Kapina merellä eli The Bounty (tosi tapahtumiin perustuva elokuva)
Jussi Halla-aho on kun kapteeni Bligh ja kapinalliset ovat kuin ministerielämään mieltyneitä kansanedustajia.
Bounty lähti joulukuussa vuonna 1787 Britanniasta kohti Tyynenmeren Tahitia aikomuksenaan kerätä leipäpuiden hedelmiä ja viedä ne sitten kylvettäväksi Karibialle orjien ruoaksi. Bounty suuntasi kulkunsa kohti länttä kiertääkseen Etelä-Amerikan kärjen, mutta joutui luopumaan aikeistaan Kap Hornin hurjien sääolosuhteiden vuoksi. Bountyn oli näin ollen pakko valita pidempi itäinen reitti päästäkseen päämääräänsä. Laiva saapui Tahitille lopulta vuoden 1788 lokakuussa. Kapteeni Bligh sai kuitenkin huomata, että tuulet olivat paluumatkalle epäsuotuisat, joten hän päätti jäädä saarelle vielä neljäksi ylimääräiseksi kuukaudeksi.
Näiden neljän kuukauden aikana miehistön pitäminen kurissa kävi yhä hankalammaksi, ja monet miehistön jäsenet alkoivat pitää siitä suotuisasta vaihtoehtoisesta elämäntavasta, jonka Tahiti heille tarjosi. Se onkin yksi syy sille, miksi miehistön ja kapteenin välit alkoivat vähitellen kiristyä. Miehistönsä painostamana Bligh itse puolestaan alkoi ajatua lähelle murtumispistettä.
Bligh
Blighia ei kuvata julmana tyrannina, vaan perinteisenä brittiläisenä merikapteenina ja oman aikansa miehenä. Bligh tekee pahoja tekoja, mutta niin tekee osaltaan miehistökin. Lopulta Bligh kuvataan miehenä, joka yksinkertaisesti vain ylittää kurinpidollaan ja käskytyksellään laivayhtiön asettamat rajat. Blighin rinnalle jääneet uskolliset miehet suojelevatkin kapteeniaan, kun tämä ohjaa heidän täyteenahdetun veneensä turvaan ilman ainuttakaan tuliasetta tai navigointivälinettä.
Bountyn viimeinen matka
Turvapaikan löytäminen osoittautuu varsin pitkäkestoiseksi ja miltei mahdottomaksi tehtäväksi, kun miehistö saa tietää, että heidän peräänsä lähetetyt Britannian kuninkaallisen laivaston alukset aikovat tutkia kaikki tunnetut saaret ja rannikot löytääkseen heidät. Tässä vaiheessa kaikki Bountylla olevat miehistön jäsenet ovat niin turhautuneita, että ovat valmiita kapinoimaan Christiania vastaan kääntääkseen aluksen kokan takaisin kohti Tahitia. Kun Christian pakottaa miehistön jatkamaan matkaa eteenpäin, he löytävät lopulta Pitcairnin: Christian tajuaa Pitcairnin olevan briteille vielä tuntematon saari. Christian huomaa merikorteistaan, että saaren näki ensimmäisenä eräs Pitcairn-niminen merimies mutta että saarelle ei ole koskaan rantauduttu, koska rantautumiseen sopivaa kohtaa ei löydetty. Saaren sijainti on merkitty vain leveysasteella; tarkan pituusasteen puuttuminen merkitsee sitä, että saari on tuntematon ja näin ollen miehistön paras mahdollisuus välttää Kuninkaallinen laivasto.
Miehistö polttaa Bountyn estääkseen Kuninkaallista laivastoa löytämästä sitä, ja samaan aikaan toisaalla Bligh joutuu sotaoikeuteen. Oikeus kuitenkin katsoo, ettei Bligh ole vastuussa Bountyn menetyksestä, ja ylistää tämän kykyä seilata meren halki pienessä soutuveneessä. Fletcher Christian ja hänen miehensä käsittävät, etteivät he voi enää koskaan palata takaisin Englantiin.
Kukaan ei ole koskaan kapinallisten puolella! Ei edes äänestäjät!
Jussi Halla-aho on kun kapteeni Bligh ja kapinalliset ovat kuin ministerielämään mieltyneitä kansanedustajia.
Bounty lähti joulukuussa vuonna 1787 Britanniasta kohti Tyynenmeren Tahitia aikomuksenaan kerätä leipäpuiden hedelmiä ja viedä ne sitten kylvettäväksi Karibialle orjien ruoaksi. Bounty suuntasi kulkunsa kohti länttä kiertääkseen Etelä-Amerikan kärjen, mutta joutui luopumaan aikeistaan Kap Hornin hurjien sääolosuhteiden vuoksi. Bountyn oli näin ollen pakko valita pidempi itäinen reitti päästäkseen päämääräänsä. Laiva saapui Tahitille lopulta vuoden 1788 lokakuussa. Kapteeni Bligh sai kuitenkin huomata, että tuulet olivat paluumatkalle epäsuotuisat, joten hän päätti jäädä saarelle vielä neljäksi ylimääräiseksi kuukaudeksi.
Näiden neljän kuukauden aikana miehistön pitäminen kurissa kävi yhä hankalammaksi, ja monet miehistön jäsenet alkoivat pitää siitä suotuisasta vaihtoehtoisesta elämäntavasta, jonka Tahiti heille tarjosi. Se onkin yksi syy sille, miksi miehistön ja kapteenin välit alkoivat vähitellen kiristyä. Miehistönsä painostamana Bligh itse puolestaan alkoi ajatua lähelle murtumispistettä.
Bligh
Blighia ei kuvata julmana tyrannina, vaan perinteisenä brittiläisenä merikapteenina ja oman aikansa miehenä. Bligh tekee pahoja tekoja, mutta niin tekee osaltaan miehistökin. Lopulta Bligh kuvataan miehenä, joka yksinkertaisesti vain ylittää kurinpidollaan ja käskytyksellään laivayhtiön asettamat rajat. Blighin rinnalle jääneet uskolliset miehet suojelevatkin kapteeniaan, kun tämä ohjaa heidän täyteenahdetun veneensä turvaan ilman ainuttakaan tuliasetta tai navigointivälinettä.
Bountyn viimeinen matka
Turvapaikan löytäminen osoittautuu varsin pitkäkestoiseksi ja miltei mahdottomaksi tehtäväksi, kun miehistö saa tietää, että heidän peräänsä lähetetyt Britannian kuninkaallisen laivaston alukset aikovat tutkia kaikki tunnetut saaret ja rannikot löytääkseen heidät. Tässä vaiheessa kaikki Bountylla olevat miehistön jäsenet ovat niin turhautuneita, että ovat valmiita kapinoimaan Christiania vastaan kääntääkseen aluksen kokan takaisin kohti Tahitia. Kun Christian pakottaa miehistön jatkamaan matkaa eteenpäin, he löytävät lopulta Pitcairnin: Christian tajuaa Pitcairnin olevan briteille vielä tuntematon saari. Christian huomaa merikorteistaan, että saaren näki ensimmäisenä eräs Pitcairn-niminen merimies mutta että saarelle ei ole koskaan rantauduttu, koska rantautumiseen sopivaa kohtaa ei löydetty. Saaren sijainti on merkitty vain leveysasteella; tarkan pituusasteen puuttuminen merkitsee sitä, että saari on tuntematon ja näin ollen miehistön paras mahdollisuus välttää Kuninkaallinen laivasto.
Miehistö polttaa Bountyn estääkseen Kuninkaallista laivastoa löytämästä sitä, ja samaan aikaan toisaalla Bligh joutuu sotaoikeuteen. Oikeus kuitenkin katsoo, ettei Bligh ole vastuussa Bountyn menetyksestä, ja ylistää tämän kykyä seilata meren halki pienessä soutuveneessä. Fletcher Christian ja hänen miehensä käsittävät, etteivät he voi enää koskaan palata takaisin Englantiin.
Kukaan ei ole koskaan kapinallisten puolella! Ei edes äänestäjät!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juha Malmi armahdettu ensimmäisenä!
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/530326-valtuutettu-juha-malmi-erosi-perussuomalaisista
Hyvä syy. Saa palata jos tahtoo.
Jussi Halla-aho on aikaansa edellä. Vielä ei ole miljoonaa muslimia Suomessa ja kymmentä terrori-iskua tapahtunut!
Nousee vielä arvoonsa arvaamattomaan!