystä. Ruuhka-aikaan ratikka kulkee 7,5 minuutin välein, riippumatta siitä, onko matkustajia 1, vai 1000.
    Myös syöttöliikenne on aikataulutettu ratikan kulun mukaan ja se kulkee sovittuna aikana, riippumatta siitä, onko matkustajia 1, vai 1000.
    Ja kas näin vähälahjainenkin voi huomata, ettei matkustajien määrällä, tai kuljetusvälineen kapasiteetilla, ole mitään merkitystä.

    Noin onnettoman typerään päätelmään voi päätyä vain joku, joka ei ymmärrä edes kuljetuskapasiteetin merkitystä. Ja päätyykin.

    Luulin voivani auttaa. En luule enää. Aivokuollut koira ei opi uusia temppuja.

    Äänestä

  • Tilanne ratikkaliikenteen alkaessa lienee juuri se, mitä Ratikkaselvitys kertoo ja mitä me kaikki mukaanluettuna veljemme "Lue.ja.opi" on saanut selville. Kokemus kertoo, että liikenteen tarjontaa tullaan toki sopeuttamaan kysyntään myöhempinä vuosina, kun taloja rakennetaan ja ihmiset mielistyvät raitiotiehen.

    Mielenkiintoista on se, minkä hintaista on matkustajapaikkojen lisääminen joskus myöhemmin. Yhteen raitiovaunuun mahtuu paljon enemmän matkustajia kuin yhteen bussiin. Sekä yhteen raitiovaunuun että yhteen bussiin tarvitaan yksi kuljettaja. Vuorojen lisääminen matkustajapaikkaa kohden maksaa siis kassasta menevinä henkilöstökuluina vähemmän rahaa, jos lisättävä kalusto on raitiovaunuja kuin jos lisättävä kalusto on busseja.

    Olisko tässä jo tarpeeksi tästä aiheesta.

    Äänestä

  • Joo ihan tarpeeksi on jo ratikkajargonia jauhettu, kun asun lähiössä johon ratikka ei edes tule. Ei siis v*tunkaan vertaa kiinnosta koko non-stop-toosa.:( Ainoastaan sen ratikkaraiteen asentaminen on raivostuttavaa sekamelskaa vuosien ajan vaikka ei tule edes hyödyttämään ainakaan itseäni, eikä montaa muutakaan jotka asuvat lähiöissä joihin ratikka ei kulja.

    Äänestä

  • Diibadaaba_ kirjoitti:

    Joo ihan tarpeeksi on jo ratikkajargonia jauhettu, kun asun lähiössä johon ratikka ei edes tule. Ei siis v*tunkaan vertaa kiinnosta koko non-stop-toosa.:( Ainoastaan sen ratikkaraiteen asentaminen on raivostuttavaa sekamelskaa vuosien ajan vaikka ei tule edes hyödyttämään ainakaan itseäni, eikä montaa muutakaan jotka asuvat lähiöissä joihin ratikka ei kulja.

    Ratikka tosiaan on siinä mielessä samanlainen investointi kuin vaikka silta tai katu, että se hyödyttää suoraan vain sen vaikutuspiirissä asuvia, ja välillisesti muitakin sujuvamman liikenteen ja kohentuneen talouden muodossa.

    Äänestä

Bussitko sitten toope kulkee ilmaiseksi häh, pelkkä renkaiden kulutus

Äänestä
  • Ratikkakin on täynnään kuluvia osia, höh.

    Äänestä

Ratikka tulee, mutta koska Hämeen kadulle pääsee vanhemmat henkilöt ja liikuntarajoitteiset ostoksille omalla autolla? Olen käynyt ostoksilla Sokoksessa, Halosella, Yliopiston apteekissa ja kymmenissä muissa kaupoissa Hämeen kadulla, mutta nyt sinne ei pääse liikuntarajoitteisetkaan.
On vähän kummalista, että joutuu jonkun Ratikan takia muuttamaan ostoskaupunkia.

Äänestä
  • Miksi hämeenkadulle ei pääse liikuntarajoitteiset? Kuka/mikä estää?

    Äänestä

Kylläpä kysytkin tyhmiä, mene paikanpäälle toteamaan tai lue Aamulehdestä liikennejärjestelyt.

Äänestä

""Raitiotie yhdistää suuret asuin- ja työpaikka-alueet, oppilaitokset, rautatieaseman ja Keskussairaalan."""

Totta tuo mutta näkyvät ne olevan yhdessä jo nyt, ihan ilman ratikkaa. En oikein käsitä miten yhdistys paranee kun pannaan rahaa palamaan 400 miljoonaa.

Äänestä
  • Pitkä maksuaika lainoilla ja toivomus että ihmiset käyttäisivät paljon julkisia kulkuneuvoja. No toi tietenkin 400 miljoonaa euroa hurja summa.

    Äänestä

  • pitkälaiaaaaaaa kirjoitti:

    Pitkä maksuaika lainoilla ja toivomus että ihmiset käyttäisivät paljon julkisia kulkuneuvoja. No toi tietenkin 400 miljoonaa euroa hurja summa.

    Pitkä laina-aika tarkoittaa myös paljon korkoja. 30 vuodessa korkoja maksetaan melkein yhtä paljon kuin lainapääomaa on. Täten 30 vuoden aikana ratikan hinta tuplaantuu.

    Äänestä

  • Rahanaikaarvo kirjoitti:

    Pitkä laina-aika tarkoittaa myös paljon korkoja. 30 vuodessa korkoja maksetaan melkein yhtä paljon kuin lainapääomaa on. Täten 30 vuoden aikana ratikan hinta tuplaantuu.

    Eläkeyhtiö ostaa kuntaobligaatioita ja maksaa korkotuotolla eläkkeitä. Kaikki voittaa!

    Äänestä

Kohta 5 tulee tässä: "Raitiotie on ympäristöystävällinen ratkaisu, se on vähäpäästöinen, energiatehokas ja hiljainen."

Taas ihan kummaa tekstiä. Sähköbussi on aivan yhtä hyvä kaikissa suhteissaan kuin ratikka paitsi, että on paljon parempi. Joka pysäkillä pysähtyvä, hiljaisina aikoina lähes tyhjänä ajeleva, 70 tonnin hirviö ei ole energiatehokas vaan -syöppö. Bussin ei tarvii pysähtyä jos ei ole tarvetta eli energia säästyy.

Kohta 6 tulee tässä: "Raitiotiejärjestelmä on helppo laajentaa tulevaisuudessa. Raitiotie on luonteva alusta digitaalisille liikennepalveluille".

Mitä helppoa on ratikkareitin laajennuksessa? Onhan se "helppous" nähty jo kaupungilla, kaikki kaaoksessa ja maksaa hirveästi. Äärimmäisen kallista, hankalaa ja puuistutukset hävittävää.

Digitaalisia palveluita saa busseihin aivan yhtä hyvin, ei mitään eroa.

Äänestä
  • On niitä paristobusseja jo linjallakin. Sopivat pienimuotoiseen syöttöliikenteeseen.
    Raitiotie on eri asia.

    Äänestä

  • bussin pehmeät kumipyörät osuessaan jalankulkijaan antavat periksi toisin kuin tonnien painoinen teräshirviö, joka murskaa ihmisen tuhannen palasiksi

    Äänestä

Ratikka on yli satavuotta vanhaa tekniikkaa rautaisine pyörineen. Ei siinä mitkään päivitykset auta muuttamaan sitä tosiasiaa!
Jos on kerran pakko lanseerata tälläinen henkilökuljetin, niin oltaisiin voitu saman tien katsoa tulevaisuuteen ja hommata kumipyöräratikka, joka liikkuu automaattisesti päällystetyillä reiteillään.. (googlaa) -Iso häpeä, ettei tehty jotain sellaista, mitä muissa kaupungeissa ei ole, vaan oli pakko matkia stadia?

Äänestä
  • -----oli pakko matkia stadia----

    Paitsi, että suuruudenhulluudessa piti saada isommat junat kuin Hesassa ja sen takia Hämeensilta joudutaan uusimaan. Mutta ei se mitään maksa ja sen takia sitä kuluerää ei otettu mukaan ratikan kustannuksiin, silta uusitaan ihan ilmaiseksi.

    Äänestä

  • Joo, bus rapid transit BRT -järjestelmiä on olemassa -- tosin kuljettajien ajamina (wiki). Automaattikuski ei kuulemma pärjäisi lumisateessa... Yhteistä tuntuu olevan, että BRT-systeemin pyörittäminen on kallista ja se nähdään välivaiheena ennen raitiotien rakentamista.

    Vene, sukset, auto, raitiovaunu, lentokone, kuumailmapallo, polkupyörä... 100 v joka ainoa...

    Äänestä

Tuntuu tuo Tampereelle tuleva ihmehärveli olevan niin loistovempain, että se poistaa kaupungin velat, työttömyyden ja ruuhkat. Nyt ei auta muuta kuin vesi kielellä odotta neljä vuotta sen valmistumista.

Äänestä
  • Niin ja melkein kaikki Suomen uudet työpaikat syntyvät sen jälkeen Tampereelle jos propagandaa on uskominen.

    Äänestä

  • kehut.on.höpinää kirjoitti:

    Niin ja melkein kaikki Suomen uudet työpaikat syntyvät sen jälkeen Tampereelle jos propagandaa on uskominen.

    Missäs noin on kerrottu?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


valeitten-murskaaja kirjoitti:

valeita. Otin sieltä jaossa olleen propagandalappusen enkä hirveämpää valehtelulehtistä ole koskaan lukenut. Käyn tässä niitä läpi mutta en käsittele kaikkia yhdellä kertaa, tulisi muutoin liian pitkä teksti. Otan vain kaksi ensimmäistä.

1." Raitiotie yhdistää suuret asuin- ja työpaikka-alueet, oppilaitokset, rautatieaseman ja Keskussairaalan."

Yhdistämättä jäävät Yliopisto, Tesoman suunta, eteläiset kaupungin osat ja moni muukin ellei niitä hoideta pakkovaihdoilla ja pidentämällä ihmisten matka-aikoja. Uusi Ranta-Tampella kuten aiottu Eteläpuistokin jäävät yhdistämättä. Myös Sarankulman teollisuusalue jää pois kuten Viinikan-Nekalan suunta. Lielahdessa kävelymatkat pitenee reilusti. Vaikutuspiirissä asuu arviolta vain n. 80 000 tamperelaista mikä on n. 1/3 kaupungin lähivuosien väkiluvusta. Lisää käyttäjiä järjestetäänkin pakkovaihdoin.

2. "Raitiotie on turvallinen ja helppokäyttöinen kaikille ikäryhmille ja sillä matkustaminen on esteetöntä. Se on toimintavarma erilaisissa sääolosuhteissa ja kulkee aikataulussaan."

Mitä pökinää, bussi on aivan yhtä turvallinen ja matalalattiaiset ovat aivan yhtä helppokäyttöisiä ja esteettömiä. Toimintavarma ratikka ei suinkaan ole ja väite, että kulkee aikataulussaan on pelkkää jargonia ja sanahelinää vailla katetta. Kun ratikalle tapahtuu jotain, konevika, kolari, putoaa kiskoilta, liukkaat kiskot tms... niin siinä se seisoo eikä toinen ratikka ohi pääse. Sopivan kolarin sattuessa myös toisen suunnan liikenne seisattuu. Bussi kykenee aina kiertämään tai varabussi ottaa konevikaisen yksilön matkustajat kyytiinsä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu