Aekonnaan veljekset lähtivät kevätuiton toivossa syrjäkylältä pienestä mökistä uiton perrään. Äetillä ei ollu mittää anttoo mukkaan poijille.
Kävellä huitelivat semmosen viitisen peninkulummoo, nii lopulta sattu jo savu nennään: Tuollapa suattaa olla talo, käyvvään kysymässä sieltä ruokkoo.
No, mänivät ja iso talo olihi. Sikoja juoksenteli pitkin pihoja, lamppaat miäky ja kanat kotkotti. Niin hän vanahempi veljeksistä sitte rohkeni sinne talloon sisälle ja sano: Oeskkoon sitä meille vähä ruokkoo anttoo, ku ollaan uittoon mänössä ja kumpihi nälissään.
Ei ou. Tuon näkösille hamppuusiloelle ei mittää anneta. Lähtekkee ja hyvi äkkii.
No, niihhän minä lähennii, vaen kyllä se minun nuorempi vel on sen verra vikkelä, jotta yhen sikaporssaan ja pari kannoo tässä huastellessa pistännä kaenalloon. Minäki taijan tästä lähttee samantien. Pitkillähän se oli lähettävä, vaen saivat poejat syyväksseen ja kanahi muni vielä uitolla. Pitivät sitä kannoo matkssa koko uiton ja syöttivät hirvveesti, nii sehän liho lopulta niin jotta ei jaksanna kävellä. Yhtenä uamuna sitte muuan vonkamies kirvveellä löe piän poekkeen ja kyni kanan. Paestovat ja suolan kansa söevät.
Kävellä huitelivat semmosen viitisen peninkulummoo, nii lopulta sattu jo savu nennään: Tuollapa suattaa olla talo, käyvvään kysymässä sieltä ruokkoo.
No, mänivät ja iso talo olihi. Sikoja juoksenteli pitkin pihoja, lamppaat miäky ja kanat kotkotti. Niin hän vanahempi veljeksistä sitte rohkeni sinne talloon sisälle ja sano: Oeskkoon sitä meille vähä ruokkoo anttoo, ku ollaan uittoon mänössä ja kumpihi nälissään.
Ei ou. Tuon näkösille hamppuusiloelle ei mittää anneta. Lähtekkee ja hyvi äkkii.
No, niihhän minä lähennii, vaen kyllä se minun nuorempi vel on sen verra vikkelä, jotta yhen sikaporssaan ja pari kannoo tässä huastellessa pistännä kaenalloon. Minäki taijan tästä lähttee samantien. Pitkillähän se oli lähettävä, vaen saivat poejat syyväksseen ja kanahi muni vielä uitolla. Pitivät sitä kannoo matkssa koko uiton ja syöttivät hirvveesti, nii sehän liho lopulta niin jotta ei jaksanna kävellä. Yhtenä uamuna sitte muuan vonkamies kirvveellä löe piän poekkeen ja kyni kanan. Paestovat ja suolan kansa söevät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet kirjallinen kyky, jatka samaan malliin.
Voe veikkonen. Oun yrittännä kirjuttoo, vaen kun ei mihinkkää keleppoo. Kansakoulussaa oli aenekirjutuksesta kymppi usseimpana vuonna. Nii ja urhheilusta. Laskento ei kiinostannu, mitä nyt mäellasku tietennii. Johan sitä nyt sillää aeka pitkälle piässöö. Ounhan minnää jo piässy kohta puolvälliin seihtemettäkymmentä.
Nii vielä sen verran, jotta oes kannattanna viitata siellä kansakoulussa. Oes piässynnä Eurroopan Unionnii etustajaks, vaenku tuo kilipahiihtäminen ja räkätinpesät vei kaiken aijan. Nii ja isäukon kansa paakkukärrillä paska-ajo.
Samaa mieltä Kamuttajan kanssa lisään sen että kykysi on mennyt hukkaan
Nykyset nuoret ei uita kun yhtä tukkii.
Mikäs se tukki niillä nykynuorilla olikkaan uitettavana? Oma veikkaukseni olisi seuraavanlaine: Pi.....ssa on semmonen lukko, jotta sinne ei piäse, kun punapiäukko. Onhan sitä siinähi tietysti tekemistä, jos sen kunnolla suorittaa. Siinä vain piillee semmonenkin vaara, jotta suattaa männä sekä muat että metät, jos sen meisselin kansa huolimattomasti heilluu ja rakkauvesta höpöttellee.
Monelle miehelle tullu kalliiks, se postelin peitäminen, hyvä jotta huoku on säelynnä jotenkuten.