Ssangyong Rexton - käyttökokemuksia I

...JATKO VIESTIIN Ssangyong Rexton - käyttökokemuksia I

5-vaihteinen automaattilaatikko on Rextonissa ilmeisesti Mercedeksen peruja. Ainakin se vaihtaa yhtä huomaamattomasti kuin meillä muinoin olleessa E270CDI:ssä. Ssangyongin on versio on kuitenkin vielä hiukan hitaampi kuin Mersun. Mukavaa toki ja ehkä kestävyyttäkin lisäävää, mutta sen vuoksi kickdown reagoi hivenen hitaammin. Vaihteisto hakee myös hiukan pidempään pakin ja D:n välillä kuin Mersun versio. Se voi joskus tiukassa paikassa esimerkiksi parkkipaikalla vekslaillessa turhauttaa, jos pitäisi selviytyä äkkiä pois muiden alta.

Muutoin vaihteisto on perin miellyttävä. Moottorijarrutus toimii erittäin loogisesti ja tarvittaessa käsin vaihtaminenkin on helppoa joko ratin nappuloista tai vaihdekepin nupista.

Ssangyongin omaa tekoa oleva 2-litrainen dieselmoottori epäilytti autoa ostaessa eniten. Kyseessä oli silloin ymmärtääkseni uusi konstruktio, josta ei paljoa kokemusta ollut. Viiden vuoden takuun takia uskalsin kuitenkin ottaa riskin, ja ainakaan tähän asti ei ole ollut mitään valittamista. Kone vääntää erittäin hyvin alhaalta ja tuntuu kokoistaan isommalta. Puhti on myös riittänyt oikein hyvin allekirjoittaneelle kaikenlaisissa olosuhteissa aina nopeatempoisesta keskieurooppalaisesta kaupunkiliikenteestä moottoritielle ja peräkärryn vetoon asti.

En ole vetänyt Rextonilla paljoa. Isoimpia taakkoja ovat olleet n. puolentoista tonnin painoinen venepaketti ja pienen asuntovaunun kokoinen katettu peräkärry. Ainakaan niiden kanssa ei ole ilmennyt mitään erikoista huomauttamista. Ne ovat tulleet perässä sillä lailla eleettömästi ja huomaamattomasti kuin nyt isoilla maastureilla yleensäkin. Tarpeeksi kova sivutuuli tuntuu, mutta ei missään nimessä vie yhdistelmää.

Alennusvaihteita ja nelivetoa en ole myöskään paljoa tarvinnut. Kun olen, ne ovat toimineet eleettömästi esim. venettä laskiessa/nostaessa, tai kun joskus harvoin tiet ovat olleet täällä lumessa tai jäässä. Huomionarvoista kuitenkin on, että ainakaan Keski-Euroopassa myytävässä Rextonissa ei ole jatkuvaa nelivetoa, vaan perinteinen jakolaatikolla toteutettu järjestelmä. Ts. oletusarvona on takaveto ja neliveto kytketään erikseen päälle. Nelivedolla ei saa ajaa esim. kuivalla asfaltilla, vaan se on tarkoitettu liukkaalle alustalle. Muutoin on vaarana, että vetovehkeet hajoavat, koska autossa ei ole keskitasauspyörästöä tasaamassa akselien pyörintänopeuksia (nelivetosysteemi lieneekin suurin yksittäinen ero esim. Toyota Land Cruiseriin).

Ergonomisesti kaikki on ohjaamossa mitoituksellisesti ok jopa allekirjoittaneen kokoiselle 190-senttiselle ihmiselle. Ilmeisesti siinäkin on kopioitu hyvällä tavalla Rextonin pohjana aikoinaan ollutta Mercedeksen 163W ML-mallia. Rattia ei tosin voi säätää syvyyssuunnassa, mikä on outoa, mutta (ainakin sähkö-) penkeistä löytyy onneksi riittävästi säätöjä hyvän ajoasennon aikaansaamiseksi.
Oikeastaan ainoa itseä autossa oikeasti hiukan häiritsevä asia löytyy kuitenkin juuri käyttömukavuuden puolelta. Ilmastoinnin ja lämmityslaitteen namiskuukkelit ovat nimittäin erittäin sekavat ja huonosti näkyvissä. Toki niitä oppii käyttämään, mutta se vie aikaa, eivätkä ne ole muuttuneet mitenkään erityisen miellyttäviksi vieläkään. Myös ilmastoinnin digitaalinäyttö on huono, koska siitä ei saa auringon suoraan siihen paistaessa selvää.
Itse ilmastointi ja lämppäri ovat kuitenkin tehokkaat ja toimivat. Myös penkinlämmittimet ovat hyvät niin etu- kuin takapenkilläkin, jos kohta 5-portainen lämmityksensäätö etupenkeillä tuntuu hivenen liioittelulta.

Tilojen puoleen ei ole valittamista. Ruuma on todella iso, ja takapenkillekin mahtuu. Kaikenlaisia juomatelineitä ja lokeroitakin on ihan tarpeeksi. Tosin erikoista on, että auton oma käyttöohjekirjakansio ei mahdu hansikaslokeroon, mutta etuoven taskuun onneksi kuitenkin. Autoon on myös kohtuullisen helppo nousta, koska astinlaudat todellakin kestävät astumista, ne eivät ole mitään koristeita. 7-paikkaisen version kahdelle viimeiselle paikallekin pääsee jollei ole liikuntaesteinen. Aikuiset voivat matkustaa perällä vähän aikaa, mutta pidemmälle matkalle asento on auttamatta liian polvet korkealla. Lapset voivat kuitenkin reissata siellä hyvinkin. Tavaratilaa ei tosin 3. rivi käytössä jää muutamaa sataa litraa enempää, mutta jotain nyt kumminkin.

Ajovalot ovat autossa ihan ok - ja suorastaan oikein hyvät nyt, kun vaihdoin hiukan tehokkaammat polttimot toisen lampun kärähdettyä. Polttimoiden vaihto on kuitenkin erityisen hankalaa. Niihin pääsee käsiksi vain sisälokarin kautta, ja useampia avainkokoja tarvitaan. Luulen, että useimmilta ne jäisivät itse vaihtamatta varsinkin, kun tarpeeksi tarkkoja ohjeita ei käsikirjastakaan löydy.

Hyvä auto siis ainakin oman kokemuksen mukaan ja omiin tarpeisiin/odotuksiin, jollei kuitenkaan täydellinen. Olen tyytyväinen.

T. Rexonisti (Ps. En ole mitenkään kytkyissä Ssangyongiin enkä myymässäkään autoani, kyseessä on puhtaasti oma mielipide).

Perusteellinen arvio.

Olen alkuperäisen arvion kirjoittaja, ja ajattelin jatkaa aiheesta nyt, kun 6 vuotta yhteistä eloa Rextonin kanssa tuli muutama päivä sitten täyteen. Ihan ensiksi kuitenkin kiitokset alkuperäistä arviota kommentoineille. Oikein mukava asia, jos siitä on ollut ihmisille hyötyä.

Allekirjoitan edelleen aikaisemman kirjoituksen kaikkineen. Tässä uudessa lisänä ovat oikeastaan siis vain Rextonin kestävyydestä kertyneet kokemukset. Ne ovat olleet positiivisia. Autossa ei ole nimittäin toistaiseksi ilmennyt yhtäkään teknistä vikaa näiden kuuden vuoden aikana. Se on mielestäni hyvä suoritus, koska auto on päivittäin keskimäärin noin tunnin päivässä liikenteessä aika raskaassa suurkaupunkiajossa, johon sisältyy usein vielä pätkä moottoritietäkin. Myös pidempiä taipaleita on ajettu suurin piirtein kuukausittain. Tienpinnat ovat myös tässä maassa pääsääntöisesti melko huonokuntoisia, mikä on lisännyt varsinkin alustaan kohdistuvaa rasitusta

Auto on huollettu vuosittain merkkikorjaamossa. Huoltojen välillä ei ole tarvinnut lisäillä öljyjä tai jäähdytysnesteitä. Muutenkaan huolloissa ei ole ilmennyt poikkeavaa lisätöiden tarvetta, mutta etujarrupalat on vaihdettu tähän mennessä kahdesti. Vaihtoväli on siis ollut tiheähkö. Seuraavassa huollossa täytyy uusia palojen lisäksi myös etujarrulevyt, koska nekin ovat kuluneet. Etujarrujen nopean kulumisen olen päätellyt johtuvan siitä, että auto on painava. Se on myös automaattivaihteinen, eli moottorijarrutusta ei tule juurikaan käytettyä, ja ennen kaikkea se on käytössä sen tyyppisessä liikenteessä, jossa jarrut joutuvat jatkuvasti töihin.

Etujarrujen lisäksi toinen normaalia nopeammin kuluva artikkeli ovat olleet ajovalojen polttimot. Niitä on saanut vaihtaa vähintään kerran vuodessa, usein useamminkin. Se on ollut ärsyttävää, koska kuten aiemmassa kirjoituksessa mainitsin, niiden vaihtaminen on Rextonissa työlästä. Kyseessä kuitenkin lienee lähinnä H7-polttimoiden ominaisuus, tai ainakin aiemmassa Mercedeksessä polttimoita kului melkein samaa tahtia kuin Ssangyongissakin. Toivoisinkin, että korealaiset olisivat valinneet mieluummin H4-polttimot Rextoniin. Olen kuitenkin päässyt pidempiin vaihtoväleihin, kun olen tajunnut alkaa sammuttaa ajovalot ennen kuin sammutan moottorin. Olen maallikkona pohtinut, olisiko niin, että H7-polttimot olisivat herkkiä jännitevaihteluille, ja autoa käynnistäessä ja/tai sammuttaessa ajovaloille tuleva jännite vaihtelisi. En tiedä, mutta ainakin valojen sammuttelu on tosiaan helpottanut ongelmaa.

Mitä koriin ja sisustukseen tulee, Rexton on säilynyt sekä sisältä että ulkoa pääpiirteittäin erinomaisessa kunnossa. Se on oikeastaan aika vaikuttavaa, koska ole puunaaja, vaan auto on vain pesetetty pehmytharjakoneessa kuukauden-parin välein. Silti maalipinta ei ole erityisemmin himmennyt. Sisältä olen siivonnut auton vain pari kertaa vuodessa, tosin silloin huolella ja kunnollisia aineita käyttäen. Ainoa varsinainen kulumisen jälki sisätiloissa on kuitenkin kuskin jakkaran istuinosan nahka, joka on alkanut käydä kiiltäväksi. Ehkä sen saisi jollakin aineella takaisin mattapintaiseksi kuten muut istuimet, mutta en ole jaksanut vaivautua. Muutoin sisustus on edelleen ehjä ja moitteeton.

Yksi huomattava kosmeettinen vaurio on kuitenkin ilmennyt. Alumiiniset kattokaiteet ovat alkaneet hapettua, ja maali on alkanut kuplia ja karista pois. Todennäköisesti kaiteissa on käytetty sopimatonta maalia. Ne pitää siis jossakin vaiheessa maalauttaa uudelleen.

Muuta kerrottavaa ei tekniseltä puolelta oikeastaan ole. Auto on hoitanut hommansa kuten pitääkin.

Jos tähänastisen käyttökokemuksen yrittäisi summata, parhaiten sitä kuvaisi varmaankin se, että en ole koskaan pitänyt mitään autoa läheskään näin pitkään. En ole yksinkertaisesti tuntenut mitään tarvetta tai edes halua vaihtaa autoa. Se on kummallista, koska yleensähän ihminen tutkitusti jollei muuta niin kyllästyy ja haluaa vaihtelua noin kolmen vuoden välein. Olen kyllä käynyt paikallisilla suurilla automessuilla vuosittain, ja koeajanutkin kaikenlaisia autoja, mutta hinkua uuteen ei ole syttynyt. Toki Rexton vaikuttaa vuosi vuodelta vanhanaikaisemmalta uusiin autoihin verrattuna, mutta eipä se ollut kehityksen kärjessä aikanaan sitä hankkiessanikaan. Kai Rextonissa sitten vain yhdistyvät ne maasturin ominaisuudet - ja ennen kaikkea niihin mielessäni kuuluva kestävyys ja luotettavuus - ettei uutta ole tarvinnut haikailla.

T. Rextonisti (joka ei edelleenkään ole minkään sortin kytkyissä Ssangyongiin)