Ateismin historia

Kun monoteistiset uskonnot valtasivat alaa, niistä oli erittäin helppoa siirtyä ateismiin poistettavana olevien jumaluuksien vähäisestä määrästä johtuen.

Tieteellinen evoluutioteoria on tietenkin ateismia (mikä on uskonnollinen näkemys) paljon nuorempi asia, alkaen 1700-1800 luvuilta.

Miksi muuten tohtorismiehen pitää kysellä tuollaisia?
Vai onko niin että jäi se kiertokoulukin kesken?

Ateismi ei kuulu palstan aihepiiriin. Aloittaja on tieteellisten creationististen menetelmien avulla todistettu ateistihomoevokkitrolliksi.

Ilmoitettu poistoon.

Milläs meinasit todistaa sen, että maailma olisi muka luotu? Vaikka toisaalta hihhulien älli ei riitä ymmärtämään sitä, kuinka luonto on syntynyt ja kehittynyt. "Haitallisen mutaation seuraus", haista kuule vittu, ateistit ovat kuule yli-ihmisiä kaltaiseesi paskaa papattavaan hihhuliin verrattuna. Huomaa hyvin hihhulien halpamaisuuden aloittajan viestistä ilmi tullen.

>> Tietääkö joku tarkemmin ateismin historian vai onko se vasta 1800-luvulla tapahtuneen haitallisen mutaation seuraus? ;-) <<

Vapaus olla uskomatta paikalliseen jumalaan on aika uusi ja suppea ilmiö. Alister McGrath, joka on Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori, sanoi syyksi protestanttisuuden. Hänen mielestään protestanttinen usko avasi oven ateismille.

Ateismin historia juontaa juurensa syvälle hellnistiseen kulttuuriin sillä muinaisessa kreikassa filosofien piirissä ajateltiin aika yleisesti että ihminen on kehittynyt vähitellen alemmista elämänmuodoista ja tämä tietenkin sulki jumaluudet pois maailmankuvasta.

Sikäli tämä on kiinnostava piirre, että kirkkohan syntyi keisari Konstantinuksen mahtikäskyllä Rooman ainoaksi uskonnoksi jossa tuolloin oli vallalla hellenisitinen kulttuuri jonka yllättävän monet piirteet kirkko sitten sulautti itseensä ja jotka vieläkin vaikuttavat läpi kristikunnan ja jonka vuoksi esim. pappikoulutus kaikkalla sisältää myös kursseja joissa selvitetään hellenistisen kulttuurin vaikkutuksia kirkkoon ja näin jokainen pappi on niistä tietoinen, niin myös pappiskokelas Charles Darwin joka omaksui evoluutioterian perusteet sellaisenaan muinaislita pakanallisilta kreikkalaisilta.
Ja Darwinin teorian saaman suosion myötä ateismi alkoi kukoistaa kristikunnassa, joskin tosin aluksi varsin peiteltynä mutta se yllytti kuitenkin euroopan kansat maailmansotiin ikäänkuin evoluutiota toteuttamaan. Nykyään ateismi on avoimempaa ja siihen sisältyy evomoraalinen osuus, eli yleisen moraalitason hyvin tunnettu madaltuminen kun ihmisiltä puuttuu terveeseen elämäntapaan johtava ohjeistus kun se kirkkokin meni 1970-luvun alussa julistamaan että evoluutio on se Jumalan työkalu luomisessa. Ja näin ateismi levisi kaikkialle ja leviää yhä poilaten ihmiskunnan elämänlaatua kuin pahanlaatuinen syöpä, ja Aids.

Avaaja on kuin onkin jyvällä, sillä evoluutioteoria on peräisin ajalta ekr.

Ateismin historia:

Olipa kerran todella kauan sitten. Silloin ei vielä ollut ihmisiä. Oli vain apinaihmisiä, esi-ihmisiä, jotka elivät laumoissa. Ne elivät keräilykulttuurissa. Jonkinlainen kommunikaatiotapa ja asioiden merkitys oli pikkuhiljaa avautumassa.

Kerran eräs yksilö ruoanhakumatkalla kohtaisi omituisen näköisen kiven. Miten se oli siihen tullut ja miten muodostunut. Sitä tarina ei kerro. Tämä yksilö säikähti sitä. Oli huomannut sivusilmällä jonkin uhkaavan hahmon ja luullut sen olevan jokin peto. Tavallinen kivihän se vain oli. Se oli kuitenkin keskellä metsäaukiota ja tämä yksilö oli vanha ja jo huononäköinen. Se ei kuitenkaan tästä yksilöstä vaikuttanut tavalliselta kiveltä. Tämän yksilön mielestä kivellä oli taikavoimia, koska sen kohdattuaan yksilö löysi ravintoa, jota oli koko päivän hakenut.

Kun tämä yksilö palasi laumaan, niin se kertoi kohtaamastaan kivestä. Jotkut uskoivat tämän yksilön kertomuksen kivestä ja sen taikavoimista. Jotkut eivät. He jotka eivät uskoneet kiven taikavoimiin, olivat ensimmäisiä ateisteja. Ateismi oli syntynyt.