"
Asukkaamme sotkevat surutta ja välttelevät vastuuta.
Pieni, mutta jatkuva ärsyyntymisen aihe on asukkaittemme käsittämätön siivottomuus. Eikö heistä tunnu pahalta, että kukkivassa pensaassa on enemmän jätettä kuin kukkia? Eivätkö he kärsi siitä, että lattiat ovat likaisia ja ruokalan pöydät limaisia? Asukkaamme sotkevat surutta ja välttelevät vastuuta. On todella rasittavaa päivä toisensa jälkeen metsästää paikalle niitä, joilla on siivousvuoro.
Yritän ajatella, että asukkaamme tulevat maasta, jossa kadut muistuttavat tunkioita ja talot ovat raunioina. Ajatus roskakoreista ja niiden säännöllisestä tyhjentämisestä on huvittava, kun muistaa, että osa asukkaistamme on kerännyt kaduilta irronneita raajoja. Puhtaus ei todellakaan ole ollut heidän elämänsä oleellisin asia.
Mutta silti: he ovat asuneet luonamme jo yli vuoden. Olisi luullut, että ympäristön viihtyisyys olisi alkanut jo merkitä heillekin jotain. Tai edes se, että jokainen joutuu vuorollaan korjaamaan muiden jätteitä – siis mikäli löydämme heidät ja saamme pakotettua heidät hommiinsa".
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/siivottomat-valehtelevat-ja-vakivaltaiset-muukalaiset/?shared=196-097921aa-500
Toinen asia, joka ärsyttää, on se, että asukkaamme valehtelevat jatkuvasti. Olemme vähitellen oppineet, että koskaan ei voi luottaa siihen, että ainakaan kaikki, mitä kerrotaan, on totta. Jos kyse ei ole suoranaisesta valheesta, niin ainakin hyvin villistä tulkinnasta ja vaihtoehtoisista faktoista. Tämä tekee työnteon joskus haasteelliseksi.
Sukupuolisiveellisyyden rajat on eri kulttuureissa piirretty eri kohtaan naisen kehoa.
Sen sijaan naisiin kohdistuvan väkivallan määrä on jotakin, jota on äärettömän vaikea ymmärtää.
Sivupolulla asuu ihmisiä monista eri kansoista ja kulttuureista. Naisten hakkaaminen tuntuu kuuluvan vain yhden ihmisryhmän tapoihin. Tämä saattaa olla liian pienen otoksen synnyttämä tilastollinen harha, joten ryhmä jääköön nimeltä mainitsematta. Hämmentävää kuitenkin on, että jokainen tuon kansan Sivupolulla asuva aviomies on jossain vaiheessa jäänyt kiinni vaimonsa pahoinpitelystä.
Sivupolulle muuttaneet ystävämme ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa sopiva morsian ostetaan sukuun usein hyvin nuorena ja hänestä kasvatetaan kunnollinen vaimo. On selvää, että vaimoa suorastaan pitää kasvattaa. Keinot ovat yksityisasia. Kukaan ei piittaa vähääkään siitä, lyökö mies vaimoaan vai ei.
Asukkaistamme on täysin käsittämätöntä, että vaimon voisi muka raiskata, kun kyse on aviollisten velvollisuuksien täyttämisestä. Ja että siitä voi joutua vankilaan! Kun asia otetaan puheeksi, aviomiehet alkavat pohtia vapaaehtoista paluuta takaisin kotiin tästä pähkähullusta ja vaarallisesta maasta.
Viimeinen asia, joka todella saa vereni kuohumaan, on lasten kohtelu...............
Asukkaamme sotkevat surutta ja välttelevät vastuuta.
Pieni, mutta jatkuva ärsyyntymisen aihe on asukkaittemme käsittämätön siivottomuus. Eikö heistä tunnu pahalta, että kukkivassa pensaassa on enemmän jätettä kuin kukkia? Eivätkö he kärsi siitä, että lattiat ovat likaisia ja ruokalan pöydät limaisia? Asukkaamme sotkevat surutta ja välttelevät vastuuta. On todella rasittavaa päivä toisensa jälkeen metsästää paikalle niitä, joilla on siivousvuoro.
Yritän ajatella, että asukkaamme tulevat maasta, jossa kadut muistuttavat tunkioita ja talot ovat raunioina. Ajatus roskakoreista ja niiden säännöllisestä tyhjentämisestä on huvittava, kun muistaa, että osa asukkaistamme on kerännyt kaduilta irronneita raajoja. Puhtaus ei todellakaan ole ollut heidän elämänsä oleellisin asia.
Mutta silti: he ovat asuneet luonamme jo yli vuoden. Olisi luullut, että ympäristön viihtyisyys olisi alkanut jo merkitä heillekin jotain. Tai edes se, että jokainen joutuu vuorollaan korjaamaan muiden jätteitä – siis mikäli löydämme heidät ja saamme pakotettua heidät hommiinsa".
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/siivottomat-valehtelevat-ja-vakivaltaiset-muukalaiset/?shared=196-097921aa-500
Toinen asia, joka ärsyttää, on se, että asukkaamme valehtelevat jatkuvasti. Olemme vähitellen oppineet, että koskaan ei voi luottaa siihen, että ainakaan kaikki, mitä kerrotaan, on totta. Jos kyse ei ole suoranaisesta valheesta, niin ainakin hyvin villistä tulkinnasta ja vaihtoehtoisista faktoista. Tämä tekee työnteon joskus haasteelliseksi.
Sukupuolisiveellisyyden rajat on eri kulttuureissa piirretty eri kohtaan naisen kehoa.
Sen sijaan naisiin kohdistuvan väkivallan määrä on jotakin, jota on äärettömän vaikea ymmärtää.
Sivupolulla asuu ihmisiä monista eri kansoista ja kulttuureista. Naisten hakkaaminen tuntuu kuuluvan vain yhden ihmisryhmän tapoihin. Tämä saattaa olla liian pienen otoksen synnyttämä tilastollinen harha, joten ryhmä jääköön nimeltä mainitsematta. Hämmentävää kuitenkin on, että jokainen tuon kansan Sivupolulla asuva aviomies on jossain vaiheessa jäänyt kiinni vaimonsa pahoinpitelystä.
Sivupolulle muuttaneet ystävämme ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa sopiva morsian ostetaan sukuun usein hyvin nuorena ja hänestä kasvatetaan kunnollinen vaimo. On selvää, että vaimoa suorastaan pitää kasvattaa. Keinot ovat yksityisasia. Kukaan ei piittaa vähääkään siitä, lyökö mies vaimoaan vai ei.
Asukkaistamme on täysin käsittämätöntä, että vaimon voisi muka raiskata, kun kyse on aviollisten velvollisuuksien täyttämisestä. Ja että siitä voi joutua vankilaan! Kun asia otetaan puheeksi, aviomiehet alkavat pohtia vapaaehtoista paluuta takaisin kotiin tästä pähkähullusta ja vaarallisesta maasta.
Viimeinen asia, joka todella saa vereni kuohumaan, on lasten kohtelu...............
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suvakki taas uikuttaa, mitä meni paapomaan karvanaamoja sinne.