Se rakentui pala palalta

Hahhahah joku helkutin halla-aholainen kuvittelee pelastavansa maan kahdella asialla, jännää tässä vielä on se, että saitte oman hiekkalaatikon ja siltikin jaksatte nillittää, ni mutta eihän teistä muuhn olekkaan.

Eiköhän Tiina Elomaa kiertänyt kaikki jäsenet tyyliin minä ainakin lähden jos Halla-aho valitaan ja raportoi tietonsa Soinille: se ei ole varmaankaan lähdössä, se on epävarma, se äänestää Terhoa, se kannatta Halla-ahoa.

Näin se koko rumpa on todennäköisesti organisoitu. Soini teki aloitteen loikastaan ja ilmoitti Sipilälle ja Orvolle aikeensa ja pyysi hyväksynnän suunnitelmalle. Sipilän ja Orvon vaatimus oli, että vähintään 20 edustajaa pitää loikata. Tästä huhuiltiin jo toukokuussa eduskunnassa. Soini hankki nopesti suunnitelmaan 2-3 lähipiiriläistä ja kertoi heille aikeensa ja sopimuksen S&O kanssa. Kun äänestys oli ohi ja Halla-aho valittu, kyseiset 2-3 edustajaa alkoivat levittään huhua puolueen kaappamisesta natsien toimesta, valokuvia natsi tervehdyksistä, siitä miten pysyä hallituksessa, miten Halla-ahoan mukana ollessa persuja ei hyväksytä hallitukseen.

Suunnitelma eteni vielä niin, että kerrottiin kuinka monta on hypännyt uuteen ryhmään jo alkuvaiheessa kuin siinä ei ollut mukana kuin alkuperäiset loikkarit. Nämä 2-3 loikari suunnittelivat etukäteen, kenelle kukin soittaisi ja missä järjestyksessä. Ensimmäisiksi kohteiksi otettiin selkärangattomimmat edustajat ja kehoitettiin hyppäämään, kun soittajakin oli itse loikannut ja monia muita. Asiasta ei saanut hiiiskua missään nimessä. Loikat voisi varmistaa soittamalla jollekin noista 2-3 loikkareista. Luultavasti agitoinnin kohteena olevat soittivatkin jollekin toiselle juonessa mukana olevalle ennenkuin itse lupautuivat. Mitä isommaksi ryhmä kasvoi, sen helpompi oli värvätä muita antamalla uusia puhelinnumeroita, joista varmistaa, että joku toinenkin oli loikaamassa. Missään nimessä yli 20 edustajaa ei uskallettu värvätä, kun jokainen uusi käännytettävä oli riski juonen paljastumiseksi.

Suunnitelma oli tehty ennen puoluekokousta. Ko ydinjoukko teki työnsä toisten puolueiden lupaamat palkkiot mielessä mm ministerin paikat, pysymisessä hallituksessa jne. Kyse ei ollut ideologisesta hypystä vaan hyppy korvausta vasten.