Läysin netistä professori Peter Lundin (Teknillinen korkeakoulu) julkaisun
'Energiakysymykset ja
tulevaisuuden energiaratkaisut', 10.11.2004
http://www.hut.fi/Yksikot/Rakennus/Ymp/Opiskelu/Lund2004.pdf
Hakekaa ihmeessä koneellenne ja tutustukaa. Julkaisu on kalvosarjatyyppinen, siis hyvin tiivistettyä tekstiä.
Hätkähdyttävä kohta oli maininta
"
“Kotivoimalat” 3x230/400V 50Hz
• 40% energian käytöstä ja ympäristövaikutuksista rakennetussa ympäristössä
• Tulevaisuuden rakennukset voisivat tuottaa oman energiansa, jopa ylijäämää
• Pieni (~5..%) lisä rakennusinvestointiin antaisi lähes 100% kestävän ja energiaomavaraisen talon
"
Siinä sitä on miettimistä sähkölämmityksen vaihtoehdoksi.
'Energiakysymykset ja
tulevaisuuden energiaratkaisut', 10.11.2004
http://www.hut.fi/Yksikot/Rakennus/Ymp/Opiskelu/Lund2004.pdf
Hakekaa ihmeessä koneellenne ja tutustukaa. Julkaisu on kalvosarjatyyppinen, siis hyvin tiivistettyä tekstiä.
Hätkähdyttävä kohta oli maininta
"
“Kotivoimalat” 3x230/400V 50Hz
• 40% energian käytöstä ja ympäristövaikutuksista rakennetussa ympäristössä
• Tulevaisuuden rakennukset voisivat tuottaa oman energiansa, jopa ylijäämää
• Pieni (~5..%) lisä rakennusinvestointiin antaisi lähes 100% kestävän ja energiaomavaraisen talon
"
Siinä sitä on miettimistä sähkölämmityksen vaihtoehdoksi.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Hinta on hyvä keino ohjata valintoja rakentamisessakin. Sähkölämmitys saadaan helposti niin kalliiksi, että rakentaja päätyy vaikkapa esittämääsi systeemiin.
Mikroturbiineista kohistaan maailmalla - talokohtaisia voimaloita?
Kuka tietää enmmän niistä?
"
...
Jo tunnettujen uusiutuvien energialähteiden rinnalle ovat kymmenen vuoden kuluessa tulossa biokaasua tai maakaasua käyttävät mikroturbiinit ja vetykäyttöiset polttokennot. Kaupallisen käytön kynnyksellä on puun kaasutustekniikka, jolla puusta tuotetaan enemmän sähköä ilman pienhiukkaspäästöjä. Hajautetun tuotannon ohjaamiseen ja verkkoon liittämiseen on kehitteillä ja jo koekäytössä virtuaalivoimaloita, jotka toimivat internetissä. Näin sähkön siirtokustannukset ja siirtohävikit jäävät mahdollisimman pieniksi.
...
"
http://www.suomenluontolehti.fi/artikkeli.php3?a=88
Hajautetun tuotannon ohjaus tosiaan vaatii tietokoneen. Operaattori kuin operaattori lähtee aika pian kiipeileen pitkin seiniä, jos verkkoon liittyy täysin arvaamattomasti energian tuottajia ja kuluttajia ja tarkoitus on, että kulutus ja tuotanto pysyvät joissakin rajoissa tasapainossa.
Mikroturbiinit on yksi naula lisää atomienergian arkkuun. Poimintoja eräästä raportista:
Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä kaasuturbiineja, joiden teho on 25-250 kW. Niissä on tavallisesti yksi akseli, johon generaattori, kompressori ja turbiini on laakeroitu käyttäen joko öljy- tai ilmalaakereita. Niiden syöttöilma paineistetaan kompressorissa ennen polttokammioon syöttämistä. Samalla voidaan hyödyntää kuumaa pakokaasua hyötysuhteen parantamiseksi.
Tyypillisiä teknisiä ominaisuuksia:
Yksikköteho (kW) 25-250
Sähköhyötysuhde (%) 15-35
Lämpöhyötysuhde (%) 50-60
Kokonaishyötysuhde (%) 75-85
Lämmöntuotto (oC) * 85-100, höyry
Peruskorjausväli (h) 20000-30000
Elinikä (h) 50000-75000
*) Turbiinista lähtevän kaasun lämpötila 450-600 oC
Mikroturbiineissa voidaan käyttää sekä kaasumaisia että useita erilaisia nestemäisiä polttoaineita. Yleisin polttoaine on maakaasu, muita mahdollisia kaasumaisia polttoaineita ovat biokaasut, vety sekä kaasutetut kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Nestemäisistä polttoaineista yleisimmät on dieselöljy ja nestekaasut, muita mahdollisia ovat bensiini, metanoli, etanoli ja bioöljyt.
Mikroturbiinien kustannukset ovat nykyisin noin 650 euro/kW ja niiden arvioidaan alenevan vuoteen 2010 mennessä tasolle 200-300 euro/kW. Merkittävä osa investointikustannuksista, karkeasti noin puolet, johtuu muusta kuin itse kaasuturbiinista eli lämmön talteenotosta, sähkölaitteista, rakentamisesta ja asennuksesta.
Mikroturbiinien käyttö- ja kunnossapitokustannukset pienenevät tehon kasvaessa. Useat mikroturbiinien valmistajat ilmoittavat heidän tuotteidensa käyttö- ja kunnossapitokustannusten olevan alle 1,0 c/kWh. Tähän on toistaiseksi suhtauduttava varauksella, koska mikroturbiineista ei ole vielä laajoja käyttökokemuksia.
Mikroturbiineihin (25-250 kW) perustuvien yhteistuotantovoimaloiden nykyiset kustannukset:
Investointi (euro/kWe) 1000-1700
Käyttö ja kunnossapito (c/kWhe) 0,6-1,7
Polttoaine (c/kWh) 2
Tuotantokustannus (c/kWh) * 3-4
*) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,6
Sopivia mikroturbiinien käyttökohteita ovat:
• prosessiteollisuus, esim. panimot ja elintarviketeollisuus
• hotellit, kylpylät tms.
• kasvihuoneet
• kauko- ja aluelämpöjärjestelmät
Lähteenä käytetty:
HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO:
teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO2-päästöt
Eero Vartiainen
Päivi Luoma
Jari Hiltunen
Juha Vanhanen
ISBN 952-91-4465-2
Projekti on ollut osa Tekesin rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa (1999-2002).
Suomen kaltaisessa kylmässä maassa on mielestäni rikollista hukata tuotettua lämpöä, kuten ydinvoimalat ja hiililauhdevoimalat tekevät - nehän hukkaavat noin 65% itse tuottamastaan lämmöstä. Mikroturbiinien ja muiden pienten paikallisten voimaloiden avulla voidaan energiahuollon kannaltakin turvallisesti tuottaa paikallinen lämpö ja sähkö. Sähköä voidaan tietysti myös myydä.
Jokaiselle kaasuturpiini tuvannurkkaan ja energiaongelmat loppuvat siihen.
Muuan kokenut kaasuturpiinimies antoi minulle nuoruudessani hyvän neuvon: pysy visusti erossa kaasurpiineista, ja keskity pelkästään ydinvoimahommiin. Pääset paljon helpommalla.
Kyllä minä unohtaisin kaasuturpiinit ja tekisin sähköni diesel-aggregaatilla. Näin siitäkin huolimatta - tai sen takia -, että olen touhunnut aikoinani muutaman vuoden sähköä tuottavien kaasuturpiinien kanssa.
Pienenä sivuhuomautuksena:
Koeluontoisia laitoksia lukuunottamatta, sähkön tuottaminen verkkoon jollain laitteella ei ihan laillista ole jokaiselle halukkaalle. Tulee olla soveltuva pätevyys, eli yleensä koulutus, toiminnan harjoittamiseen.
Lämmöntuotannon osalta raja oli muistaakseni 2MW ja sähköntuotannossa ei rajaa ollut ollenkaan. Poikkeuksena oli koelaitokset, mutta niistä et puhunutkaan.
Sinänsä yllättävää, että vielä nykyäänkin joku jaksaa yllyttää polttotekniikoiden käyttöä energian tuottamiseen. Näemmä ihan dieseliäkin!
Meillä muilla on tavoitteena vaikuttaa ilmastonmuutokseen edistämällä puhtaampien energioiden käyttöä. Aiemmin jankutit (huomaamattasi) ydinvoiman olevan ainoa ratkaisu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, pysyisit siinä jos haluat vaikuttaa positiivisesti maapallon tulevaisuuteen.
"sekä kaasutetut kierrätyspolttoaineet"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006353923
"Aiemmin jankutit (huomaamattasi) ydinvoiman olevan ainoa ratkaisu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen"
Tässä sinulla on ilmeinen väärinkäsitys.
Mikroturpiinit voivat käyttää polttoaineena myös vetyä.
Paikallinen energian tuotanto mahdollista saada omavaraiseksi: uusiutuvilla, tai niiden ylituotannolla, tuotetaan vetyä, jolla lämpöä ja sähköä!
"Mikroturpiinit voivat käyttää polttoaineena myös vetyä."
Voivat kyllä, mutta turbiini on aina vaan mekaaninen lämpövoimakone. Jos energiaa on kerran "jalostettu" niin pitkälle että se on vedyksi asti muunnettu, niin olisi melkoista tuhlausta alkaa hyödyntämään sitä jossain lämpövoimakoneessa.
Vety on hankala aine jokamiehen käsiteltäväksi. Sytty pieninäkin pitoisuuksina, ja säiliö räjähtää helposti.
Ydinvoimassa sinä kyseenalaistat joka asian, mutta muuta energiantuotantoa uskot pyöritettävän porukalla, joka on rippikoulun käynyt ja rokotettu!
Jos vetyä tuotetaan varastoon tuuli- ja aurinkovoimalla, ja etenkin niiden ylituotannolla, mitä tuhlataan vedyn tuotannossa?
Vedyn kulutus olisi em. varastoidun energian käyttöä. Tietenkään sitäkään ei kannata tuhlata. Mutta kai sitä voi laittaa vaikka autoon, aikanaan.
Norjassa on tuuli-vetyvoimala erällä saarella pilottiprojektina. Kahden vuoden kokeilun jälkeen katsotaan systeemin kaupallinen kelvollisuus.
Täysin eri mittasuhteet.
Millaisia vetyonnettomuuksia muuten on tapahtunut?
"mitä tuhlataan vedyn tuotannossa?"
MITÄ?!?!?!?
"Millaisia vetyonnettomuuksia muuten on tapahtunut?"
Miten olisi vaikkapa natsisaksan ylpeys... Eli ilmalaiva Hindenburg...
Hindenburgin lisäksi vetypullo on ihanteellinen seuralainen dynamiitille ja kauppakeskukselle jos ymmärrät mitä tarkoitan (terroristin märkä uni).
Yritin löytää netistä jotain vetyonnettomuuksista. Ei löytynyt kuin se ilmalaiva. Varmasti muitakin on tapahtunut.
"
Vedyn käytön turvallisuus
Vety on kaikkien polttoaineiden tavoin palavaa, mutta sitä pystytään käyttämään yhtä turvallisesti kuin muitakin. Kokemusta vedyn turvallisesta käsittelystä on, sillä lannoite-, kemian- ja elektroniikkateollisuus käyttävät runsaasti vetyä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vedyn tuotanto oli vuonna 2000 noin 85 miljoonaa kuutiometriä.
Onnettomuuden sattuessa vedyllä on monia myönteisiä ominaisuuksia verrattuna bensiiniin ja muihin nestemäisiin polttoaineisiin sekä maakaasuun. Säiliöstä vuotava vety hajaantuu erittäin nopeasti. Räjähtävän koostumuksen muodostuminen ulkona tai hyvin tuuletetuissa tiloissa on hyvin epätodennäköistä. Lisäksi vetyliekki suuntautuu voimakkaasti ylöspäin, eikä palo leviä maata pitkin kuten nestemäisten polttoaineiden tai nestekaasun tapauksessa.
Usein puhuttaessa vedystä ja turvallisuudesta nousee esiin ilmalaiva Hindenburgin tuhoisa tulipalo Lakehurstissa Yhdysvalloissa vuonna 1937. Onnettomuudesta syytetään usein nosteaineena käytettyä vetyä, mutta todellisuudessa syynä oli pallon päälikankaan jäykistämiseen käytetty kyllästeaine. Kylläste oli erittäin tulenarkaa ja staattisen sähkön purkauskipinä sytytti kankaan ilmalaivan lähestyessä telakointimastoa. Lisätietoa tuhoisan onnettomuuden syistä löytyy esimerkiksi täältä [UCLA].
"
http://www.hut.fi/Units/AES/projects/renew/fuelcell/vetytulevaisuus/vetyturvallisuus.html
Sivustolla on muutenkin ihan hyvää juttua vedystä.
"Jokaiselle kaasuturpiini tuvannurkkaan ja energiaongelmat loppuvat siihen."
Älä hosu. Energiaongelmat ei lopu sillä, että omavaraisesti sitä hankkii. Mutta silloin ongelma jossain muualla, isossa voimalassa, ei ole oma ongelma.
Aattele ny sinäkin: tuulimylly ja aurinkokenno mökillä tuottaa sulle vetyä varastoon viikon ajan ku oot duunissa. viikonlopuksi pääset sitten törsäämään energiaa ja nuoteillekin löytyy kylmä säilytystila. Talvellakin riittää lämmintä.
Ei ole väärinkäsitystä. Sinusta poiketen luen nämä viestit. Käytän aikaa myös tekstin tulkitsemiseen ja kirjoittajan motiivien arvailuun.
Huomasitko suluissa olevan sanan (huomaamattasi)?
Voin tuoda esille muutaman ketjun, joissa huomaamattasi siteeraat IAEAn yhden työntekijän lausahdusta ydinvoiman merkityksestä ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Tuon kohdan olet myöhemmin jättänyt pois kopsuistasi ja sen tilalla oli hieman väritetty versio alkuperäisestä. Sehän ei varsinaisesti ollut mikään yllätys. :D
Mutta kerro tuo myös pelastusviranomaisille ja vakuutusyhtiöille. Kovasti pitää asetusten muuttua, jos vetyä saa poltttavaksi asti nurkissaan säilytellä.
Sammutustyö muuttuu haasteelliseksi, kun joka pirtissä on vetypulloja.
Sen sähkön eteen ei kannata näillä palkoilla hirmuisesti investoida, kun on jo valmis "yhteys työpaikalle".
Avaruussukkuloissa käytetään polttoaineena mm. vetyä ja yksi sukkula on räjähtänyt, kun ko. säiliö on kuumentunut viallisen apuraketin tiivisteen takia.
Se vetysäiliö on muuten se tolkuttoman iso oranssi säiliö.
Ei mitään näyttöä mistään. Siis tahallinen väärinkäsitys. Jotku voi sanoa sellaista valehteluksi.
Tässä sulle esimerkki mun käsityksestä siitä, miten ydinvoima saastuttaa: katso saastuttajat ja ydinvoimalat samalta kartalta!
http://www.insc.anl.gov/pwrmaps/map/world_map.php
Miksi "ilmapalloja" ei saa täyttää vedyllä ?
Isi kyllä kertoi, että joskus oli jostain taksista lentänyt ovet ja ikkunat pellolle ja kaikki iloiset sedät ja tädit saaneet palovammoja kun vappupallo paukahti. Onkohan tällä tapauksella jotain tekemistä turvallisen vedyn kanssa ?
"Millaisia vetyonnettomuuksia muuten on tapahtunut?"
Muistelin tässä kuulleeni erään tapauksen...
Eräästä kaivinkoneesta loppui akku. Mikäli oikein muistan, niin sitä ladattiin kaapelien kanssa kuormaautolla. Siinä kävi sitten niin, että latauksen aikana akku alkoi kehittämään vetykaasua, ja kun kaapeleita alettiin irrottaa kipinä sytytti kaasun. Räjähdys lennätti miehen pois telan päältä.
Vaikka kukaan ei tuossa tapauksessa kuollutkaan, eikä minun tietääkseni sen vakavammin loukkaantunutkaan, niin täytyy muistaa ettei siinä kaivurissa ollut mitään vetytankkeja, eikä vetyä ollut kuutioittain. Kyse oli vain normaalista työkoneen akusta.
"Ydinvoima on ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo ydinvoiman käyttöä edistämään perustettu Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA."
Olet syyllistynyt vilppiin ja nyt yrität syyttää siitä muita. Säälittävää. Muista, että palstavalheella on lyhyet jäljet, ellet jatkossakin anele ylläpitoa poistamaan viestejä...
Onneksi et tajua lopettaa ajoissa, joten parissa minuutissa löytyi useita samansisältöisiä viestejä, sekin on muuten palstan periaatteiden vastaista.
Tästä valheesi näyttäisi lähteneen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005934935
Onneksi ketjussa oli paljon vastauksia, joten et ole onnistunut sen poistattamisessa. :) Tuon ketjun jälkeen löytyi toki muitakin, joten älä suotta vaivaa ylläpitoa...
Miksei "ilmapalloani" saa täyttää turvallisella vedyllä ??
Eihän isossakaan (100 l) "ilmapallossa ole vetyä kuin alle 10 grammaa !
vastaavanlainen onnettomuus tapahtui kerran Kainuun Prikaatissa kun eräs yliluutnantti teki just saman telakuorma-auton kanssa hän sai vielä ruiskeen rikkihappoa käsilleen ja joutui 6 kk sairaslomalle.
Vety kuitenkaan ei ole sen onnettomuusherkempää kuin nestekaasukaan mutta sillä saisi aikaan mukavan terrori-iskun.
ja mikäli muistan oikein niin Loviisan Ydinvoimalassa tapahtui jokunen vuosi sitten jonkin sortin vetypullo onnettomuus joskaan en tarkkaan muista minkälainen.
Vety on erittäin vaarallista purkautuessaan sisätiloihin. Se sekoittuu noustessaan herkästi ilmaan muodostaen räjähdyskaasuseoksen.
Vetypullo tai -säiliö ei poksahda vaan palaa, mutta hiljainenkin vetyvuoto suljettuun tilaan on hengenvaarallinen pommi.
Tuohan tarkoittaisi tällä palstalla riehuvan trollin logiikalla sitä, että Loviisassa on räjähtänyt vetypommi!!!!
Eikös se ole vetyatomipommi, jos ydinvoimalassa vety räjähtää ja kaikki myrkyt lentää taivaan tuuliin?
sillä itsekin myönsit, että onnettomuusriski on olemassa ja kun jokaiselle 'kotipolttimelle' asetetaan riskiä vastaava korvausvastuuvakuus, niin polttimen hinta hipoo pilviä.
Helsingissä on kaupunkikaasu monessa taloudessa. Laittavat sillä ruokaa. On niinku oikeasti kotipoltin. 20 vuoden aikana olen kuullut vain yhdestä asunnossa tapahtuneesta kaasuräjähdyksestä. Yksinäinen mies, joka selvisi koko paukusta lyhyellä sairaalakäynnillä.
Sitäpaitsi: kuka on sanonut että vetyä joka talouteen? Tuo mikroturbiinijuttukin oli vielä siinä vaiheessa, että isompiin taloihin, kuten kylpylät, voisi laittaa. Aluelämpövoimana vielä pääasiassa.
Tulevaisuudessa vety kai sijoitetaan vaarallisuudeltaan jonnekin bensiinin tasolle.
mahdollisuus on olemassa, eikö?
http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/likelgagafi.nsf/repositorybyalias/vety1/$file/turvalliusuustiedote_vety.pdf
" jos ydinvoimalassa vety räjähtää ja kaikki myrkyt lentää taivaan tuuliin"
Juu noinhan se. Vetyleimahdushan höyrystää tuosta noin vaan vaikka kymmenen metriä betonista säteilysuojaa! Eikä niitä säätösauvojakaan pidetä ylhäällä semmoisilla mekanismeillä mitkä pudottavat sauvat heti reaktorin ytimeen jos sähkövirta katkeaa.
se siitä
Miksi AGA-pullon turvallisuustiedote kieltää turvallisen vedyn käytön ilmapallossa ?
Kaupunkikaasu, vety ja bensiini ovat kaikki aivan eri aineita, ja aivan eri turvallisuusluokitukseen kuuluvia. Sitä ei muuta aika eikä tulevaisuus. Aineet ovat eri aineita myös tulevaisuudessa.
Vetykaasu on niistä rajähdysherkin ja vaarallisin "salaa" vuotaessaan suljetussa tilassa, kuten AGAn vetykaasupullo ja -putkisto turvallisuusohjeestakin voi lukea.
Ihmettelyysi: Kuka on sanonut, että vetyä joka talouteen ? voi todeta.
Vastaajahan se itse joka käänteessä rakentaa joka kodin hajautettua energiatuotantoa vedyn varaan.
"Ihmettelyysi: Kuka on sanonut, että vetyä joka talouteen ? voi todeta.
Vastaajahan se itse joka käänteessä rakentaa joka kodin hajautettua energiatuotantoa vedyn varaan."
oisko näyttää yksi käänne mullekki?
yksi käänne:
Ensimmäisenä silmään osui tällä samalla otsikolla varustettu kirjoituksesi tämän keskustelupalstan alussa, jossa tarjoat vetyä jopa talouteen kuuluviin mökkeihinkin.
Itsehän vetytarjontasi laajuuden parhaiten tiedät.
onpas sulla laveat toleranssit noissa jutuissas
"Itsehän vetytarjontasi laajuuden parhaiten tiedät."
aivan
että silleen
"räjähdys, ei leimahdus"
Anteeksi vain, mutta vety ei todellakaan ole mikään räjähde. Vety vain palaa nopeasti.
"Räjähteenä" vety kuuluu samaan kastiin kuin musta ruuti.
Joskus olen katkaissut semmoisia pieniä uudenvuoden pommeja, kun se pahvi on rikki, niin ruuti ei enää räjähdä, vaan palaa nopeasti.
Vety toimii samalla tavalla. Suljetussa tilassa nopeasti palava aine kehittää painetta, kun säiliön kestävyyden rajat saavutetaan, niin säiliö tuhoutuu, ja paine pääsee vapaaksi, ja siitä syntyy äkillinen paine aalto, mutta ilman sitä säiliötä paine purkaantuu yhtä hitaasti kun polttoaine palaa, eikä mikään räjähdä.
"Oikeissa räjähteissä" on hapetin samassa molekyylissä polttoaineen kanssa, ja reaktio on niin nopea että kyse on aina räjähdyksestä, säiliön kanssa tai ilman sitä.
Jos vetyä vertaa varsinaisiin räjähteisiin, niin kyllä se on vaan leimahdus.
Ajattele vaikka sitä ilmalaivaa Hindenburgia, räjähtikö mikään?
Ensin paloi ulkukuori, ja sitten vety vaan paloi. Ei räjähdystä, ei paineaaltoa.
no tuo oliki kiva kuulla, jos siihen voisi uskoo.
se tarkoittasi sitä, että ydinvoimalaonnettomuusskenaarioista voi viivata yli kohdan 'vetyräjähdys'
mutta jospa et kertoisi tommosii julkisesti. joku voi oikeesti uskookki.
Minä tässä hyvää reseptiä etsin, kun kerran kotipolttimista kirjoitellaan. Pettymyksekseni kyse oli kuitenkin energiatuotannosta.
Sähköllä kuitenkin kämppääni lämmitän. Puita polttelen sähkölaskua pienentääkseni sekä takassa että saunan kiukaassa.
...