Miten tämä on mahdollista?

Iltasanomat:
Kommentti: Suomessa on virallisesti 280 000 työtöntä – miksi tukia saa 390 000?

Virallisella työttömyysasteella on vähän tekemistä työttömien todellisen määrän kanssa. Se on lähes puoli miljoonaa, Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa.
Ekonomistit huolestuivat, kun Tilastokeskus kertoi työttömyysasteen nousseen huhtikuussa 10,2 prosenttiin. Työttömänä oli 279 000 suomalaista, kun vuotta aiemmin luku oli 264 000.

Noususta huolimatta virallisia työttömiä on yhä reippaasti vähemmän kuin työttömyystukien saajia.

Ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea sai Kelan mukaan huhtikuussa 390 000 henkeä.

Kuilu luvuissa voi kuulostaa oudolta: eikö työttömyystukia pitäisi myöntää nimenomaan työttömille?

Eron selittää se, että virallinen työtön ei ole kuka tahansa tukia saava henkilö vailla töitä.

Määritelmän täyttääkseen hänen on myös täytynyt kertoa Tilastokeskuksen haastattelussa, ettei ole hakenut töitä edellisen kuukauden aikana tai ole ylipäätään kykenevä tai valmis menemään töihin.

Periaatteessa luvut ovat silti ristiriitaisia, sillä lain mukaan työttömyystuen saamisen ehtona on kokopäiväisen työn hakeminen.

Työn hakemista ei ole tähän saakka määritelty tai valvottu tiukasti, mutta siihen saattaa pian tulla muutos.

Jopa 100 000 uutta työtöntä yhdessä yössä
Hallitus kertoi huhtikuussa aikovansa velvoittaa työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Polemiikkia herättänyt esitys on nyt lausuntokierroksella.

Jos se toteutetaan, tilastoihin saattaa yhdessä yössä pelmahtaa jopa 100 000 työtöntä lisää, laskee Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja blogikirjoituksessaan.

”Uudet työttömät” ovat suureksi osaksi nykyisiä niin sanottuja piilotyöttömiä, jotka saavat työttömyystukia mutta eivät kertomansa mukaan aktiivisesti hae töitä.

Kun he joutuisivat tukia saadakseen alkaa joukolla lähettämään hakemuksia, piilotyöttömyys muuttuisi Larjan mukaan vauhdilla viralliseksi työttömyydeksi:

– Simuloituna vuoden 2014 luvuilla tämä tarkoittaisi, että työttömyysaste olisi pompannut 8,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Tällä voisi saada jo ihan kansainvälistä huomiota.
9153
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tämä on hieno tapa hallitukselta näyttää kuinka työttömyys on laskenut. Todellinen työttömien lukumäärä paljastuu nyt jos he alkavat tekemään työhakemuksia.

Äänestä
  • Sipilän hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt tilastoimaan työttömiä uudella tavalla. Kutakuinkin sama ero virallisten ja todellisten työttömien välillä on ollut ainakin jo 1990-luvulta saakka. Aluksi esitettiin pitkään rinnakkain työvoimatoimistojen luvut ja Tilastokeskuksen luvut, mutta ainakin viimeisten kymmenen vuoden ajan medialle vain Tilastokeskuksen luvut, jotka tulivat mukaan EU:hun liittymisemme myötä. Toki työvoimatoimistojenkin (eli te-toimistojen) luvut ilmoitetaan, mikäli toimittaja ne erikseen kysyy.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Sipilän hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt tilastoimaan työttömiä uudella tavalla. Kutakuinkin sama ero virallisten ja todellisten työttömien välillä on ollut ainakin jo 1990-luvulta saakka. Aluksi esitettiin pitkään rinnakkain työvoimatoimistojen luvut ja Tilastokeskuksen luvut, mutta ainakin viimeisten kymmenen vuoden ajan medialle vain Tilastokeskuksen luvut, jotka tulivat mukaan EU:hun liittymisemme myötä. Toki työvoimatoimistojenkin (eli te-toimistojen) luvut ilmoitetaan, mikäli toimittaja ne erikseen kysyy.

    Sipilän hallitus ryhtyi kuitenkin rummuttamaan median kanssa sitä heille parempaa, itse asiassa täysin valheellista lukua median kanssa ja tarjoilee sitä lukua vertailessa sitä oikeaan työttömisen määrään, joka siis on kasvanut.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Sipilän hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt tilastoimaan työttömiä uudella tavalla. Kutakuinkin sama ero virallisten ja todellisten työttömien välillä on ollut ainakin jo 1990-luvulta saakka. Aluksi esitettiin pitkään rinnakkain työvoimatoimistojen luvut ja Tilastokeskuksen luvut, mutta ainakin viimeisten kymmenen vuoden ajan medialle vain Tilastokeskuksen luvut, jotka tulivat mukaan EU:hun liittymisemme myötä. Toki työvoimatoimistojenkin (eli te-toimistojen) luvut ilmoitetaan, mikäli toimittaja ne erikseen kysyy.

    Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun 2017 lopussa kaikkiaan 304 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua.  Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 128 000 henkilöä, mikä oli 3 000 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Palveluiden piirissä oli 4,7 prosenttia työvoimasta. Yhteensä tästä tuleekin jo 432000 henkilöä jotka saavat ansiosidonnaista tai Kelan maksamaa työmarkkinatukea

    Kun tähän lasketaan työvoiman ulkopuolella olevat n. 120 000 – 150 000 henkilöä, niin siinä se huitelee alle kuudensadan tuhannen.

    Alle 17-vuotiaana ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen ajalta, jolloin on työtön tai osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin. Kun on täyttänyt 17 vuotta, voi saada työmarkkinatukea ajalta, jolloin osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, mutta ei työttömyysajalta. 18-vuotiaana voi saada työmarkkinatukea, myös työttömyysajalta, jos muut edellytykset työmarkkinatukeen täyttyvät (eli hakenut koulutukseen, mutta ei ole päässyt). tästä kun lisätään nuoret mukaan huidellaan jo yli kuudensadantuhannen työtä vailla olevan, mutta työikäisen tilanteesta.

    Asioita voi kaunistella . Jos näistä kaikki halukkaat edes pääsisivät töihin tai vaikka uudelleenkoulutukseen, lähtisi Suomi oikeasti nousuun.

    Äänestä

  • Kokoomuksen_sylikoira kirjoitti:

    Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun 2017 lopussa kaikkiaan 304 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua.  Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 128 000 henkilöä, mikä oli 3 000 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Palveluiden piirissä oli 4,7 prosenttia työvoimasta. Yhteensä tästä tuleekin jo 432000 henkilöä jotka saavat ansiosidonnaista tai Kelan maksamaa työmarkkinatukea

    Kun tähän lasketaan työvoiman ulkopuolella olevat n. 120 000 – 150 000 henkilöä, niin siinä se huitelee alle kuudensadan tuhannen.

    Alle 17-vuotiaana ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen ajalta, jolloin on työtön tai osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin. Kun on täyttänyt 17 vuotta, voi saada työmarkkinatukea ajalta, jolloin osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, mutta ei työttömyysajalta. 18-vuotiaana voi saada työmarkkinatukea, myös työttömyysajalta, jos muut edellytykset työmarkkinatukeen täyttyvät (eli hakenut koulutukseen, mutta ei ole päässyt). tästä kun lisätään nuoret mukaan huidellaan jo yli kuudensadantuhannen työtä vailla olevan, mutta työikäisen tilanteesta.

    Asioita voi kaunistella . Jos näistä kaikki halukkaat edes pääsisivät töihin tai vaikka uudelleenkoulutukseen, lähtisi Suomi oikeasti nousuun.

    Kuten jo totesin, valtiovalta ryhtyi puhumaan yksinomaan Tilastokeskuksen luvuista jo kymmenisen vuotta sitten. Niillä työttömien määrän ilmoitti myös Kataisen sixpack-hallitus.

    Taustalla on, että haastattelututkimukset on ainoa mahdollisuus verrata työttömien määrää yleiseurooppalaisesti, koska monessa Euroopan maassa ei ole sellaista valtiojohtoista työvoimatoimistojärjestelmää kuin Suomessa, vaan työvoimatoimistot ovat niissä yksityistä bisnestä.

    Suomen te-keskuksen luvut on kuitenkin julkista tietoa, vaikka tv-uutiset ja hallitukset eivät sen lukuja suomalaisille kertoisikaan.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Kuten jo totesin, valtiovalta ryhtyi puhumaan yksinomaan Tilastokeskuksen luvuista jo kymmenisen vuotta sitten. Niillä työttömien määrän ilmoitti myös Kataisen sixpack-hallitus.

    Taustalla on, että haastattelututkimukset on ainoa mahdollisuus verrata työttömien määrää yleiseurooppalaisesti, koska monessa Euroopan maassa ei ole sellaista valtiojohtoista työvoimatoimistojärjestelmää kuin Suomessa, vaan työvoimatoimistot ovat niissä yksityistä bisnestä.

    Suomen te-keskuksen luvut on kuitenkin julkista tietoa, vaikka tv-uutiset ja hallitukset eivät sen lukuja suomalaisille kertoisikaan.

    Tilastokeskuksen työttömien määrä muodostuu keskiarvoluvusta, mutta TEM:n luku on työvoimatoimistojen reaaliaikainen lukumäärä. Sieltähän sitä määrätään ihmiset työvimapoliittisiin toimenpiteisiin, annetaan lupa ansiosidonnaisella aloittaa koulutus tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa joko myönnetään tai evätään työmarkkinatuet.

    Kun molemmat luvut julkaistaan, tilastotieteilijän luku on ollut aina pienempi kuin todellisuus. Jos toimittaja ei paneudu asiaan kunnolla ja selvitä tilannetta, saa siitä kyllä aikaan "taivastelujutun".

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Employment_statistics/fi
    Tietoa kyllä löytyy, eri asia onko relevanttia.

    Äänestä

Olen pienipalkkaisessa osapäivätyössä ja saan lisäksi soviteltua työmarkkinatukea Kelalta. Meitä soviteltujen tukien saajia on paljon matalapalkka-aloilla.

Äänestä

Kysehän on siitä, että ministeriöissä on töissä vain sellaista halpaa makkaraa, joita ei työnteko kiinnosta. Ja heitä on paljon päät vain kolisevat yhteen siellä "työtä" tehdessä.

Ja näin kun heitä ei kiinnosta muu kuin hoitaa kaikki persiilleen, kunhan se oma ylisuuri palkka juoksee, niin siitäpä se Suomen nykytila sitten seuraa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihme_hommaa kirjoitti:

Iltasanomat:
Kommentti: Suomessa on virallisesti 280 000 työtöntä – miksi tukia saa 390 000?

Virallisella työttömyysasteella on vähän tekemistä työttömien todellisen määrän kanssa. Se on lähes puoli miljoonaa, Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa.
Ekonomistit huolestuivat, kun Tilastokeskus kertoi työttömyysasteen nousseen huhtikuussa 10,2 prosenttiin. Työttömänä oli 279 000 suomalaista, kun vuotta aiemmin luku oli 264 000.

Noususta huolimatta virallisia työttömiä on yhä reippaasti vähemmän kuin työttömyystukien saajia.

Ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea sai Kelan mukaan huhtikuussa 390 000 henkeä.

Kuilu luvuissa voi kuulostaa oudolta: eikö työttömyystukia pitäisi myöntää nimenomaan työttömille?

Eron selittää se, että virallinen työtön ei ole kuka tahansa tukia saava henkilö vailla töitä.

Määritelmän täyttääkseen hänen on myös täytynyt kertoa Tilastokeskuksen haastattelussa, ettei ole hakenut töitä edellisen kuukauden aikana tai ole ylipäätään kykenevä tai valmis menemään töihin.

Periaatteessa luvut ovat silti ristiriitaisia, sillä lain mukaan työttömyystuen saamisen ehtona on kokopäiväisen työn hakeminen.

Työn hakemista ei ole tähän saakka määritelty tai valvottu tiukasti, mutta siihen saattaa pian tulla muutos.

Jopa 100 000 uutta työtöntä yhdessä yössä
Hallitus kertoi huhtikuussa aikovansa velvoittaa työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Polemiikkia herättänyt esitys on nyt lausuntokierroksella.

Jos se toteutetaan, tilastoihin saattaa yhdessä yössä pelmahtaa jopa 100 000 työtöntä lisää, laskee Tilastokeskuksen yliaktuaari Liisa Larja blogikirjoituksessaan.

”Uudet työttömät” ovat suureksi osaksi nykyisiä niin sanottuja piilotyöttömiä, jotka saavat työttömyystukia mutta eivät kertomansa mukaan aktiivisesti hae töitä.

Kun he joutuisivat tukia saadakseen alkaa joukolla lähettämään hakemuksia, piilotyöttömyys muuttuisi Larjan mukaan vauhdilla viralliseksi työttömyydeksi:

– Simuloituna vuoden 2014 luvuilla tämä tarkoittaisi, että työttömyysaste olisi pompannut 8,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Tällä voisi saada jo ihan kansainvälistä huomiota.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu